Labor court rules employer and employee can agree on travel costs for training abroad under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Finnish Labour Court ruled that the employer and employee could privately agree on travel cost reimbursement for a six-month training trip abroad. The collective agreement distinguished between mandatory work travel and other trips, allowing separate agreements for both categories. Since the parties had already negotiated a specific agreement covering these costs, the court found the dispute resolved without needing to determine the trip's exact legal classification.
Legislator headnote
AI generated24 § 6; 24 § 7; 25 § 1 of the Collective Agreement: The employer and employee may agree on reimbursement for travel costs for trips not required by work duties or for assignments, rendering the specific classification of the trip irrelevant if such an agreement exists.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Lausunnossa katsottu, ettei toimihenkilön työsuhteeseen liittyvään ulkomailla työskentelyyn yleissopimuksen koulutustilaisuutta koskevien määräysten sanamuodonkaan mukaan voitu soveltaa sanottuja määräyksiä. Asiassa oli kysymys joko yleissopimuksessa tarkoitetusta muusta kuin työtehtävien edellyttämästä matkasta tai sopimuksessa tarkoitetusta työkomennuksesta. Edellisessä tapauksessa oli selvää, että matkakorvauksesta voivat työnantaja ja toimihenkilö sopia toisin kuin ulkomaan päivärahoista muutoin oli yleissopimuksessa määrätty. Samoin oli tulkittu asia myös jälkimmäisessä tapauksessa. Näin ollen ei ollut asiassa merkitystä sillä, oliko matkaa pidettävä muuna kuin työtehtävien edellyttämänä vai työkomennuksena.
Asianosaiset: Lausunto Helsingin raastuvanoikeudelle (Erkki Väinö Hämäläinen / ADS-Anker Data System-OY/AB)
RATKAISU
Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n sekä toiselta puolen Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n välisessä 3.5.1974 allekirjoitetussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
24 § Matkakorvaukset
1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6. Toimihenkilölle suoritetaan ulkomaille suuntautuvalta työtehtävien suorittamiseen liittyvältä matkalta päivärahaa ja hotellikorvausta matkustusmaan hintatason mukaan. Muun kuin työtehtävien edellyttämän matkan osalta sovitaan matkakorvauksista erikseen ennen matkalle lähtöä.
Ulkomaan päivärahaa suoritetaan seuraavasti:
Maa tai alue Päiväraha
Alankomaat, Israel, Kanada, Norja, Saksan liittotasavalta, Tanska 70,
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2. viikon yhtäjaksoista oleskelua samalla paikkakunnalla, kysymyksessä on lyhyt työkomennus. Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään 2 kuukautta, kysymyksessä on pitkä työkomennus. Näissä tapauksissa voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 § Koulutustilaisuudet
1. Milloin toimihenkilö työnantajan lähettämänä osallistuu Johtamistaidon Opiston järjestämään tai muuhun ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan Johtamistaidon Opiston tai muussa internaatissa järjestettyyn koulutustilaisuuteen työnantaja maksaa kurssimaksun ja täysylläpitokorvauksen kurssin ajalta. Lisäksi työnantaja maksaa toimihenkilölle jokaiselta kurssipäivältä 16 markan suuruisen kurssirahan.
2. Koulutuskysymysten osalta noudatetaan lisäksi mitä asiaa koskevassa 1971-04-07 solmitussa erillisessä sopimuksessa on sovittu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
34 § Neuvottelujärjestys
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yleissopimuksen 25 §:ssä mainitussa koulutussopimuksessa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1. Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
Työnantajan lähettäessä toimihenkilöitä heidän ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työnantaja korvaa toimihenkilöille tästä aiheutuneet suoranaiset kustannukset heidän kuukausipalkkaansa vähentämättä. Sikäli kuin koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä olevilla perusteilla Hämäläinen on pyytänyt yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle yleissopimuksen tarkoittamana ulkomaan päivärahana yhteensä 5 375 markkaa viiden prosentin korkoineen haasteen tiedoksisaannista lukien sekä sitä paitsi yli-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvauksina, joista työtuomioistuimessa ei ole kysymys, yhteensä 1 420,33 markkaa korkoineen ja odotusajan palkkana 696 markkaa.
