Labor court allows union to recover holiday pay due to employer's unilateral change in fiscal quarter start date.

Työehtosopimuksessa oli sovittu lomallelähtörahan laskentaperusteeksi I vuosineljänneksen keskituntiansio. Vuosineljännesten alkamisen määrittely asianosaisliittojen välillä oli tapahtunut aiemmin noudattaen työnantajaliiton lähettämässä kiertokirjeessä ilmeneviä periaatteita. Työnantajaliitto oli ilmoittanut I vuosineljänneksen alkamisajan muutoksesta ja asiaa oli käsitelty liittojen yhteisessä tilastotoimikunnassa, jolloin kumpikaan osapuoli ei ollut havainnut muutoksen vaikutusta I vuosineljänneksen keskituntiansioon. Tilastotoimikunnan käsittelyssä ei ollut syntynyt sellaista oikeustointa, joka olisi sitonut työntekijäliittoa lomallelähtörahan laskennassa.

Työehtosopimukseen sidotut työnantajat olivat velvollisia suorittamaan jälkikäteen työntekijöilleen sen osan lomallelähtörahasta, joka heiltä mahdollisesti oli jäänyt saamatta työnantajapuolen toteuttaman jaksotusmuutoksen yhteydessä.

Asianosaiset: Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n eli nykyisen Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y:n eli nykyisen Paperiliiton välillä voimassa olleessa 4.5.1974 solmitussa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa n:o 24 on muun muassa seuraavat määräykset:

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Keskituntiansio

1. Tässä työehtosopimuksessa tarkoitettu keskituntiansio saadaan jakamalla edellistä vuosineljännestä vastaavan ajanjakson palkkakausien tehty työajan ansio vähennettynä yli-, sunnuntai- ja seisokkityökorotuksilla saman ajanjakson aikana tehdyillä työtunneilla.

(Kts. sov. ohjeet)

2. Keskituntiansiota käytetään neljänneksen päättymisen jälkeen toisen palkkakauden alusta lukien siihen saakka kunnes uuden vuosineljänneksen keskituntiansio voidaan em. määräysten mukaan ottaa käyttöön.

Muist. 1. Mikäli palkanlaskennassa tämä ei ole mahdollista, otetaan uusi keskituntiansio käyttöön kolmannen palkkakauden alusta lukien neljänneksen päättymisen jälkeen.

3. Niissä tapauksissa, joissa työntekijälle ei voida em. keskituntiansiota laskea (esim. uusi työntekijä) käytetään vuosineljännestä vastaavan ajanjakson keskituntiansion sijasta lähinnä edellisen kokonaisen palkkakauden keskituntiansiota.

4. Jos keskituntiansio on alempi kuin työntekijän tuntipalkka, käytetään keskituntiansion sijasta tuntipalkkaa.

5. Mikäli liittojen välillä on sovittu yleiskorotuksesta, korjataan keskituntiansiota vastaavasti. Samoin menetellään paikallisesti sovittujen vakinaisten palkkamuutosten kanssa.

Muist. 1. Mikäli vuosineljänneksen aikana on astunut voimaan liittojen sopima yleiskorotus tai paikallisesti sovittu urakka- tai palkkiohinnoittelun tarkistus, verrataan neljänneksen päättyessä vallinnutta em. tavalla korotettua keskituntiansiota vastaavalta ajalta 1. kohdan mukaan laskettuun keskituntiansioon ja korkeampi näistä otetaan käyttöön seuraavan neljänneksen keskituntiansioksi. Samoin menetellään, jos urakka- tai palkkiotyötä tekevä työntekijä pysyvästi (ei lomittajana eikä sijaisena) siirtyy toiseen vakanssiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Vuosilomat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. Lomapalkka

2. Työntekijälle, jolle on määritelty kausipalkka, lomapalkka maksetaan seuraavasti:

Kausipalkka maksetaan loma-aikana normaaleina palkanmaksupäivinä. Kausipalkan kertoimena loman aikana maksettavissa kausipalkoissa on se kerroin, joka työntekijällä oli sinä palkkakautena, jolloin loma alkoi. Jos loma alkaa palkkakausien vaihteessa, käytetään kertoimena päättyneen palkkakauden kerrointa. Työntekijälle maksetaan vuosilomalle lähtiessä ylimääräisenä korvauksena 12 tunnin palkka keskituntiansion (15 §) mukaan kutakin vuosilomalain lomaan oikeuttavaa kuukautta kohden.

