Labor court rules that a 1976 safety agreement applies to a factory plant under the Safety Supervision Act.

Lausunnossa oli kysymys siitä, olivatko kolmen keskusjärjestön kesken tehty sopimus työsuojelusta työpaikoilla ja kolmen keskusjärjestön sekä yhden keskusjärjestön jäsenliiton kesken tehty sopimus toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä työehtosopimuksia, joissa oli työsuojelun valvonnasta annetun lain mukaisesti sovittu muun ohella myös työpaikan määräämisestä ja oliko näitä sopimuksia sitovina noudatettava järjestettäessä työnantajan ja työntekijäin yhteistoimintaa eräillä tehtailla.

Asianosaiset: Lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan työsuojeluhallituksen ja Keski-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimiston päätösten purkamista koskeva hakemus)

RATKAISU

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n (STTK) sekä toiselta puolen Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n (STK) kesken 12.2.1976 tehdyssä sopimuksessa työsuojelutyöstä työpaikoilla on muun muassa seuraavat määräykset:

Työturvallisuuslaissa asetetaan työnantajalle velvollisuus ottaa varteen kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen.

Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijää tarkoin noudattamaan, mitä hänen velvollisuudekseen sanotussa laissa tai sen nojalla annettavissa järjestysohjeissa määrätään noudattamaan työturvallisuuslain tarkoittamia suojeluohjeita, käyttämään hänelle tapaturman ja terveydenhaitan estämiseksi määrättyjä suojeluvälineitä ja muutoin noudattamaan työssä tarpeellista varovaisuutta.

Näiden työnantajan ja työntekijän velvollisuuksien pohjalta on työturvallisuuslaissa vielä säädetty, että osapuolten on yhteistoiminnassa pyrittävä ylläpitämään ja tehostamaan turvallisuutta työpaikoilla. Tämän yhteistoiminnan sisällöstä on tarkemmin säädetty työsuojelun valvonnassa annetussa laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa.

Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työelämän osapuolet edelleen ottavat yhteisesti kantaakseen vastuun työsuojelutyöstä, jonka tehokas suorittaminen vastaa sekä työnantajan että työntekijän etuja.

Tämän vuoksi ja todeten työsuojelun moraalisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen allekirjoittaneet keskusliitot ovat yhtä mieltä siitä, että työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaaminen ja vaaran lähteiden poistaminen työpaikoilta edellyttää läheistä yhteistyötä työnantajain, työntekijäin ja tuotantoon välittömästi osallistuvien toimihenkilöiden välillä. Järjestöt pitävät tarpeellisena työsuojelua koskevan sopimustoiminnan jatkamista, minkä johdosta keskusliitot ovat tehneet työsuojelutyön organisaatiosta ja sen tehtävistä seuraavan työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyritystä, joka harjoittaa teollista tai siihen verrattavaa toimintaa tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää.

Sen sijasta mitä 1 momentissa on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on 10.

Muilla kuin teollisilla aloilla asianomaiset liitot päättävät tässä sopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden toteuttamisesta ja soveltamisesta.

2 § Yhteistoimintaelimet

Työsuojeluyhteistyötä varten tuotantolaitoksessa on työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja toimihenkilöitä yhteistoiminnassa edustava työsuojeluvaltuutettu tai, milloin mainitut ryhmät ovat valinneet kumpikin oman valtuutettunsa, näitä ryhmiä edustavat työsuojeluvaltuutetut sekä näille valitut kaksi varavaltuutettua, yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä sekä työsuojelutoimikunta.

Mikäli yrityksellä on samalla paikkakunnalla useampia kuin yksi tämän sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettu tuotantolaitos, voidaan näitä varten, mikäli siitä paikallisesti sovitaan, edellä määrätyn organisaation lisäksi perustaa yhteinen keskustoimikunta, johon nähden soveltuvin osin noudatetaan, mitä tässä sopimuksessa on määrätty työsuojelutoimikunnasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työsuojelupäällikkö

Työsuojelupäällikön tulee olla hyvin perehtynyt tuotantolaitoksen työsuojelukysymyksiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiehen valitsevat tuotantolaitoksen työntekijät keskuudestaan toimikaudeksi, joka kestää kerrallaan kaksi vuotta.

Mikäli on paikallisesti sovittu, mille tuotantolaitoksen osastoille työsuojeluasiamiehiä asetetaan, voivat työntekijät siirtää vaalin osaston työntekijöiden suoritettavaksi.