Vastaajayhtiö on kiistänyt päivärahavaatimuksen perusteeltaan. Hämäläinen oli tosin ollut Saksan Liittotasavallassa kanteessa mainitun ajan, jolta ajalta hänelle oli maksettu päivärahaa 45 markkaa vuorokaudessa, mutta matka ei ollut työkomennus, niin kuin kantaja väitti. Matkan ainoana tarkoituksena oli ollut Hämäläisen ammatillinen kouluttaminen. Kyseinen koulutus oli edellytetty tehtäväksi jo Hämäläisen 25.6.1974 päivätyssä työsopimuksessa, jonka vastaaja on esittänyt raastuvanoikeudessa. Koulutusta oli täsmennetty hieman myöhemmin kirjeellä ja koulutussopimuksella - molemmat Hämäläisen allekirjoittamia - 1.8.1974. Kantajan asiamies oli vielä niin myöhään kuin 2.4.1976 kirjeessään ilmoittanut kysymyksessä olleen "koulutusvaiheen".
Mikäli kaikesta huolimatta ja vastoin Hämäläisen kanssa tehtyä sopimusta päädyttäisiin siihen, että kysymyksessä ei ollut koulutus vaan työkomennus ja että siis sovellettavaksi tulisi sanotun työehtosopimuksen matkakorvauksia ja päivärahaa koskeva 24 §, vastaaja on viitannut sanotun pykälän 7 momenttiin ja todennut, että työkomennuksenkin suhteen vapaasti voitiin "sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen". Päivärahan suuruudesta oli kantajan kanssa sovittu sanotun momentin puitteissa. Vastaaja on kiistänyt, että päivärahan tässä tapauksessa olisi tullut olla suurempi ja pyytänyt kanteen hylkäämistä myös tässä tapauksessa.
Ylityökorvausvaatimuksen vastaaja on samoin kiistänyt perusteeltaan ja odotusajan palkkaa koskevan vaatimuksen sekä perusteiltaan että määrältään.
Vastineen johdosta kantaja on kiistänyt, että hän olisi ollut saamassa koulutusta sopimuksen 25 §:n mukaisesti, ja lausunut, että häneen oli sovellettava yleissopimuksen 24 §:ää. 25 §:ssä tarkoitetut koulutustilaisuudet olivat aivan muuta. Jotta 24 §:n 7 kotaa voitaisiin soveltaa, oli vastaajan esitettävä selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin se oli ryhtynyt päivärahan alentamiseksi. Työsopimus ei voinut olla tällainen sopimus, vaan sopimus oli tehtävä työehtosopimuksessa säädettyä neuvottelujärjestystä noudattaen. Kantaja on esittänyt harkittavaksi lausunnon pyytämistä työtuomioistuimelta.
Raastuvanoikeus on 11.5.1977 tekemällään välipäätöksellä päättänyt pyytää työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko esillä olevassa tapauksessa sovellettava yleissopimuksen 24 vai 25 §:ää.
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Työnantajain Keskusliitolle, Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:lle ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ovat yhteisesti lausuneet muun ohessa seuraavaa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Erkki Hämäläisen työsuhde alkoi 1.7.1974 ja päättyi 15.3.1976 ja tämän työsuhteen kestäessä hän työskenteli osan aikaa Saksan Liittotasavallassa saaden oleskelunsa ajalta päivärahaa 45 markkaa vuorokaudessa. Helsingin raastuvanoikeudessa vireillä olevassa jutussa on kyse mm. matkakorvausten laskentaperusteista eli sovelletaanko Hämäläisen sanottuun Saksassa oleskeluun edellä mainitun yleissopimuksen 24 vai 25 §:ää. Yleissopimuksen 24 § sisältää määräykset matkakorvauksista kun taas 25 § koskee koulutustilaisuuksiin osallistumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista.
