Slowing work to support wage increases or reduce workforce constitutes a strike action under collective agreement wage provisions.

Työntekijöiden toimeenpanema työn hidastaminen, jolla oli tuettu palkan korottamista tai vaihtoehtoisesti työkunnan koon pienentämistä entiselleen koskevia vaatimuksia, oli muodostanut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelutoimenpiteen.

Ottaen huomioon asian epäselvyyden samoin kuin sen seikan, että työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvotteluvelvollisuuden laiminlyömisestä ei työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan ollut muuta seurausta kuin että laiminlyöntiin syytön osapuoli voi saattaa riita-asian työtuomioistuimen tutkittavaksi, ei työnantaja ollut rikkonut työehtosopimusta tietensä lisäämällä työkuntaan kuuluvien urakkamiesten määrää yhdellä. Alentaessaan työntekijöiden palkkaa työsaavutusten mukaiseksi sen jälkeen, kun neljän miehen työkunnan työtulokset olivat jääneet vähäisemmiksi kuin kolmen miehen työkunnan tulos aikaisemmin oli ollut, ei työnantaja ollut rikkonut työehtosopimusta.

Vahvistettu työnantajan menetelleen vastoin työehtosopimusta olemalla ryhtymättä viipymättä asianmukaisiin neuvotteluihin urakkatyökunnan koon muuttamisen ehkä aiheuttamista tarkistuksista valutuotantopalkkiosopimukseen.

Työnantajaa, työnantajaliittoa ja aluejärjestöä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Työntekijäliitto, joka vastasi edustajiensa toiminnasta työtaistelun yhteydessä, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. ja Rakennustyöläisten Liitto r.y. vuoroin kantajina ja vastaajina sekä viimeksi mainitun liiton kanteen johdosta vastaajana lisäksi Laatuelementti Oy

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 26.5.1977 tehdyssä betoniteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimus 2.4.1969

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 2 kohdan mukaisiin perustuntipalkkoihin. Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Osaeli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan kiinteänä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkavauhtia ansio nousee hinnoitteluperustetta 20 % korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palkkiojärjestelmää voidaan käyttää niissä töissä, joissa työtulos (tuotannon määrä, tuotteen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta työtaidosta yms. tekijästä.

Palkkiopalkkatyön hinnoittelussa noudatetaan soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Milloin työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuminen, esim. uusien koneiden käyttöön ottaminen vanhojen kuluminen tai työmenetelmien muutokset aiheuttavat työtuloksien huomattavan muuttumisen, jotka muutokset katsotaan pysyväisluontoisiksi, voidaan tämän työehtosopimuksen perusteella eri teollisuuslaitoksissa laaditut hinnoittelulistat tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistuksesta neuvoteltava työntekijäin ko. alan pääluottamusmiehen tai vastaavan henkilön kanssa. Elleivät asianomaiset pääse yksimielisyyteen uudesta urakkahinnoittelusta, jatkuu työ entisin perustein ja asia siirretään viipymättä liittojen käsiteltäväksi.

Soveltamisohje:

Jos muutoksista ei päästä yksimielisyyteen, työn jatkuminen entisin perustein merkitsee tavoiteansion säilymistä ennallaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Töiden järjestely

1. Työntekijä suorittaa työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja on työnantajalla oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

20 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.

Tähän työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat lisäksi velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaisina olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

21 § Työsääntöjen ym. työskentelyä koskevien määräysten noudattaminen

Työntekijän velvollisuus on noudattaa asianomaiselle työpaikalle vahvistettuja työsääntöjä sekä työnantajan tai tämän edustajan antamia muita määräyksiä ja ohjeita, mikäli viime mainitut eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

22 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken.

2. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompi kumpi osapuoli voi alistaa sen asianomaisten liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin allekirjoittajalle.

3. Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä STK:n ja SAK:n välillä tehdyssä yleissopimuksessa on määrätty. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijäin välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiesten tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta ammattiosaston tai työntekijäin välillä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijäin vaatimukset kohdistuivat työehtosopimuksen palkkamääräyksiin ja yleissopimuksen 5 kohdan määräyksiin. Koska työntekijäpuolen edustajat olivat lukuisista vaatimuksista huolimatta kieltäytyneet toimenpiteistä työrauhan palauttamiseksi, Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton ja sen jäsenyhdistyksen Rakennustyöläisten Uudenmaan aluejärjestö r.y:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönnistä työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n perusteella hyvityssakkoon.

Rakennustyöläisten Liitto on Suomen Rakennusteollisuusliittoa ja Laatuelementti Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että julkisivuelementtejä valmistavien urakkamiesten ansiot olivat edeltä selviävin tavoin määräytyneet erityisten hinnoittelulistojen perusteella. Paitsi palkkamääräyksiä hinnoittelulistoihin kuului työkunnan kokoonpano, mikä sopimuksen mukaan siis oli käsittänyt kolme urakkamiestä ja yhden apumiehen. Työkunnan kokoonpano oli ollut tuollainen helmikuuhun 1978 saakka. Poikkeuksena olivat olleet vain sellaiset päivät, joina joku työkunnan jäsenistä oli ollut sairaana. Urakkamiehen ollessa poissa oli työtä tehty kahden urakkamiehen ja yhden tunti- eli apumiehen voimin. Vain niissä tapauksissa, joissa apumies oli ollut sairaana, oli hänen tilallaan ollut jokin työkunnan ulkopuolinen henkilö.