Työsuojeluasiamiesten lukumäärästä ja toimialue sta sovitaan paikallisesti siten, että tuotantolaitoksen eri osastot tai ammattiryhmät ovat edustettuina ottaen huomioon laitoksessa esiintyvät työsuojeluriskit ja muut olosuhteet. Mikäli työsuojeluasiamiehiä on sovittu asetettavaksi useampia, tulee heidän välisestään työnjaosta paikallisesti sopia tai vahvistaa se työsuojelutoimikunnassa.

Ellei työsuojeluasiamiesten lukumäärästä päästä yksimielisyyteen, on asia alistettava turvallisuustyön työalatoimikunnan ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Työsuojelutoimikunnan jäsenet

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4, 8 tai 12 sen mukaan kuin tuotantolaitoksen toiminnan laatu, laajuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen paikallisesti sovitaan. Ellei jäsenmäärästä päästä sopimukseen, voidaan asia alistaa turvallisuustyön työalatoimikunnan ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Toimielimien vaali

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiesten vaali suoritetaan nä den toimikautta edeltävän vuoden marraskuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana, ellei työsuojelun valvonnasta annetusta laista muuta johdu.

Vaali on toimitettava siten, että kaikilla tuotantolaitoksen työntekijöillä ja tarvittaessa tämän sopimuksen tarkoittamilla toimihenkilöillä on mahdollisuus ottaa siihen osaa. Työsuojeluvaltuutetun vaalista on lisäksi noudatettava, mitä siitä on laissa erikseen säädetty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § Yrityskohtaiset järjestelyt

Milloin työsuojeluyhteistoiminta on tuotantolaitoksessa tämän sopimuksen tarkoittamien periaatteiden toteuttamiseksi järjestetty muulla tarkoituksenmukaisella tavalla, voi aikaisempi järjestely, jos siitä paikallisesti sovitaan, korvata tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistoimintaorganisaation.

Tämän sopimuksen organisaatiota koskevista määräyksistä voidaan paikallisella sopimuksella poiketa ottaen huomioon työsuojelun valvonnasta annetun lain pakottavat säännökset ja edellyttäen, että tuotantolaitoksen toiminnan laadusta tai laajuudesta tai muista vastaavista syistä johtuen on tarkoituksenmukaista järjestää yhteistoiminta muulla tavoin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § Voimaantulomääräykset

Tämä sopimus sitoo allekirjoittaneiden keskusjärjestöjen lisäksi niitä keskusliittojen jäsenliittoja, jotka eivät 4. maaliskuuta 1976 mennessä ole ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

Tämä sopimus tulee voimaan 5. maaliskuuta 1976 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin.

Tällä sopimuksella kumotaan 1 momentissa tarkoitettujen liittojen osalta 11. lokakuuta 1974 Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä tehty sopimus työsuojelutyöstä työpaikoilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työsuojelutyöstä työpaikoilla tehdyn sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Sovittiin että tapauksissa, joissa tuotantolaitokseen tai vastaavaan toimintayksikköön olisi usean työnantajajärjestön solmiman sopimuksen perusteella asetettava useita päällekkäisiä yhteistyöorganisaatioita, kuten työsuojeluvaltuutettuja, -asiamiehiä tai -toimikuntia, on kuitenkin riittävää järjestää vain yksi työsuojeluorganisaatio.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Osapuolten 7.5.1976 antamissa työsuojelutyöstä työpaikoilla tehdyn sopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUOJELUSOPIMUKSEN SOVELTAMISOHJE

STK:n sekä SAK:n ja STTK:n välinen työsuojelusopimus on uusittu.

Neuvottelutuloksen mukainen työsuojelun yhteistyöorganisaatio on samanlainen kuin aikaisemman sopimuksen sisältämä järjestely. Sen sijaan varsinkin työsuojeluvaltuutetun asemaan liittyviä sopimusmääräyksiä on muutettu.

Seuraavassa verrataan uuden sopimuksen määräyksiä entiseen sekä annetaan tarpeelliset soveltamisohjeet.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Teksti on entinen. Paikallisen työsuojelutoiminnan yhteistyöyksikkönä on edelleen tuotantolaitos tai sitä vastaava toimintayksikkö. Sopimus koskee edelleen vain teollista tai siihen verrattavaa toimintaa harjoittavaa STK:n jäsenyritystä. Muilla kuin teollisilla toimialoilla asianomaiset liitot päättävät erikseen aikaisemman tavan mukaan sopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden toteuttamisesta ja soveltamisesta.