Kumpaa työehtosopimuksen määräystä sovelletaan, riippuu pääasiassa siitä, mikä on ollut matkallaolon tosiasiallinen luonne. Ennakkosopimukselle ei ole annettava ratkaisevaa merkitystä, vaan ratkaisua etsittäessä on ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota siihen, onko koulutus ollut pelkästään teoreettista opiskelua vai onko siihen sisältynyt myös työskentelyä.
Työnantaja on vastineessaan myös esittänyt, että Hämäläinen ei yhtiön palvelukseen tullessaan tuntenut eikä pystynyt ohjelmoimaan yhtiön käyttämiä tietokoneita, minkä vuoksi hänen kanssaan oli sovittu koulutuksesta työsuhteen alussa. Sillä seikalla, osaako työntekijä työnsä työhön tullessaan, ei ole tässä asiassa merkitystä eikä sillä myöskään ratkaista kyseessä olevaa riitaa, koska työntekijä joka tapauksessa oli otettu työhön ja hänen työsuhteensa oli tosiasiallisesti myös alkanut.
Edellä olevaan viitaten Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y. ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto katsovat, että Erkki Hämäläinen on ollut Saksan Liittotasavallassa työkomennuksella, koska koulutukseen on sisältynyt ilmeisesti myös työsopimuslain tarkoittamaa työskentelyä eikä pelkästään teoreettista koulutusta. Tämän vuoksi työnantajan ADS-Anker Data System-Oy/Ab:n olisi tullut suorittaa Hämäläiselle yleissopimuksen 24 §:ssä määrättyä ulkomaan päivärahaa ulkomailla oleskelun ajalta. Mikäli työnantaja kuitenkin osoittaa, että paikallisesti oli päivärahan suuruudesta sovittu toisin yleissopimuksen 24 §:n 7 kohdan perusteella, ei Hämäläisellä ole oikeutta enempiin korvauksiin siitäkään huolimatta, että hänen katsotaan olleen työkomennuksella. Yleissopimuksen 24 §:n 7 kohdan soveltamisessa on kuitenkin otettava huomioon, että työnantaja on tässä tapauksessa velvollinen näyttämään toteen, että asiasta oli sovittu neuvottelujärjestystä noudattaen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Työnantajain Keskusliitto on työtuomioistuimessa lausunut muun muassa seuraavaa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yleissopimuksen 24 §:n 1 momentissa edellytetään, että toimihenkilö suorittaa työtehtävien edellyttämät matkat. Sopimuksen 25 §:ssä on puolestaan kysymys niistä korvauksista, jotka toimihenkilölle maksetaan ammattitaidon edistämistä tarkoittavasta koulutustilaisuudesta.
Suomen Työnantajain Keskusliiton asiana ei ole lausua siitä, millaisen matkan ohjelmoija Erkki Väinö Hämäläinen on suorittanut Saksan Liittotasavaltaan. Voimme näin ollen antaa lausunnon ainoastaan edellä mainittujen säännösten keskinäisestä erosta.
Matkakorvauksia koskevia sääntöjä noudatetaan silloin, kun työmatka välittömästi liittyy työntekijän työtehtäviin ja sitä työtehtävien suorittamiseksi on pidettävä tarpeellisena. Mikäli suoritettavasta matkasta on työnantajalle hyötyä vain välillisesti pitemmällä tähtäimellä esimerkiksi sen perusteella, että toimihenkilö saa matkan aikana ainoastaan yleisesti ammattitaitoa edistävää koulutusta, ei kysymyksessä ole yleissopimuksen 24 §:n tarkoittama matka, vaan se kuuluu yleissopimuksen 25 §:n piiriin siinä tarkemmin määrätyin edellytyksin.
