Labor court dismisses contractor's breach claim but orders union to pay fine for failing to supervise contract terms.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the contractor's claim that it violated the collective agreement by subcontracting pipe work, finding it had available welders and the work did not qualify as external conduits. However, the court ruled that the employers' association failed to investigate facts before accepting the contractor's actions, leading to a lack of negotiation. Consequently, the court ordered the association to pay a compensation fine to the union for neglecting its supervisory duties.
Legislator headnote
AI generatedSection 13 of the Pipefitter Industry Collective Agreement; where an employer association fails to investigate relevant facts before accepting a contractor's breach of the collective agreement's non-subcontracting rule, the association is liable for a compensation fine for neglecting supervisory duties.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Juustolarakennustyömaan putkitöiden urakoitsijana toiminut keskusosuusliike oli erottanut urakasta kolmen putkikanavan työt aliurakoitsijan suoritettavaksi. Urakasta erottamista oli perusteltu sillä, ettei keskusosuusliikkeellä ollut käytössään luokkatyönä tapahtuneeseen sähköhitsaukseen pystyviä työntekijöitä ja että kysymyksessä olisi ollut sellainen ulkopuolisia johtoja koskeva poikkeustilanne, jolloin osuuden olisi saanut urakasta erottaa.
Vaikka keskusosuusliikkeen toisesta konttorista olisi ollut saatavissa tehtävään pystyneitä hitsaajia ja vaikka kysymyksessä ei ollut mainittu poikkeustilanne, katsottu, ettei keskusosuusliike urakan jakamista koskevien työehtosopimusmääräysten soveltamisen epäselvyyden vuoksi ollut tietensä rikkonut työehtosopimusta.
Työnantajaliitto, joka ottamatta selvää asiaan vaikuttaneista seikoista oli hyväksynyt keskusosuusliikkeen menettelyn ja näin osaltaan vaikuttanut siihen, ettei sovintoon ollut päästy, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Putkijohtotyönantajainliitto r.y. ja Keskusosuusliike Hankkija
RATKAISU
Rakennustyöläisten Liiton ja Putkijohtotyönantajainliiton välillä 16.6.1973 allekirjoitetussa putkijohtoalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 § URAKKATYÖMÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Hinnoiteltujen töiden urakkasopimus on kokonaisuus, eikä tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa erottaa eri työvaiheita rakennustyömaalla erilaisiksi urakoiksi seuraavia poikkeuksia lukuunottamatta:
- rakennusteknillisesti työ suoritetaan muualla kuin työmaalla, tähän kuuluvat mm. esivalmistetut työt,
- työnantajan palveluksessa ei ole kaikkiin työvaiheisiin pystyviä työntekijöitä, esim. luokkahitsareita,
- urakkahinnoittelukirjassa on mainittu, että työ voidaan antaa muun kuin urakkaryhmän suoritettavaksi, sekä
- erikoislaitteiden asennuksessa toimittajan taholta suoritettavat putkitukset.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Edellisen sopimuskauden käytäntö säilytetään mm. seuraavissa töissä:
- ulkopuoliset johdot
- pohjaviemärit
- vaiheittain suoritettavat urakat
- laskutyöt
Osapuolet asettavat neuvottelukunnan, joka lokakuun 1973 loppuun mennessä selvittää 3-kohtaan tarvittavat muutokset. Neuvottelukuntaan kutsutaan puolueeton puheenjohtaja sekä STK:n ja SAK:n edustajat. Neuvottelukunnan työskentelyn kuluessa osapuolet pidättäytyvät toimenpiteistä, jotka lisäävät soveltamiserimielisyyksiä.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Urakkaryhmään tehtävistä mahdollisista muutoksista on työnantajan edustajan keskusteltava urakkaryhmän etumiesten kanssa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
IV ERINÄISIÄ KORVAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
19 § ETUMIESLISÄ
Putkiasentajalle, joka toimii rakennustyömaalla etumiehenä, maksetaan etumieslisää 75 penniä tunnilta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
20 § ERIKOISMIESLISÄ
Erikoismieslisä maksetaan 75 penniä tunnilta.
- luokkahitsaajalle, jolla on arvosana 3 tai sitä suurempi niin kauan kuin hänellä on sanottu pätevyys.
Jos luokkahitsaajalla on arvosana 3 tai sitä suurempi ainoastaan jommassakummassa hitsausmuodossa, maksetaan hänelle erikoismieslisä ainoastaan hitsaamiseen käytetyiltä työtunneilta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työnantajan on tarvittaessa järjestettävä luokkakoe hitsaajalle.
