Union dismissed for strike over manager; union branch fined for failing to prevent strike.

Työntekijät olivat tukeakseen vaatimustaan erään työnjohtajan poistamisesta työmaalta ryhtyneet lakkoon. Tuloksettomien neuvotteluyritysten jälkeen työntekijät olivat mainitun vaatimuksensa tukemiseksi ryhtyneet uudelleen lakkoon. Työtaistelut olivat kohdistuneet työehtosopimuksen työnjohtoa koskeviin määräyksiin.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto tai sen jäsenyhdistykset taikka näiden edustajat olisivat toimeenpanneet ensimmäisen lakon tai edes olleet siitä tietoisia niin ajoissa, että ne olisivat voineet saada sen estetyksi tai loppu maan aikaisemmin kuin oli tapahtunut. Sitä vastoin ammattiosaston asettama luottamusmies jonka toiminnasta ammattiosasto vastasi, oli toiminut puheenjohtajana työhuonekunnan kokouksessa, jossa oli päätetty lakon aloittamisesta uudelleen. Hänen ei ollut selvitetty ryhtyneen asianmukaisiin toimenpiteisiin lakon estämiseksi eikä hän liioin ollut ilmoittanut tehdystä päätöksestä ja syntyneestä työtaistelusta työntekijäliitolle, aluejärjestölle eikä oman ammattiosastonsa johdolle. Ottaen huomioon sen selvityksen, mikä oli esitetty työntekijäliiton ja sen aluejärjestön toimenpiteistä niiden saatua työntekijäpuolelta tiedon uudesta lakosta, katsottu näyttämättä jääneen, että liitto tai aluejärjestö olisi tässäkään vaiheessa laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työntekijäliittoa ja aluejärjestöä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 26.5.1977 solmitussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § KESKUSJÄRJESTÖSOPIMUKSET JA NIIHIN PERUSTUVAT SOPIMUKSET

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

STK:n ja SAK:n välisen 2.4.1969 solmitun luottamusmiessopimuksen perusteella allekirjoittajaliittojen kesken 22.5.1971 solmittu luottamusmiessopimus siihen 16.6.1973 ja 10.5.1974 tehtyine muutoksineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 § RIITAISUUKSIEN JA ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. Jos jossakin asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän välillä on pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin tai työpaikan asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Ellei yksimielisyyteen päästä, asia on siirrettävä liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja siitä on annettava kappale kummallekin allekirjoittaneelle liitolle, joiden on käsiteltävä asia STK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen 1.-kohdan määräysten mukaisesti.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1.-kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen ja jotka työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluvat työtuomioistuimessa käsiteltäviin tapauksiin, jätetään työtuomioistuimen ratkaistavaksi sanotun lain säätämässä laajuudessa ja järjestyksessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § TYÖRAUHAVELVOITE

1. Työehtosopimuslain 8 §.

2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa keskusjärjestöjen 15.5.1946 solmimassa yleissopimuksessa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa luottamusmiessopimuksessa sanotaan muun ohessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan tietoon ei ollut tullut yhtään sellaista tapausta, johon työntekijät olisivat voineet väitteensä perustaa. Tämän vuoksi ei väitteisiin ollut mahdollista tarkemmin vastata. Jäsenyrityksen antamien tietojen mukaan kyseinen työnjohtaja vaikutti sellaiselta henkilöltä, joka tuskin oli todellisuudessa syyllistynyt sellaiseen käytökseen, josta työntekijät olivat häntä syyttäneet. Tämän vuoksi oli työntekijäin menettely ollut varsin törkeä. Näillä perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto vaatinut, että Rakennustyöläisten Liitto ja sen jäsenyhdistykset Rakennustyöläisten Uudenmaan aluejärjestö r.y. sekä Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 390 r.y. tuomittaisiin työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Koska työntekijöiden työnseisaus oli kohdistunut tietyn henkilön persoonaan eikä työehtosopimukseen, eivät yhdistykset olleet syyllistyneet työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen. Joka tapauksessa oli yhdistysten nopeat toimenpiteet otettava huomioon kanteen hylkäämisperusteena. Näillä syillä Rakennustyöläisten Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Rakennustyöläisten Uudenmaan aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto ry:n osasto n:o 390 ovat olleet jutussa kuultavina.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Vesi ja Lämpö Oy:n Korsossa sijaitsevan Korpivaaran työmaan asentajien esitettyä huomautuksia työmaan hoitajana toimivan työnjohtajan käytöstä vastaan ovat työntekijät asiasta käytyjen keskustelujen jälkeen aloittaneet työmaalla 14.11.1977 lakon esittäen samalla vaatimuksen kyseisen työnjohtajan poistamisesta työmaalta. Tämä työehtosopimuksen työnjohtoa koskeviin määräyksiin kohdistunut työtaistelu on päättynyt työnseisauksen kestettyä vielä seuraavan aamupäivän 15.11.1977 Eräiden tuloksettomien neuvotteluyritysten jälkeen ovat työntekijät ryhtyneet 21.11.1977 yrityksen kaikilla työmailla uudelleen edellä mainitun vaatimuksen tukemiseksi lakkoon, joka on päättynyt 25.11.1977.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, kanteen enemmälti hyläten, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 390:n maksamaan Putkijohtotyönantajainliitolle työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoa 2 500 markkaa ja korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Äimälä, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.