Labor court fines union and union section for violating collective agreement and failing supervisory duties during strike.

Työnantajan torjuttua työntekijöiden vaatimuksen kahden työntekijän suorittaman eräiden putkimuottien kokoonpanotyön urakkahinnan nostamisesta olivat työntekijät ryhtyneet lakkoon.

Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten osallistumisesta näihin työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin kohdistuneisiin työnseisauksiin. Luottamusmiehet olivat myös osallistuneet kanteessa työtaistelutoimenpiteiksi luettuihin kahteen työaikana pidettyyn kokoukseen, joiden osalta työntekijäliitto oli vasta pääkäsittelyssä väittänyt, etteivät ne olisi olleet painostustoimenpiteitä, ja jotka ammattiosaston olisi joka tapauksessa tullut työehtosopimuslakiin perustuvan valvontavelvollisuutensa nojalla pyrkiä estämään työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta ja työpaikalla kokoontumista koskevien määräysten vastaisina. Ammattiosaston ei muutoinkaan ollut näytetty ammattiosaston toimikunnan työvaliokunnan kokousta lukuun ottamatta ryhtyneen asianmukaisiin toimenpiteisiin työrauhan nopeammaksi palauttamiseksi.

Työntekijäliitto ei vastineessa mainittujen yhteydenottojen lisäksi ollut lakkojen pitkähköön jatkumiseen nähden ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 29.4.1977 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset

Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Kts. s. 90 ja 100.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus, annetaan ennen tutkimisen aloittamista hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta.

Niillä työpaikoilla, joilla töiden hinnoittelu perustuu tarkkoihin työntutkimuksiin, joiden tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti todenneet ja hyväksyneet, sovitaan paikallisesti erillisten suurentavien välikertoimien käytöstä tutkituissa töissä.

Mom. 2. Silloin, kun työnmittauksen tuloksia käytetään suorituspalkkauksen hinnoittelun perusteena, on yksikköhinnan perustaksi tulevan työn aika-arvon eli työarvon vastattava työpaikan todellisia työolosuhteita.

Mom. 3. Osastoilla, joissa työt hinnoitellaan yleensä työntutkimusten pohjalta, on työntekijöillä oikeus ehdottaa, että tietystä työstä suoritetaan työntutkimus siinä laajuudessa kuin se on tarpeen ko. työn hinnoittelun saattamiseksi työnmittaukseen pohjautuvaksi. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tarvittava tutkimus suoritettava ilman tarpeetonta viivytystä.

Jos on syntynyt erimielisyyttä työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta ja tämän vuoksi työstä suoritetaan tarkistustutkimus, on luottamusmiehelle annettava mahdollisuus työpaikalla tutustua tarkistustutkimuksen yksityiskohtaiseen suoritustapaan ja tuloksiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näihin työtaistelutoimenpiteisiin olivat osallistuneet kysymyksessä olevan osaston kolme luottamusmiestä lukuun ottamatta iltapäivän istumalakkoa 16. helmikuuta. Työnantajan edustajat olivat useaan otteeseen kehottaneet luottamusmiehiä ryhtymään toimenpiteisiin lakon ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi, mutta tällaisia toimenpiteitä ei ollut havaittu. Työnantajaliitosta oli useaan otteeseen otettu yhteys Metallityöväen Liittoon, muun muassa 9.2.1978 liiton palkkasihteeriin, ja vaadittu toimenpiteitä asiassa. Toimenpiteisiin ei ollut kuitenkaan havaittu ryhdytyn. Kaikilla näillä työtaistelutoimenpiteillä oli pyritty painostamaan työnantajaa hyväksymään voimassa olevan työehtosopimuksen määräysten vastaiset vaatimukset. Työtaistelut olivat siten selvästi kohdistuneet voimassa olevan työehtosopimuksen ainakin palkkausta koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto oli täten laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuutensa sallimalla sitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten esittää ja tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia ja antamalla luottamusmiesten osallistua työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosasto oli myös laiminlyönyt huolehtia siitä, että ammattiosaston jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Metallityöväen Liitto oli samoin laiminlyönyt sille kuuluvat velvollisuutensa asiassa.

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Porin Metallityöväen Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut Arvoputkimuottien kokoonpanotyön urakkaerimielisyyden koskeneen ainoastaan kahta henkilöä. Kyseiset hitsaaja ja levyseppä olivat joutuneet toteamaan ansiotasonsa pudonneen kyseisten putkimuottien kokoonpanotyössä 3-4 markalla tunnissa, vaikka he olivat tehneet omaa ammattityötään kuten aikaisemminkin ja vaikka työnjohtaja oli tunnustanut, että he olivat työskennelleet ahkerasti ja urakkatyövauhdilla.

Työhäiriöt myönnettiin tapahtuneeksi kanteessa mainittuina aikoina. Luonteeltaan häiriöt olivat olleet lähinnä mielenosoituksellisia, koska itse erimielisyys oli koskenut vain kahta työntekijää, joiden urakkahinnoittelulla ei voinut olla heijastusvaikutuksia muiden työntekijäin ansioihin. Toimet olivat joka tapauksessa olleet lähinnä mielenilmauksia ja myötätunnon osoituksia.

Metallityöväen Liitossa oli asiaa hoidettu palkkasihteerin ja toimitsijan voimin. Palkkasihteeri oli ollut useaan otteeseen yhteydessä pääluottamusmieheen ja toisaalta työnantajaliittoon pyrkien siten epävirallisin liittotason keskusteluin selvittämään tilannetta.

Näillä syillä Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä huomauttaen jutun pääkäsittelyssä vielä siitä, ettei kanteessa painostustoimenpiteiksi luetuilla työpaikalla pidetyillä kokouksilla ollut pyritty painostamaan työnantajapuolta, vaan käsittelemään erimielisyysasiaan kuuluvia kysymyksiä työntekijäin kesken.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on kiistänyt sen, mitä vastineessa sanottiin urakkahinnoittelijan ammattitaidosta ja käytöksestä sekä hinnoittelupöytäkirjojen laadusta. Työnantajan taholta ei hinnoittelijan kyvyttömyyttä hoitaa tehtäviään ollut myönnetty, vaan hän oli erittäin pystyvä työssään.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Porin metallityöväen Ammattiosasto r.y. on ollut kuultavana.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Porin metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta 3 500 markkaa ja Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 4 500 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Sariola, M. Virtanen, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.