Työsuojeluvaltuutettua koskevia sopimusmääräyksiä sovelletaan myös alle 20 työntekijän työpaikoilla.

2 § Yhteistoimintaelimet

Sisältö on entinen. Sopimuskohdan 1 momenttiin on sisällytetty huomautus työsuojeluvaltuutetulle valittavista varavaltuutetuista. Lisäys ei aiheuta käytännön toimenpiteitä. Sopimus edellyttää ainoastaan yhden työsuojelutoimikunnan asettamista tuotantolaitokseen kuten aikaisemminkin. Sopimuksen 2 momentin mukaan voidaan kuitenkin aiemman käytännön mukaisesti paikallisesti sopien perustaa yhteinen keskustoimikunta mikäli yrityksellä on samalla paikkakunnalla useampia tuotantolaitoksia. Sopimuksen 17 §:n mukaan myös muunlainen järjestely tulee kysymykseen edellyttäen, että siitä paikallisesti sovitaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käytännössä saattaa esiintyä tapauksia, joissa työnantaja on toisaalta STK:n ja toisaalta LTK:n solmimia työsuojelusopimuksia sovellettaessa velvollinen yhteistyöhön näiden molempien sopimuksien mukaan. Tämän sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n mukaan on riittävää kuitenkin järjestää vain yksi työsuojeluorganisaatio. Tällöin ei tuotantolaitokseen tai vastaavaan toimintayksikköön ole tarpeen asettaa useita päällekkäisiä yhteistyöorganisaatioita, kuten työsuojeluvaltuutettuja, -asiamiehiä tai -toimikuntia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n ja toiselta puolen STTK:n, Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y:n (STL) kesken 6.5.1975 tehdyssä sopimuksessa toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä on muun muassa seuraavat määräykset:

Tehostaakseen niiden tavoitteiden toteuttamista, joita työsuojelulainsäädäntö asettaa työnantajalle ja toimihenkilölle työn johdosta sattuvien tapaturmien ehkäisemiseksi sekä terveydellisten vaara- ja haittatekijöiden vähentämiseksi allekirjoittaneet järjestöt pitävät tarpeellisena kehittää toimistojen terveydellisiä oloja ja työsuojelutyötä edelleen sopimusteitse.

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaaminen ja terveyttä vaarantavien tekijöiden poistaminen työstä ja työpaikoilta edellyttää läheistä yhteistyötä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä. Tämän johdosta järjestöt ovat tehneet työsuojelutyön organisaatiosta ja sen tehtävistä seuraavan työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat ne Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton väliseen runkosopimukseen sekä ensiksi mainitun järjestön sekä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton yleissopimukseen sidottujen työnantajaliittojen jäsenyritykset, joiden palveluksessa tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä on mainituissa sopimuksissa tarkoitettuja konttori- ja toimistotyötä tekeviä toimihenkilöitä.

Mitä 1 momentissa on sovittu, ei rajoita toimihenkilöiden oikeutta valita työsuojeluvaltuutettua työsuojelun valvonnasta annetun lain mukaisessa järjestyksessä.

2 § Yhteistyön järjestäminen

Työsuojeluyhteistyötä varten on työnantajan nimeämä yhteistyöstä vastaava työsuojelupäällikkö. Toimihenkilöitä edustaa yhteistyössä työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi yhteistyötä varten voi olla muita toimielimiä, joista tämän sopimuksen perusteella on sovittu.

Yhteistyö on järjestettävä sopijapuolten jäsenten työpaikkakohtaisin sopimuksin siten, että yrityksessä esiintyvät työsuojelunäkökohdat ja toimihenkilöstön rakenne sekä muut vastaavat tekijät huomioonottaen yhteistyö muodostuu tarkoituksenmukaiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin ja valintaan nähden noudatetaan mitä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja asetuksessa on niistä säädetty. Työsuojeluvaltuutetuksi tulee, mikäli mahdollista valita työpaikan toimihenkilöiden työsuojelukysymyksiin hyvin perehtynyt henkilö.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Aikaisemmat yhteistyöjärjestelyt

Milloin työsuojeluyhteistyö on yrityksessä tämän sopimuksen tarkoittamien periaatteiden toteuttamiseksi aikaisemmin järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla, voi aikaisempi järjestely, jos siitä paikallisesti sovitaan, korvata tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistyöorganisaation.

