Court dismisses employer's fine but fines union for failing to fix cost reimbursement agreement before work started.

Maalarinalan työehtosopimuksen mukaan oli ulkomailla suoritettavasta työstä maksettava työntekijälle erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvausta, jonka suuruudesta oli sovittava työntekijäliiton kanssa kussakin tapauksessa erikseen.

Katsottu, että sopimus kustannusten korvaamisesta ulkomailla suoritettavan maalaustyön osalta olisi ollut tehtävä työn alkamiseen mennessä.

Työnantaja, joka oli ryhtynyt teettämään ulkomailla maalaustyötä ennen kuin kustannusten korvaamisesta oli tehty työehtosopimuksessa tarkoitettua sopimusta, oli menetellyt asiassa työehtosopimuksen vastaisesti. Kun työnantaja kuitenkin oli noudattanut työnantajaliitolta saamiaan ohjeita, ei se menettelyllään ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Työnantajaliiton, jonka menettely asiassa aluksi oli ollut puolustettavissa ja jolle työntekijäpuolelta oli useasti huomautettu työnantajan työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä, olisi viimeistään eräässä myöhemmin käydyssä neuvottelussa tullut havaita oman kantansa virheellisyys ja huolehtia siitä, että kysymyksessä oleva sopimus viipymättä tehtäisiin.

Työnantajaa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty ja työnantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Maalarimestariliitto r.y. ja Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 19.5.1977 solmitussa maalarinalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

PÄIVÄRAHA JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS MATKATÖISSÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 a § Työ ulkomailla

Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijän sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä maalausalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niinkuin Suomen alueella suoritettavassa työssä.

Ulkomaisessa työkohteessa maksetaan I paikkakuntakalleusluokan mukaista palkkaa.

Työntekijälle maksetaan, paitsi työehtosopimuksessa määrättyä palkkaa, myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava Rakennustyöläisten Liiton kanssa kussakin tapauksessa erikseen.

Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoimenpiteet eivät koske Suomen rajojen ulkopuolella suoritettavia työkohteita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11/5 §

1) Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työehtosopimukseen osallisen ja siihen sidotun työntekijäliiton edustajana työehtosopimuksen soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Asiapuolten vastuu

1) Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Maalarimestariliiton jäsenyritys Helsingin kaupungista oleva Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö oli syyskuun 1977 alkupuolella ryhtynyt suorittamaan maalausurakointia TASSin toimitalon saneeraustyömaalla Moskovassa. Maalarinalan työehtosopimuksen 7 a §:n selvä määräys edellytti, että työskentelyyn ulkomailla liittyvien erityisten kustannusten korvaamisesta oli sovittava kussakin tapauksessa erikseen Rakennustyöläisten Liiton kanssa. Näin oli mahdollista varmistaa ja kontrolloida, että työntekijät saavat tarkoitetut korvaukset.

Sanotusta määräyksestä välittämättä Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö oli 13.9.1977 lähettänyt kyseiselle työmaalle Moskovaan neljä maalaria, joista yksi toimi lähinnä työnjohtotehtävissä. Työnantaja ei ollut sopinut Rakennustyöläisten Liiton kanssa erityisten kustannusten korvaamisesta.

Yrityskohtaisen luottamusmiehen kuultua asiasta hän oli pyytänyt neuvottelua. Työnantajapuoli oli kieltäytynyt vaatimuksista huolimatta oikaisemasta menettelyään, vaikka maalarit oli jo useita päiviä aikaisemmin lähetetty Moskovaan ja työnantajan sopimusrikkomus oli jo tapahtunut tosiasia. Luottamusmies oli lisäksi saanut työnantajalta kuulla, että työntekijämäärää lisättäisiin kahden viikon kuluttua. Työnantajapuolen edustajat eivät olleet suostuneet laatimaan työehtosopimuksen 14 §:n edellyttämää muistiota, joten luottamusmies oli joutunut laatimaan asiasta 19.9.1977 muistion yksipuolisesti. Työehtosopimuksen vastaisen tilanteen jatkuttua oli asia otettu 20.9.1977 esille liittotason neuvottelussa. Siellä Rakennustyöläisten Liiton edustajat olivat kehottaneet työnantajaliittoa ryhtymään toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisen menettelyn lopettamiseksi, mihin Suomen Maalarimestariliitto ei ollut kuitenkaan ollut halukas.

Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiön vahvistettaisiin näin menetellessään toimineen työehtosopimuksen 7 a §:n vastaisesti ja että yhtiö sen vuoksi työehtosopimuslain 7 §:n nojalla tuomittaisiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Maalarimestariliitto työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Suomen Maalarimestariliitto ja Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö ovat kanteeseen vastatessaan todenneet, että kanteen mukaan työehtosopimuksen 7 a §:ää olisi rikottu pelkästään sillä tosiasiallisella toimella, että työnantaja oli 13.9.1977 lähettänyt työnjohtajan ja neljä maalaria Moskovaan edellä mainitun toimitalon maalaustöihin. Tähän käsitykseen eivät vastaajat voineet yhtyä, koska työehtosopimuksessa oli määrätty velvollisuudeksi ainoastaan sopiminen Rakennustyöläisten Liiton kanssa erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvaamisesta, minkä velvollisuuden työnantajapuoli oli täyttänyt.

Seuraavassa liittojen välisessä neuvottelussa 20.10.1977, johon Rakennustyöläisten Liitto oli laatinut esityslistan, oli asia jälleen ollut esillä. Jälleen Suomen Maalarimestariliitto oli ilmoittanut olevansa valmis yhtymään työkohdetta koskevaan työehtosopimukseen. Tämä ei ollut taaskaan kelvannut vastapuolelle, jonka neuvottelijat olivat ilmoittaneet tarvitsevansa liitosta apuvoimia. Sieltä olikin saapunut ulkomaisia työkohteita hoitava jaostosihteeri. Suomen Maalarimestariliitto oli puolestaan kutsunut paikalle Suomen Rakennusteollisuusliiton edellä mainitun asiamiehen. Nämä olivat muutaman minuutin keskustelun jälkeen todenneet ainoaksi ja parhaaksi ratkaisuksi, että Suomen Maalarimestariliitto yhtyy Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken solmittuun koko työkohdetta koskevaan sopimukseen, jota Suomen Maalarimestariliitto oli koko ajan esittänyt. Tämän sopimuksen mukaan maalarit olivat saaneet samat edut, jotka heillä oli koko ajan ollutkin.

Vakiintunut käytäntö rakennustöitä ulkomailla urakoitaessa oli ollut sellainen, että pääurakoitsijan neuvottelemaan ja sopimaan työehtoja koskevaan sopimukseen oli maalarit otettu vain eräänä ammattiryhmänä ilman että maalausala olisi tehnyt omaa erillistä työehtosopimusta. Näin oli menetelty muun muassa Svetogorskin, Pääjärven ja Kostamuksen rakennuskohteiden työehdoista sovittaessa sekä myös Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiön urakoidessa Suomen suurlähetystöjen rakennukset Varsovassa ja Moskovassa 1975 ja Tukholmassa 1976-1977. Vaatimus oman yrityskohtaisen työehtoja koskevan sopimuksen laatimisesta oli siis käytännöstä poikkeava ja yllätyksellinen, mikä selitti sen, ettei sopimusta ollut välittömästi saatu aikaan. Tässäkin tapauksessa kuten yleensä oli työn tilaus tullut niin pikaisesti, että työt oli ollut aloitettava heti.

Yhtiö ja Suomen Maalarimestariliitto eivät olleet pyrkineet välttämään tai viivästyttämään velvoitettaan sopia ulkomaan työehdoista. Neuvottelut oli työnantajan toimesta käynnistetty jo tarjousvaiheessa ja saatettu loppuun mahdollisimman joutuisasti. Sopimusratkaisu oli ollut pääpiirteissään sellainen, minkä työnantaja olisi ollut valmis sopimaan jo syyskuun aikana, elleivät yrityskohtaisen luottamusmiehen työehtosopimuksen vastaiset palkkavaatimukset ja hänen toimintansa olisi viivästyttäneet sopimuksen syntyä. Toimenniteet eivät sitä paitsi voineet olla yhtä pikaisia kuin silloin, kun työehtosopimus edellytti vain yksipuolisia toimia.