Erikoismieslisää ei vähennetä sovitusta urakkasummasta ja suoritetaan se myös ylityöajalta korotuksineen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimukseen liittyvässä luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tätä sopimusta noudatetaan Putkijohtotyönantajainliitto r.y:n jäsenyrityksissä. Jäsenyrityksellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa myöskin jäsenyrityksen piirikonttoria tai muuta siihen verrattavaa itsenäistä toimintayksikköä, ei kuitenkaan yksityistä työmaata.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimukseen liittyvässä urakkahinnoittelussa sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 § PUTKIASENNUS
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
MOM. 12. HITSAUS: TERÄSPUTKET
Teräsputkien hitsaus työmaalla hinnoitellaan allaolevien taulukkohintojen mukaan (Hitsauskaavat katso piirros N:o 10).
Taulukko K.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Luokkahitsaus
Luokkahitsauksessa, joka edellyttää saumojen hyväksyttyä kuvausta, maksetaan 1,50 X taulukko K, sarakkeet 1, 2, 5, 6, 7, 8 ja 9.
Mainittu korotus ei koske avokanavatöitä ulkona.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Putkijohtotyönantajainliiton jäsenyritys Keskusosuusliike Hankkija oli mm. vuonna 1973 suorittanut putkiurakointia Haapavedellä sijaitsevalla Pohjolan Maidon juustolarakennuksen työmaalla. Hankkija oli ilmoituksensa mukaan tehnyt 16.5.1973 Pohjolan Maidon kanssa urakkasopimuksen sanotun juustolarakennustyömaan putkijohtotöiden suorittamisesta. Ensimmäinen Hankkijan asentaja oli tullut työmaalle töihin jo 19.5.1973, toinen heinäkuussa 1973 ja kolmas 20.8.1973 tienoilla. Kuten tavallista, kirjallinen urakkasopimus oli allekirjoitettu vasta 30.8.1973 eli joitakin kuukausia töiden aloittamisesta Edellä mainittujen lisäksi oli urakkaa suorittanut 11 putkiasentajaa.
Työntekijäpuolen edustajat olivat todenneet, että Hankkijan palveluksessa Kokkolassa oli juustolarakennustöiden aikana ollut kolme luokkahitsaustaitoista asentajaa ja lisäksi kaksi luokkahitsaustyötä suorittanutta asentajaa, jotka eivät olleet suorittaneet virallista hitsauskoetta. Haapavesi, jossa juustolatyömaa sijaitsi, oli lisäksi Hankkijan Kokkolan konttorin aluetta, vaikkei tällä konttorijaolla ollut sinänsä edes merkitystä työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohtaa tulkittaessa; työnantajahan oli joka tapauksessa Keskusosuusliike Hankkija. Kokkolan konttorin asentajat olivat suorittaneetkin kaikki asennustyöt laitoksen ensimmäisessä vaiheessa. Kesäkuun 1973 jälkeen ei Kokkolan konttorilla ollut luokkahitsaustaitoa vaativaa työtä. Työntekijöitä oli syksyllä 1973 ja sen jälkeen jopa lomautettu työn vähyyden vuoksi.
Kantajan mainitsema työtuomioistuimen tuomio ei puuttunut lainkaan sopimuskohdassa oleviin ranskalaisilla viivoilla merkittyihin poikkeuksiin, jolloin urakan osien erotteleminen oli mahdollista. Poikkeusluetteloa oli laajennettu kevään 1973 työehtosopimusneuvotteluissa, jolloin 13 §:ään lisättiin 3 kohdan jälkeen pöytäkirjamerkintä 1. Mikäli työehtosopimusta tulkittiin kokonaisuutena eli otettiin huomioon koko 13 §:n 3 kohdan ja siihen liittyvän pöytäkirjamerkinnän 1 määräykset, urakan jakaminen oli ollut perusteltua eikä muodostanut työehtosopimuksen rikkomista, koska syynä oli ensisijaisesti ollut se, ettei Hankkijan Oulun konttorin LVI-osaston palveluksessa työn suorittamisajankohtana ollut tarvittavaa määrää luokkahitsareita. Toiseksi kysymyksessä olivat ulkopuoliset johdot, joilla on putkijohtoalan urakkahinnoittelussa perinteisesti tarkoitettu johtoja, jotka kulkevat rakennuksen perusmuurin ulkopuolella.