16 § Muut työsuojelusopimukset

Työmarkkinajärjestöjen välisestä yhteistyöstä turvallisuustyön työalatoimikunnissa ja Työsuojelun keskustoimikunnassa noudatetaan, mitä niistä 4. helmikuuta 1969 ja 28. huhtikuuta 1971 sekä 8. joulukuuta 1972 tehdyissä sopimuksissa turvallisuustyön työalatoimikunnista ja Työsuojelun keskustoimikunnasta on määrätty.

Tämä sopimus tulee voimaan 1. kesäkuuta 1975 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin ja sillä kumotaan 10. toukokuuta 1973 tehty konttoreita ja toimistoja koskeva työterveys- ja turvallisuustyösopimus.

Mikäli tämän sopimuksen soveltamisalalla tapahtuva kehitys edellyttää muutoksia tämän sopimuksen soveltamisessa, sopivat allekirjoittaneet järjestöt tarpeellisista muutoksista sopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä tehdyn sopimuksen osapuolten antamissa tämän sopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

Työmarkkinain keskusjärjestöjen STK:n, STTK:n ja TVK:n sekä STL:n välillä on uudistettu järjestöjen välillä 10. toukokuuta 1973 solmittu toimistojen työterveys- ja työsuojelutyötä koskeva yhteistyösopimus. Sopimuksen uusimiseen on ollut syynä yhteistyön kehittämisen tarve sekä lainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentin mukaisesti työmarkkinajärjestöillä on oikeus sopia laissa tarkoitetun yhteistyön järjestämisestä. Sopimusoikeus ei kuitenkaan ulotu työsuojeluvaltuutetun valitsemiseen, asemaan eikä oikeuksiin työpaikalla. Samalla on huomattava, että työsuojeluyhteistyön sisältö konttoreissa ja toimistoissa määräytyy työsuojelutarpeiden mukaisesti, jotka eroavat tuotanto- ja kunnossapito-osastojen vastaavista olosuhteista. Tämän johdosta yhteistyöorganisaation rakenne voi vaihdella yrityksittäin riippuen siitä, minkälaiset työterveys- ja työsuojeluolosuhteet kussakin eri yrityksessä vallitsevat. Sopimuksen sisältö on rakennettu niin, että yhteistyöorganisaatio voidaan rakentaa yrityskohtaisesti em. olosuhteet ja tarpeet huomioon ottaen mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi.

Nyt solmittu sopimus korvaa työsuojelun valvonnasta annetussa laissa olevat yhteistoimintaa koskevat säännökset lukuunottamatta työsuojeluvaltuutettua koskevia pakottavia määräyksiä.

1 § Sopimuksen soveltamisala

Yhteistyöyksiköksi on määritelty sopimuksessa STK:n jäsenyritys, jonka 1) tuotantolaitoksessa tai 2) vastaavassa toimintayksikössä on toimihenkilösopimuksissa tarkoitettuja konttori- tai toimistotyötä tekeviä toimihenkilöitä. Yhteistyöyksikkö on siis yleensä sama, jota on tarkoitettu tuotanto- ja kunnossapito-osastoja koskevassa 11. lokakuuta 1974 solmitussa STK:n, SAK:n ja STTK:n välisessä työsuojelusopimuksessa. Sen ohella yhteistyöyksikkö voi myös olla esim. tuotantolaitoksessa erillään toimiva keskuskonttori, keskuslaboratorio tai tutkimuslaitos tahi muu vastaava toimintayksikkö. Kun kuitenkin työsuojeluvaltuutetun valintaa koskevat lainsäännökset ovat pakottavia on sopimuksen 1 §:n 2 momentissa ja 11 §:n 3 momentissa erikseen tähdennetty sitä, että kaikilla yhteistyöyksikössä olevilla toimihenkilöillä on oikeus osallistua työsuojeluvaltuutetun vaaliin lainmukaisessa järjestyksessä.

2 § Yhteistyön järjestäminen

Työsuojeluyhteistyössä edustaa työnantajaa yhteistyöstä vastaava työsuojelupäällikkö, jolloin edellytetään, että työsuojelupäällikkö on hyvin perehtynyt myös toimihenkilöiden työterveys- ja työsuojelukysymyksiin. Estettä ei ole sille, että työsuojelupäällikkö on sama henkilö, jonka työnantaja on nimennyt huolehtimaan myös tuotanto- ja kunnossapito-osaston työsuojelupäällikön tehtävistä.