Jutun asiakirjoista käy epäsuorasti ilmi, että Anker Data System Oy/Ab ei olisi laskuttanut ketään Saksan Liittotasavallassa toimivaa yritystä Erkki Hämäläisen matkan johdosta. Mikäli tämä käsityksemme on oikea, ei työnantaja ole myöskään velvollinen suorittamaan 24 §:n mukaisia matkakorvauksia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Helsingin raastuvanoikeus on rajoittanut lausuntopyyntönsä koskemaan ainoastaan yleissopimuksen 24 ja 25 §:n mukaista eroa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Antamassaan lausunnossa TVK ja STL asettautuvat sille kannalle, että yleissopimuksen 24 §:n 7 kohdan tarkoittama sopimus voitaisiin tehdä ainoastaan neuvottelujärjestystä noudattaen. Mainitut liitot tarkoittanevat tällä rajoituksellaan sitä, että sopimus voitaisiin tehdä ainoastaan luottamusmiehen ja työnantajan välillä. Neuvottelujärjestystä koskevasta yleissopimuksen 34 §:stä ilmenee kuitenkin, että neuvottelujärjestyksen ensimmäisenä asteena pidetään toimihenkilön ja työnantajan välisiä neuvotteluja. Kuuluuhan 34 §:n 2 kohta seuraavasti:
Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.
Ottamatta kantaa siihen, ovatko Hämäläinen ja hänen työantajansa tehneet yleissopimuksen 34 §:ssä tarkoitettua sopimusta katsomme, että työnantajan ja toimihenkilön välinen sopimus kiistatta täyttää yleissopimuksen 24 §:n 7 kohdassa tarkoitetun sopimisen. Näin ollen työnantajan maksama päiväraha olisi yleissopimuksen mukainen siinäkin tapauksessa, että kysymyksessä vastoin käsitystämme olisi 24 §:n tarkoittama matkakorvaus.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä mainittujen lausuntojen antamisen jälkeen Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ovat antaneet yhteisen lausunnon, jossa todetaan muun muassa seuraavaa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1. Yleissopimuksen 24 §:ää sovelletaan internaattiasumiseen.
Yleissopimuksen 25 §:n mukaan kurssirahaa koskevaa sopimusmääräystä sovelletaan koulutuksen tapahtuessa Johtamistaidon Opiston järjestämässä ammattitaidon edistämistä tarkoittavassa koulutustilaisuudessa tai muussa internaatissa.
Käydyissä keskusteluissa STL on yleissopimuksen 24 §:n 6 kohdan toiseen lauseeseen viitaten esittänyt, että yleissopimuksen 25 § ei olisi sovellettavissa, mikäli koulutus tapahtuu ulkomailla. STK ei ole pitänyt tällaista rajoitusta yleissopimuksen mukaisena, koska maininta ei sisälly yleissopimuksen 25 §:ään.
Erimielisyydellä ei nyt kuitenkaan nyt vireillä olevassa lausuntoasiassa liene ratkaisevaa merkitystä. Koulutus ei nimittäin tässä tapauksessa ole kaiketikaan tapahtunut internaatin luonteisessa koulutuskeskuksessa, joten yleissopimuksen 25 §:n soveltaminen jo sen perusteella putoaa pois. Vaikka koulutus olisikin tapahtunut internaatissa, on erimielisyydellä vain teoreettinen merkitys sen johdosta, että matkakorvauksista on jäljempänä selostetuin tavoin voitu sopia.
2. Matkakorvauksista voidaan sopia muitten kuin työtehtävien suorittamiseen liittyvien matkojen (yleissopimuksen 24 §:n 6 kohdan toinen lause) ja työkomennusten osalta.
Nyt vireillä olevassa lausuntoasiassa matka Saksan Liittotasavaltaan on kestänyt noin 6 kuukautta. Yleissopimuksen kannalta asiaa tarkastellen kyse on joko yleissopimuksen 24 §:n 6 kohdan tarkoittamasta muusta kuin työtehtävien edellyttämästä matkasta tai yleissopimuksen 24 §:n 7 kohdan edellyttämästä työkomennuksesta. Osapuolet eivät ole tässä yhteydessä katsoneet tarkoituksenmukaiseksi selvittää sitä, kumman tyyppisestä matkasta on ollut kysymys. Tällaisella erimielisyydellä olisi nimittäin vain teoreettinen merkitys, koska matkakustannuksista sopiminen on kummassakin tapauksessa mahdollista.
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että em. sopimuskohdissa tarkoitettu sopiminen voi tapahtua myöskin työnantajan ja ao. toimihenkilön välillä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Suominen, P. Virtanen ja Tammenmaa.
Lausunto on yksimielinen.