Asiassa oli tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että valinnat ja ratkaisut työn toteuttamistavasta oli tehtävä kesällä 1973; tuolloin oltiin jo myöhässä kevään työtaistelujen johdosta. Heinäkuussa, jolloin asialla oli ollut jo todella kiire, työntekijät olivat olleet pääasiassa vuosilomilla ja mainittu ammattitaitoinen asentaja sairaslomalla. Tuolloin vallinneissa olosuhteissa oli päädytty siihen, että työ oli annettu alihankkijalle. Sopimuksen tekemisen jälkeen sitä ei enää voitu muuttaa sillä perusteella, että joku ammattitaitoinen asentaja tuli työmaalle. Sopimuksen tekemisen jälkeisillä olosuhteiden muutoksilla ei ollut asiassa enää merkitystä, eikä niiden perusteella voitu esittää vaatimuksia.
Näillä perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto ja Keskusosuusliike Hankkija ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että Keskusosuusliike Hankkija on kanteessa kerrotuin tavoin Pohjolan Maidon juustolarakennustyömaan putkitöiden urakoitsijana erottanut urakasta kanteessa mainittujen kolmen putkikanavan osuuden antamalla nämä työt aliurakoitsijan tehtäväksi. Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, onko Hankkija ollut oikeutettu ryhtymään sanottuun urakan jakamiseen työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan poikkeusluettelossa toisena olevan tilanteen nojalla, toisin sanoen onko työnantajan palveluksessa ollut kaikkiin työvaiheisiin pystyviä työntekijöitä, esim. luokkahitsareita. Lisäksi on esitetty väite, että kysymyksessä olisivat olleet sopimuskohdassa tarkoitetut ulkopuoliset johdot.
Paitsi luokkahitsaajien puutteeseen ovat vastaajat viitanneet myös siihen, että kysymyksessä oleviin kanaviin asennettavat putket olisivat olleet työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan pöytäkirjamerkinnässä 1 tarkoitettuja ulkopuolisia johtoja, joiden osuuden olisi saanut urakasta erottaa. Sanotun sopimuskohdan mukaan oli edellisen sopimuskauden käytäntö säilytettävä ulkopuolisia johtoja koskevissa töissä. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, ettei sopimuskohta oikeuta "ulkopuolisten johtojen" erottamiseen urakasta niin laajalti kuin vastaajat ovat väittäneet, vaan että tällaisilla ulkopuolisilla johdoilla tarkoitetaan lähinnä kunnallistekniikkaan kuuluvia johtoja, jotka eivät palvele välittömästi ja pelkästään saman laitoksen eri rakennusten käyttöä ja niveltymistä toisiinsa, niin kuin tässä tapauksessa.
Perimmäisinä syinä urakan jakamiseen näyttävät olleen sekä töiden kireä valmistumisaikataulu että työntekijämäärän yleinen vähyys, mitkä seikat eivät kuitenkaan ole oikeuttaneet poikkeamaan 13 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta urakan jakamattomuusperiaatteesta, koska käytettävissä olisi ollut edellä kerrotun perusteella kaikkiin työvaiheisiin, siis myös luokkatyönä tapahtuvaan sähköhitsaukseen pystyviä työntekijöitä eikä kysymyksessä siis ole ollut mainitussa sopimuskohdassa toisena oleva poikkeustilanne.
Putkijohtotyönantajainliitto on tosin saanut kyseisistä tapahtumista tiedon vasta marraskuussa 1973, jolloin aliurakkaan kuuluneet työt oli jo suurimmaksi osaksi tehty, mutta liitto on kuitenkin ottamatta riittävästi selvää asiaan vaikuttaneista tosiseikoista ilmoittanut neuvotteluissa pitävänsä Hankkijan menettelyä oikeana ja niin osaltaan vaikuttanut siihen, että asiassa ei ole päästy sopimukseen. Toisaalta on aliurakkasopimuksia Hankkijan puolesta tehtäessä urakan jakamista koskevien työehtosopimusmääräysten soveltaminen esillä olevaan tilanteeseen ollut työtuomioistuimen mielestä vielä siksi epäselvää ettei osuusliikkeen voida katsoa menettelyllään rikkoneen työehtosopimusta tietensä.
Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi Keskusosuusliike Hankkijaa vastaan tehdyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten selittää, että osuusliike on menetellyt putkijohtoalan työehtosopimuksen 13 §:n 3 kohdan vastaisesti antaessaan Pohjolan Maidon juustolarakennuksen kolmen kanteessa yksilöidyn putkikanavan työt kanteessa kerrotuin tavoin aliurakoitsijan suoritettavaksi, ja tuomita Putkijohtotyönantajainliiton maksamaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2 000 markkaa. Keskusosuusliike Hankkija ja Putkijohtotyönantajainliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, P. Hämäläinen, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.