Toimihenkilöitä edustaa puolestaan yhteistyössä työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi toimihenkilöitä edustaa työsuojeluasiamies, jos sellaisen valitsemisesta on sovittu. Työsuojeluvaltuutetulla tarkoitetaan koko tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön kaikkien toimihenkilöiden yhteisesti valitsemaa työsuojeluvaltuutettua. Mikäli toimihenkilöt eivät ole valinneet erikseen heitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua, on tuotantolaitoksen toimihenkilöiden ja työntekijöiden yhdessä valitseman työsuojeluvaltuutetun lain mukaan edustettava myös toimihenkilöitä yhteistyössä.

Konttori- ja toimistotyötä tekevien toimihenkilöiden yhteistyötä varten voi olla olemassa myös muita toimielimiä, joista sovitaan sopimuksen 2 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla. Yhteisesti on järjestöjen välillä kuitenkin todettu, että milloin konttori- ja toimistotyötä tekevien toimihenkilöiden lukumäärä on enintään 10, riittää yhteistyön toteuttamiseksi työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun toiminta. Muissa tapauksissa on sopimuksen 2 §:n 2 momentin mukaisesti harkittava edellyttääkö yhteistoiminta myös muita yhteistyömuotoja.

Muiden yhteistyömuotojen tarvetta harkittaessa on otettava huomioon yrityksessä esiintyvät konttori- ja toimistotyötä tekevien toimihenkilöiden tarpeelliset työterveys- ja työsuojelunäkökohdat, toimihenkilöstön rakenne ja lukumäärä sekä muut vastaavat tekijät. Näissä tapauksissa yhteistyömuotoina saattavat tulla kyseeseen esim. seuraavat järjestelyt.

1. Yhteistyöorganisaation muodostavat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja toimihenkilöiden luottamushenkilöt.

2. Yhteistyöorganisaation muodostavat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja sopimuksen 6 §:n mukaan valittu työsuojeluasiamies.

3. Yhteistyöorganisaation muodostavat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja jokin muu työpaikan yhteistyöorganisaatio, joka on muodostettu työnantajan ja toimihenkilöiden yhteistyötä varten.

4. Yhteistyöorganisaatio sisällytetään tuotanto- ja kunnossapito-osastojen työsuojelutoimikunnan työhön. Tällöin voidaan eri osapuolten edustus järjestää paikallisesti sopivalla tavalla, siten, että molemmat toimihenkilöryhmät ovat siinä edustettuna.

Yhteistyöjärjestelyistä on tässä tapauksessa lisäksi sovittava 11. lokakuuta 1974 solmitun työsuojelusopimuksen 16 §:n edellyttämässä järjestyksessä.

5. On mahdollista erikseen sopia erityisen konttori- ja toimistotyön työsuojelua käsittelevän työsuojelutoimikunnan perustamisesta. Tällöin sopiva kokoonpano voi olla esim. 4 henkilöä, joista 2 edustaa suurempaa toimihenkilöryhmää, yksi pienempää toimihenkilöryhmää ja yksi työnantajaa. Lukumääriin sisältyvät työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu itseoikeutettuina jäseninä.

Kaikissa tapauksissa yhteistyötehtävät määräytyvät sopimuksen 3 §:n mukaan.

Edellä tarkoitetut muut yhteistyömuodot on selostettu ainoastaan viitteellisinä yhteistyöjärjestelyinä. Pääperiaate on, että yhteistyöorganisaatio muodostuu sopimuksen 2 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla ja siinä mainitut olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaiseksi. Samalla on huomattava, että sopimuksen 6 §:n nojalla voidaan sopia valittavaksi erityinen toimihenkilöiden työsuojeluasiamies.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Aikaisemmat yhteistyöjärjestelyt

Paikallisesti on saatettu sopia työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi yhteistyöjärjestelyistä. Tällaiset järjestelyt korvaavat tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteistyöorganisaation sopimuksen osoittamalla tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n ja SAK:n välillä 15.5.1946 allekirjoitetussa voimassa olevassa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. kohta:

Työnantaja- tahi työntekijäliiton, joka haluaa neuvotella vastaavan järjestön kanssa niiden toimialaan kuuluvista työoloja koskevista kysymyksistä, ei kuitenkaan 2. kohdassa mainituista asioista, tulee tästä sekä neuvotteluissa käsiteltävistä kysymyksistä antaa toiselle asiapuolelle kirjallinen ilmoitus, ja on neuvottelut aloitettava kahden viikon kuluessa sen jälkeen, ellei asian erityinen kiireellisyys vaadi nopeampaa käsittelyä.