Näillä syillä Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö on kiistänyt rikkoneensa työehtosopimuksen 7 a §:n velvoitetta ja Suomen Maalarimestariliitto laiminlyöneensä valvontavelvollisuuttaan, minkä vuoksi ne ovat pyytäneet kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja havaitsee, että maalarinalan työehtosopimuksen ulkomailla tehtäviä töitä koskevan 7 a §:n määräyksessä ei ole nimenomaisesti määrätty sopimisen ajankohtaa. Liioin eivät sopijapuolet sopimusta neuvotellessaan ole kiinnittäneet tähän kysymykseen huomiota, vaan siirtäneet määräyksen sopimukseen sellaisenaan talonrakennusalan saman vuoden neuvottelutuloksesta. Sopimusmääräystä käytäntöön sovellettaessa on sellaisissa tapauksissa, joissa maalausurakka on liittynyt suomalaisen pääurakoitsijan työhön, sovellettu pääurakoitsijan vastaavaa sopimusta ja vain muissa tapauksissa tehty erillinen maalaustyöhön sovellettava sopimus Rakennustyöläisten Liiton kanssa. Samanlaisia tapauksia kuin nyt esillä oleva, missä suomalainen pääurakoitsija ei ole ajoissa tehnyt asianmukaista sopimusta, johon maalaustyön osalta olisi voitu liittyä, ei ole ilmoitettu esiintyneen aikaisemmin.

Sen mukaan kuin asiassa on selvitetty, on talonrakennusalalla yleisesti katsottu, että sopimus ulkomailla tehtävän työn korvaamisesta on tehtävä ennen työn alkamista. Työtuomioistuimen mielestä myös maalausalan työehtosopimuksen 7 a §:n tarkoitus tulee parhaiten toteutetuksi, jos sopimus tehdään ennen työn alkamista. Suomen Maalarimestariliiton puolelta ei työtuomioistuimen mielestä ole esitetty huomionarvoisia perusteita sen tulkinnan tueksi, että sopimuksen teon jättäminen työn alkamista myöhemmäksi olisi työehtosopimuksen mukaista. Nämä seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että sopimus kustannusten korvaamisesta kysymyksessä olevassa työssä olisi ollut tehtävä työn alkamiseen mennessä.

Kun työehtosopimuksen sanamuoto ei kuitenkaan ole tässä suhteessa täysin selvä ja tilanne on pääurakoitsijan vastaavan sopimuksen puuttumisen vuoksi ollut maalausalan työnantajapuolelle outo, työtuomioistuin katsoo työnantajapuolen menettelyn olleen aluksi puolustettavissa. Viimeistään 20.9.1977 pidetyssä neuvottelussa olisi Suomen Maalarimestariliiton, jolle asiasta oli huomautettu useita kertoja, kuitenkin pitänyt havaita oman kantansa virheellisyys ja huolehtia siitä, että kysymyksessä oleva sopimus viipymättä tehdään. Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö, joka edelleenkin on noudattanut Suomen Maalarimestariliiton ohjeita, ei työtuomioistuimen mielestä sitä vastoin ole menettelyllään syyllistynyt kyseisen työehtosopimuksen määräyksen tietensä rikkomiseen.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiötä vastaan tehdyn hyvityssakkovaatimuksen, kanteen muutoin hyväksyen vahvistaa, että Maalaamo Pauli Hietanen Kommandiittiyhtiö on menetellyt työehtosopimuksen 7 a §:n vastaisesti ryhtymällä teettämään kanteessa mainittua maalaustyötä ennen kuin kustannusten korvaamisesta on ollut sanotussa sopimuskohdassa tarkoitettua sopimusta ja tuomita työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Suomen Maalarimestariliiton maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkona valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 1 500 markka sekä vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Airaksinen, Sariola, M. Virtanen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.