Loman jälkeisenä palkanmaksupäivänä maksetaan työntekijälle lomapalkkasopimuksen mukaisen vuosilomapalkan ja loma-aikaa vastaavan ajan kausipalkan erotus.

Mikäli loma pidetään kahdessa tai useammassa erässä, maksetaan em. korvaukset sen loman osan yhteydessä, jolloin suurin osa lomapäivistä pidetään.

3. Työntekijälle, jolle kausipalkkaa ei ole määritelty (suorituspalkkatyöntekijä), maksetaan lomapalkkaa seuraavasti:

Ennen loman alkua maksetaan työntekijälle lomapalkkasopimuksen mukainen vuosilomapalkka.

Työntekijälle maksetaan loman jälkeen ylimääräisenä korvauksena 12 tunnin palkka keskituntiansion (15 §) mukaan kutakin vuosilomalain lomaan oikeuttavaa kuukautta kohden.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimukseen liittyvissä sopimuskumppanien hyväksymissä soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Keskituntiansio

Keskituntiansion laskenta perustuu neljännesvuotta vastaavaan ajanjaksoon kahden viikon palkkakausia. Kun työehtosopimuksessa käytetään ko. käsitettä, tarkoitetaan aina tässä pykälässä määriteltyä keskituntiansiota.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Lomapalkka

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lomallelähtöraha

Lomaan oikeuttavat kuukaudet sekä 26 §:n 2. kohdan mukainen 12 tunnin palkka määritellään lomapalkkasopimuksen 4 §:n mukaan kalenterikuukausittain.

Mikäli työntekijä siirtyy samassa yrityksessä muun työehtosopimuksen piiristä paperin sopimuksen piiriin, maksetaan hänelle lomarahaa (12 X kta/kukin lomaan oikeuttava kuukausi) niiltä kuukausilta, joilta työntekijään on sovellettu paperin sopimusta niin monelta päivältä kuukautta kohti, että oikeus vuosilomaan tältä kuukaudelta on syntynyt.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa 5.3.1976 solmitussa työehtosopimuksessa n:o 25 on keskituntiansiosta saman sisältöiset määräykset kuin sopimuksessa n:o 24 sekä lisäksi muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § Vuosilomat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. Lomapalkka

2. Työntekijälle, jolle on määritelty kausipalkka, maksetaan lomapalkka seuraavasti:

Kausipalkka maksetaan loma-aikana normaaleina palkanmaksupäivinä. Kausipalkan kertoimena loman aikana maksettavissa kausipalkoissa on se kerroin, joka työntekijällä oli sinä palkkakautena, jolloin loma alkoi. Jos loma alkaa palkkakausien vaihteessa, käytetään kertoimena päättyneen palkkakauden kerrointa. Työntekijälle maksetaan vuosilomalle lähtiessä ylimääräisenä korvauksena 13 tunnin palkka kutakin vuosilomaan oikeuttavaa kuukautta kohden. Lomallelähtörahaa laskettaessa käytetään 12.4.1976 tai 26.4.1976 voimassa olevaa I vuosineljänneksen keskituntiansiota. Koska liittojen sopima yleiskorotus ei ole ollut voimassa koko ensimmäistä vuosineljännestä em. päivinä voimassa olevaa keskituntiansiota korotetaan riippuen palkkaryhmästä ja työaikamuodosta seuraavasti:

keskituntiansion työaikamuoto palkkaryhmä korotus

37 5-1 52

15-36 5-1 56

37 6 62

15-36 6 66

37 7 66

15-36 7 70

Loman jälkeisenä palkanmaksupäivänä maksetaan työntekijälle lomapalkkasopimuksen mukaisen vuosilomapalkan ja loma-aikaa vastaavan ajan kausipalkan erotus.