Elleivät liittojen keskeiset neuvottelut johda tulokseen, voidaan asia mikäli sillä on yleistä kantavuutta, jommankumman liiton vaatimuksesta ja toisen liiton toimintavapautta rajoittamatta, alistaa keskusliittojen yhteisesti käsiteltäväksi lausunnon saamista varten. Molempien liittojen edustajille on varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn ennen lausunnon antamista.

2. kohta:

Jos jollakin työalalla syntyy sellaisia riitaisuuksia, jotka voivat johtaa työselkkaukseen, järjestöt sitoutuvat, mikäli asia niiden toimivaltaan kuluu, tekemään parhaansa saadakseen riitaisuudet sovinnossa järjestetyksi, ja tässä tarkoituksessa mm. noudattamaan seuraavaa menettelyä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n ja STTK:n välillä 24.2.1976 solmitussa runkosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

33 § Neuvottelujärjestys

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta tekninen toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja teknisten toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöiset määräykset on myös voimassa olevassa 18.5.1977 allekirjoitetussa STK:n ja STTK:n välisessä runkosopimuksessa.

STK:n, TVK:n ja STL:n välillä 24.2.1976 solmitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

3. Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja toimihenkilöiden välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvotteluilla ja jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöiset määräykset on myös STK:n, TVK:n ja STL:n välillä 22.3.1977 allekirjoitetussa voimassa olevassa yleissopimuksessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vaajakosken Elintarviketyöläisten ammattiosasto r.y. on myös hakenut muutosta työsuojelutoimiston päätökseen ja lausuen, että työpaikkakäsitteestä ja sen seurauksena työsuojeluvaltuutettujen lukumäärästä tuli ensisijaisesti pyrkiä sopimaan työnantajan ja työntekijöitä edustavien ammattiosastojen kesken, pyytänyt päätöksen kumoamista työpaikkakäsitteen sopimiseksi vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä noudattaen.

Vaajakosken Ammatillinen paikallisjärjestö oli VAP:n sihteerin 14.5.1976 päivätyn kirjeen mukaan kokouksessaan 11.5.1976 saanut käsiteltäväksi kaksi kannatettua ehdotusta työsuojeluhallitukselle annettavaksi lausunnoksi. Näitä puheenjohtaja ei ollut asettanut äänestykseen. Sihteeri on sen vuoksi lähettänyt puualaa ja metallialaa edustavien jäsenten eriävän mielipiteen tiedoksi työsuojeluhallitukselle. Eriävässä mielipiteessä todetaan, että työnantajan palveluksessa oli työntekijäryhmiä ja työhuonekuntia, jotka eivät olleet VAP:n jäseniä, ja VAP:ssä taas toimi ammattiosastoja, jotka toimivat osaksi tai kokonaan Vaajakosken tehtaiden ulkopuolella. Menettely VAP:ssä ei liioin ollut vastannut kaikkien ammattiosastojen päätöksiä. Näillä perusteilla ei asian käsittely ja päätösten teko siinä kuulunut VAP:n toimivaltaan.

Työsuojeluhallituksen päätös on äänestyksen tulos siten että kaksi jäsentä, istunnon puheenjohtaja heihin luettuna, kannatti päätökseksi tullutta ehdotusta, kun taas kahden jäsenen mielestä valitukset olisi asian esittelijän ehdotuksen mukaisesti ollut kokonaan hylättävä ja työsuojelutoimiston päätös sellaisenaan pysytettävä. Asian esittelijä on ilmoittanut eriävänä mielipiteenään pysyvänsä ehdotuksensa kannalla.

Korkein hallinto-oikeus on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n 1 momenttiin viitaten pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, ovatko SAK:n ja STTK:n sekä toiselta puolen STK:n 12.2.1976 tekemä sopimus työsuojelutyöstä työpaikoilla ja STK:n sekä toiselta puolen STTK:n, TVK:n ja STL:n 6.5.1975 tekemä sopimus toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä työehtosopimuksia, joissa on työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentin mukaisesti sovittu muun ohella myös työpaikan määräämisestä, ja onko näitä sopimuksia sitovina noudatettava myös järjestettäessä työnantajan ja työntekijäin yhteistoimintaa Vaajakosken tehtailla.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut SAK:lle, STTK:lle, STK:lle, TVK:lle ja STL:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi niiden sopimusten osalta, joissa sanotut liitot ovat osallisina.