Asianosaisliitot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Rakennustyöläisten Uudenmaan aluejärjestö on ollut jutussa kuultavana.

Toisaalta koskee riidanalainen työehtosopimuskohta vain hinnoittelulistojen tarkistamista. Sopimuskohtaan liittyvän soveltamisohjeen mukaan työn jatkuminen entisin perustein merkitsee tavoiteansion säilymistä ennallaan. Sopimuskohta ei työtuomioistuimen mielestä siten merkitse rajoitusta työnantajan työnjohto-oikeudelle eikä siis esimerkiksi sitä, että erimielisyystapauksissa olisi työ- ja tuotantomenetelmät säilytettävä erimielisyyden ratkaisemiseen asti ennallaan. Esillä olevassa tapauksessa tämä merkitsee sitä, että työnantaja voi yksipuolisestikin määrätä urakkatyökunnan koosta, mutta että jos koon muuttaminen aiheuttaa työtuloksien huomattavan muuttumisen, valutuotantopalkkiosopimuksen tarkistamisesta on neuvoteltava ja tavoiteansio säilytettävä neuvottelujen ajan ennallaan. Jos erimielisyyttä on siitä, aiheuttaako urakkatyökunnan koon muuttaminen työtulosten huomattavan muuttumisen, on siitäkin neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä.

Ottaen huomioon asian epäselvyyden samoin kuin sen seikan, että työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvotteluvelvollisuuden laiminlyömisestä ei työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan ole muuta seuraamusta kuin että laiminlyöntiin syytön osapuoli voi saattaa riita-asian työtuomioistuimen tutkittavaksi, työtuomioistuin ei katso Laatuelementti Oy:n tältä osin rikkoneen työehtosopimusta tietensä eikä Suomen Rakennusteollisuusliitonkaan laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Kun urakkapalkkaukseen liittyvät ansiotakuut eivät työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan ole voimassa, milloin työntekoa työntekijäpuolelta jarrutetaan, ei Laatuelementti Oy ole työtuomioistuimen mielestä rikkonut työehtosopimusta alentaessaan työntekijäin palkkaa työsaavutusten mukaiseksi sen jälkeen, kun neljän miehen työkunnan työtulokset ovat jääneet vähäisemmiksi kuin kolmen miehen työkunnan tulos aikaisemmin oli. Tältäkään osin ei Suomen Rakennusteollisuusliitto siten ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Asiaa työmaalla ja liittojen kesken selvitettäessä on toimitsija, jonka toiminnasta Rakennustyöläisten Liitto vastaa, tukenut työntekijäin esityksiä. Myös liiton jaostosihteeri on näissä neuvotteluissa tukenut työntekijäpuolen kantaa. Rakennustyöläisten Liiton ja sen sanottujen edustajien ei ole näytetty tehokkaasti pyrkineen edes selvittämään sitä, onko työnteon hidastaminen ollut tosiasia, saati että he olisivat pyrkineet sitä estämään. Asiassa on sitä vastoin jäänyt selvittämättä, millä tavoin Rakennustyöläisten Uudenmaan aluejärjestö olisi asiasta vastuussa.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Rakennustyöläisten Liiton kanteen enemmälti samoin kuin Rakennustyöläisten Uudenmaan aluejärjestöä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset, vahvistaa, että Laatuelementti Oy on menetellyt vastoin työehtosopimusta olemalla ryhtymättä viipymättä asianmukaisiin neuvotteluihin urakkatyökunnan koon muuttamisen ehkä aiheuttamista tarkistuksista valutuotantopalkkiosopimukseen, sekä työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Suomen Rakennusteollisuusliitolle hyvityssakkoa 2 000 markkaa. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat asianosaiset kärsiä puolin ja toisin itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Kourilehto, Sarkko, Parkkinen, Sariola, Lankinen ja Kenraali.

Eri mieltä olevan jäsen Kenraalin lausunto:

Katson, että työnantajan olisi työehtosopimuksen mukaan pitänyt turvata työntekijäin ansiotaso sinäkin aikana, jona tulkintaerimielisyys on ratkaisematta, mutta ettei Laatuelementti Oy ole työntekijäin palkkaa alentaessaan kuitenkaan rikkonut tietensä työehtosopimusta. Suomen Rakennusteollisuusliiton olisi kuitenkin tullut ohjata Laatuelementti Oy huolehtimaan tällä kohtaa velvollisuutensa täyttämisestä, minkä vuoksi harkitsen oikeaksi, työtuomioistuimen tuomioon muilta osin yhtyen, tuomita Suomen Rakennusteollisuusliiton maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä kaksituhatta markkaa.