Mikäli loma pidetään kahdessa tai useammassa erässä, maksetaan em. korvaukset sen loman osan yhteydessä, jolloin suurin osa lomapäivistä pidetään.

3. Työntekijälle, jolle kausipalkkaa ei ole määritelty (suorituspalkkatyöntekijä), maksetaan lomapalkkaa seuraavasti:

Ennen loman alkua maksetaan työntekijälle lomapalkkasopimuksen mukainen vuosilomapalkka. Työntekijälle maksetaan loman jälkeen ylimääräisenä korvauksena 13 tunnin palkka keskituntiansion (15 §) mukaan kutakin vuosilomalain lomaan oikeuttavaa kuukautta kohden.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimuksen n:o 25 soveltamisohjeissa on sopimuksen n:o 24 edelle jäljennettyjä ohjeita asiallisesti vastaavat kohdat.

Paperiliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että liittojen välillä oli sovittu menettelystä, kuinka kunkin vuosineljänneksen alkaminen ja päättyminen määriteltiin. Menettelyn oli työnantajapuoli vahvistanut 2.7.1973 päivätyllä kirjeellään. Kirjeessä oli nimenomaan todettu, että vuoden alussa olisi tarkoituksenmukaista etukäteen määritellä, mihin vuosineljännekseen mikäkin palkkakausi kuuluu. Näin oli meneteltykin, ja aikaisemmin oli noudatettu ennalta laadittua taulukkoa, josta ilmeni se, milloin vuosineljännekset alkoivat ja päättyivät

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto oli siten alentaakseen jäsenyritystensä työntekijöille sopimuksen mukaan kuuluvaa lomallelähtörahaa yksipuolisesti muuttanut yhteisesti sovittua vuosineljänneksen alkamisaikaa. Erimielisyydestä oli neuvoteltu työnantaja- ja työntekijäliiton välillä pääsemättä asiasta yksimielisyyteen.

Näillä perusteilla Paperiliitto on vaatinut vahvistettavaksi työehtosopimuksen ja siihen liittyvän lisäpöytäkirjan lomallelähtörahaa koskevien määräysten oikeaksi tulkinnaksi sen, että työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa käytössä ollutta jaksojärjestelmää, mikä tässä tapauksessa tarkoitti sitä, että vuoden 1977 ensimmäisen neljänneksen tuli alkaa 20.12.1976 työnantajapuolen yksipuolisesti ilmoittaman 3.1.1977 sijasta. Tämän ohessa Paperiliitto on vaatinut vahvistettavaksi, että kyseiseen työehtosopimukseen sidotut työnantajat ovat velvolliset suorittamaan jälkikäteen työntekijöilleen sen osan lomallelähtörahasta, joka heiltä on jäänyt puuttumaan puheena olevan vuosineljänneksen virheellisen alkamisajankohdan takia.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut keräävänsä jäsenistöltään tiedot maksetuista palkoista neljännesvuosittain ja laativansa näiden tietojen perusteella ansiotilastot. Vuonna 1973 liitto oli antanut pysyvät ohjeet jäsenyrityksilleen palkkatilastotietojen antamista varten. Nämä ohjeet oli saatettu myös työntekijäliiton tietoon. Palkkatilastotietojen keruun teknisestä toteutuksesta ei ollut sovittu työntekijäliiton kanssa, mutta sen kanssa oli sovittu tilastotietojen antamisesta työntekijäliiton käyttöön samalla tehden selkoa siitä, kuinka tiedot käytännössä oli kerätty.