SAK, STK ja STTK ovat työsuojelutyöstä työpaikoilla tehdyn sopimuksen osalta lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainittu työsuojelusopimus on laadittu järjestöjen välillä työehtosopimuslain edellyttämässä järjestyksessä ja on, kuten sen johdanto-osassakin nimenomaisesti mainitaan, työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentin tarkoittama sopimus. Sopimuksessa järjestöt ovat yhteistoimintaa järjestäessään sopineet työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen 4 §:n tarkoittamasta työpaikasta.

Tällaisena työpaikkana on sopimuksen 1 §:n mukaan tuotantolaitos tai vastaava toimintayksikkö. Työpaikka-käsite on vakiintunut jo aikaisempien vuonna 1969 ja 1974 solmittujen tältä osin samansisältöisten sopimuskohtien mukaisesti.

Keskusjärjestöjen välisen edellä mainitun työsuojelusopimuksen 19 §:n 1 momentin mukaan sopimus sitoo keskusjärjestöjen lisäksi niitä keskusliittojen jäsenliittoja, jotka eivät 4. maaliskuuta 1976 mennessä ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle. Nyt esillä olevassa tapauksessa ilmoitusta ulkopuolelle jäämisestä ei ole puolin eikä toisin tehty, joten työsuojelusopimus on tullut lausuntopyynnössä tarkoitettuja osapuolia sitovaksi. Asianosaiset liitot ovat myös liittäneet työsuojelusopimuksen alan työehtosopimuksen osaksi. Tämän johdosta tulee käyttää vain työehtosopimuksen tarkoittamaa neuvottelujärjestystä mikäli syntyy epäselvyyttä työsuojelusopimuksen sisällön tulkinnasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TVK ja STL ovat toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä tehdyn sopimuksen osalta lausuneet seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toimistojen työterveys- ja työsuojelutyötä koskevassa sopimuksessa, sen soveltamisalaa koskevassa kohdassa on sovittu, että sopimuksen piiriin kuuluvat ne Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton yleissopimukseen sidottujen työnantajaliittojen jäsenyritykset, joiden palveluksessa tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimintayksikössä on mainitussa sopimuksessa tarkoitettuja konttori- ja toimistotyötä tekeviä toimihenkilöitä. Sopimuksessa on siis yhteistyöyksiköksi määritelty tuotantolaitos tai vastaava toimintayksikkö.

Käsitettä on vielä tarkennettu soveltamisohjeilla, joissa yhteistyöyksikkö on määritelty yleensä samaksi, jota on tarkoitettu tuotanto- ja kunnossapito-osastoja koskevassa 11.10.1974 solmitussa STK:n, SAK:n ja STTK:n välisessä työsuojelusopimuksessa. Tämän lisäksi soveltamisohjeissa on todettu, että yhteistyöyksikkö voi myös olla esimerkiksi tuotantolaitoksesta erillään toimiva keskuskonttori, keskuslaboratorio tai tutkimuslaitos tahi muu vastaava toimintayksikkö.

Lisäksi sopimuksen 2 §:ssä on sovittu työsuojelun yhteistyön järjestämisestä siten, että se on järjestettävä työpaikkakohtaisin sopimuksin niin, että yrityksessä esiintyvät työsuojelunäkökohdat ja toimihenkilöstön rakenne sekä muut vastaavat tekijät huomioon ottaen yhteistyö muodostuu tarkoituksenmukaiseksi. Sopimuksen perusteella on siis mahdollista myös poiketa normaalimenettelystä, mikäli paikallisesti asiasta sovitaan.

Sopimuksen 5 § koskee työsuojeluvaltuutettua. Sen mukaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviin ja valintaan nähden noudatetaan, mitä työsuojelun valvonnasta annetussa laissa ja asetuksessa on niistä säädetty. Tällä sopimuksen määräyksellä ei kuitenkaan puututa yhteistyöyksikön käsitteeseen, vaan siinä on lähinnä vain todettu, että työsuojeluvaltuutettua koskevia pakottavia säännöksiä on noudatettava sopimuksesta huolimatta.

Edellä esitetyn johdosta TVK ja STL katsovat, että kyseessä oleva sopimus toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä on työehtosopimus, jossa on työehtosopimuslain 1 §:n 1 momentin mukaan sovittu työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten noudatettavista ehdoista. Täten sopimus myös velvoittaa siihen sidottuja osapuolia, joiden on noudatettava työehtosopimuslain mukaisesti siinä olevia määräyksiä.