Tilastojaksojen katkaisukohdat oli tähän asti todettu yhteisesti tilastotoimikunnassa. Kuhunkin vuosineljännekseen oli vuosittain tullut vastaava määrä kahden viikon mittaisia palkkakausia. Kun kalenterivuodessa oli 1-2 päivää enemmän kuin 26:ssa 2:n viikon palkkakaudessa, oli tämä johtanut siihen, että vuoden ensimmäisen neljänneksen alkuajankohta oli vuosittain siirtynyt lähemmäksi edellisen vuoden joulukuun alkua. Kun siten vuoden 1977 ensimmäisen neljänneksen ensimmäinen palkkakausi olisi ollut käytännöllisesti katsoen kokonaan edellisen vuoden puolella, oli työnantajapuolelta esitetty tilastotoimikunnassa jaksotuksen muuttamista siten, että vuoden 1977 ensimmäinen neljännes aloitettaisiin 3.1.1977 eli vuoden 1976 neljänteen neljännekseen sisällytettäisiin yksi palkkakausi normaalia enemmän. Samalla oli todettu, että tällainen muutos oli joskus joka tapauksessa tehtävä. Työntekijäpuolen edustajat olivat tilastotoimikunnassa hyväksyneet menettelyn, jota oli sitten noudatettu.

Neljännesjaksotuksen muutoksen syynä ei täten ollut pyrkimys vaikuttaa lomallelähtörahan suuruuteen vaan muutos oli johtunut teknisistä syistä. Muutoksen vaikutus lomallelähtörahaan oli sitä paitsi ollut varsin pieni joidenkin työntekijäin osalta sitä lisäten ja toisten osalta sitä vähentäen. Jaksotuksen muutos ei ollut myöskään ristiriidassa työehtosopimuksen 15 §:n kanssa, jossa oli sovittu siitä, mitkä palkkakaudet otetaan mukaan keskituntiansiota laskettaessa.

Näillä syillä Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Sen mukaan kuin jutussa on selvitetty, on työntekijäpuolella vuoden 1975 pöytäkirjaa laadittaessa otettu sisäisissä keskusteluissa huomioon, että jouluseisokin sisältyminen vuoden ensimmäiseen neljännekseen nostaa yleensä tämän neljänneksen keskituntiansiota. Työnantajapuolelle ei ole tosin ilmoitettu näistä keskusteluista, mutta toisaalta on pöytäkirjaa allekirjoitettaessa ollut tiedossa vuoden 1976 ensimmäisen neljänneksen alkamisaika ja vuoden 1976 työehtosopimusta allekirjoitettaessa vuoden 1977 ensimmäisen neljänneksen alkamisaika. Kun lisäksi otetaan huomioon, mitä vuoden 1973 kiertokirjeessä sanotaan neljännesjaksotuksen määrittelemisestä etukäteen, työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajapuoli ole vuoden 1976 työehtosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen voinut yksipuolisesti muuttaa vuoden 1977 ensimmäisen neljänneksen alkamisaikaa sikäli kuin se vaikuttaa vuoden 1977 lomallelähtörahaan.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteessa tehdyt vahvistusvaatimukset enemmälti hyläten vahvistaa, että asianosaisten välillä noudatettuun työehtosopimukseen sidotut työnantajat ovat velvolliset suorittamaan jälkikäteen työntekijöilleen sen osan lomallelähtörahasta, joka heiltä mahdollisesti on jäänyt saamatta kanteessa mainitun työnantajapuolen toteuttaman jaksotusmuutoksen johdosta. Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, Parkkinen, Sariola, Hyppönen, Kuivanen ja Tammenmaa.

Eri mieltä olleiden jäsenten lausunto:

Jäsen Sariola, jonka mielipiteeseen jäsenet Parkkinen ja Pyrhönen yhtyivät, lausui:

Edellä esitetyin perustein harkitsen oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun katsoen saa Metsäteollisuuden Työnantajaliitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.