STK ja STTK ovat viimeksi sanotun sopimuksen osalta lausunnossaan esittäneet seuraavaa:

Edellä mainittu työsuojelusopimus on laadittu järjestöjen välillä työehtosopimuslain edellyttämässä järjestyksessä ja on, kuten sen johdanto-osassakin nimenomaisesti mainitaan, työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentin tarkoittama sopimus. Sopimuksessa järjestöt ovat yhteistoimintaa järjestäessään sopineet työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen 4 §:n tarkoittamasta työpaikasta. Tällaisena työpaikkana on sopimuksen 1 §:n mukaan tuotantolaitos tai vastaava toimintayksikkö. Työpaikkakäsite on vakiintunut jo aikaisemman vuonna 1973 solmitun sopimuksen mukaisesti.

Keskusjärjestöjen välinen edellä mainitun työsuojelusopimuksen 16 §:n 2 momentin mukaan se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1975. Sopimus koskee sen 1 §:n osoittamalla tavalla Suomen Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksiä ja siis myös lausuntopyynnössä mainittua. Sen johdosta, että työsuojelusopimus on liitetty Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton väliseen runkosopimukseen sekä ensiksi mainitun järjestön ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton väliseen yleissopimukseen, on työsuojelusopimuksen sisällön mahdolliset epäselvyydet ratkaistava vain työehtosopimuksen tarkoittamaa neuvottelujärjestystä käyttämällä.

Lausuntonaan työtuomioistuin esittää kunnioittavasti seuraavaa:

Sopimusten johdannoissa todetaan sopimukset työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuiksi. Sopimusten eri kohdat edellyttävät selvästi, että sopimusten soveltamisyksikkönä on kummankin sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettu "tuotantolaitos tai vastaava toimintayksikkö". Sopimusten osapuolet katsovat lausunnoissaan sopineensa täten työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen tarkoittamasta työpaikasta. Työtuomioistuimella ei edellä sanotun valossa ole perustetta poiketa tästä yksimielisestä käsityksestä, mikä sopimusten osapuolilla on sopimustensa sisällyksestä.

Ratkaistaessa sopimusten 1 §:ien soveltamisessa syntyviä kysymyksiä asianomaisten työehtosopimusten mukaisessa järjestyksessä ja tehtäessä edellä tarkoitettuja paikallisia sopimuksia on tietysti silloinkin pidettävä silmällä, etteivät järjestelyt joudu ristiriitaan työsuojelun valvonnasta annetun lain 10 §:n edellä mainittujen säännösten kanssa. Kun työpaikan määrittely perustuu työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentissa eikä työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun sopimukseen, ei asetuksen 4 §:n 2 momentti myöskään oikeuta työsuojelupiirin työsuojelutoimistoa määräämään työpaikasta sillä perusteella, että sopimus tai sen soveltaminen olisi vastoin asetuksen säännöksiä, mutta kylläkin jos sopimusta ei voida soveltaa sen takia, että siihen perustettu järjestely olisi vastoin lain pakottavia säännöksiä.

Työtuomioistuin kiinnittää vielä huomiota siihen, että työsuojelutyöstä työpaikoilla tehty sopimus ei vielä ollut voimassa silloin kun Keski-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto teki riidanalaisen päätöksensä. STK:n ja STTK:n välillä oli tuolloin voimassa, paitsi edellä mainittua toimistojen työterveys- ja työsuojelutyöstä tehtyä sopimusta, työsuojelutyöstä työpaikoilla 11.10.1974 tehty sopimus, kun taas STK:n ja SAK:n välillä ei ollut voimassa vastaavaa sopimusta. SAK:n alaisten ammattiyhdistysten ja niiden jäsenten osalta ei paikallisissa järjestelyissä siis tuolloin voitu nojautua mihinkään työsuojelun valvonnasta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuun sopimukseen, joskin paikallisesti voitiin sopia työpaikasta siten kuin työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen 4 §:n 1 momentissa säädetään. Työsuojeluhallituksen antaessa purettavaksi haetun päätöksensä oli työsuojelutyöstä työpaikoilla 12.2.1976 tehty sopimus sitä vastoin jo voimassa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämä1äinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Suominen ja P. Virtanen.

Lausunto oli yksimielinen.