Labor court dismisses union claims regarding collective agreement scope and orders fines for strike actions.

Työehtosopimuksessa oli sovittu työnjohto- ja valvontaoikeudesta. Työehtosopimuksen pöytäkirjamerkinnässä oli sovittu, että työehtosopimuksen piirissä sovellettiin keskusjärjestöjen solmimaa yleissopimusta, jossa oli sovittu siitä, että työnantajalla oli oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Työntekijäliitto oli väittänyt, ettei yleissopimusta kerrotulla pöytäkirjamerkinnällä ollut otettu työehtosopimuksen osaksi. Asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka nojalla edellä tarkoitettua viittausmääräystä sellaisena kuin se oli työehtosopimuksessa nykyisin voitaisiin yleisestä käytännöstä poiketen tulkita niin suppeasti kuin työntekijäliitto oli vaatinut. Toimeenpannulla työtaistelulla oli sitä paitsi pyritty vaikuttamaan työnjohtajan valintaan ja se oli siten selvästi kohdistunut työehtosopimuksen ensiksi mainittuihin määräyksiin.

Työntekijäliitto oli ilmoittanut jatkuvasti olevansa työntekijäin työtaistelun takana, eikä sen jäsenyhdistyksenkään, joka oli ollut mukana työtaistelu-uhkausta esitettäessä, ollut myöhemminkään edes väitetty pyrkineen työrauhan palauttamiseen. Työntekijäliitto ja ammattiosasto, joiden oli täytynyt olla selvillä siitä, että työtaistelu oli ollut työrauhavelvollisuuden vastainen, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Hylätty kanteen tutkimista vastaan sillä perusteella esitetyt väitteet, ettei työtaistelu ollut kohdistunut työehtosopimukseen ja ettei työnantajaliitto käydyissä neuvotteluissa ollut edes väittänyt työntekijäliiton rikkoneen työehtosopimusta.

Asianosaiset: Suomen Kiinteistötyönantajain Liitto r.y. Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 19.4.1977 tehdyssä kiinteistöjen lämmitys ja huoltoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Työnjohto ja valvonta

Tämän työehtosopimuksen mukaista työsopimusta solmittaessa tai muutettaessa työnantaja osoittaa ne työt ja työaikalain mukaiset työajat, jotka sisältyvät työsopimukseen. Työntekijä sitoutuu puolestaan suorittamaan nämä työt työnantajan johdon ja valvonnan alaisena allaolevin ehdoin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PÖYTÄKIRJAMERKINNÄT:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työturvallisuus

Noudatetaan keskusjärjestöjen ja liittojen sopimaa turvallisuustyön työalasopimusta.

5. Luottamusmies

Noudatetaan keskusjärjestöjen sopimaa luottamusmiessopimusta ja lisäksi seuraavia pöytäkirjamerkintöjä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11. Irtisanomissuoja sovitaan keskusjärjestöjen irtisanomissuojasopimuksen mukaisesti. Sopimusta täydennetään seuraavalla pöytäkirjamerkinnällä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12. Tämän työehtosopimuksen piirissä sovelletaan seuraavia keskusjärjestöjen solmimia sopimuksia ja edellämainittujen sopimusten lisäksi:

1. Yleissopimus vuodelta 1946

2. Työajan lyhentämistä koskeva sopimus vuodelta 1965

3. Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä vuodelta 1969

4. Koulutustoimintaa koskeva sopimus vuodelta 1976

Pöytäkirjamerkintä:

Sopimuksen 2 §:n piiriin kuuluvat luottamusmiehet ja työturvallisuusasiamiehet. Koulutus on pyrittävä järjestämään sellaiseen vuodenaikaan ettei se tuota yrityksen toiminnalle tuntuvaa haittaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14. Tämän sopimuksen piirissä noudatetaan STK-SAK välistä työterveyssopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen pöytäkirjamerkintä 12:ssa tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. kohta:

Tämä sopimus sitoo sellaisenaan Suomen Työnantajain Keskusliittoa sekä Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliittoa, ja ryhtyvät ne puolestaan kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin sopimuksen saattamiseksi myös niiden jäsenjärjestöjä ja yleisiä ryhmiä velvoittavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan vuosien 1972-1973 työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanottiin muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14. Koulutus: Sovittiin, että SAK:n ja STK:n yleissopimusta sovelletaan siten kuin allekirjoittajajärjestöt siitä erikseen sopivat.

15. Irtisanomissuojasopimuksen ja luottamusmiessopimuksen osalta osapuolet asettavat yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää miten ko. sopimuksia tulee tarkoituksenmukaisella tavalla soveltaa kiinteistöjen huoltoalalla. Työryhmän työn tulee valmistua vuoden 1972 loppuun mennessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiasta oli neuvoteltu liittojen kesken 24.4.1978, ja neuvottelussa oli vastaajaliitto ilmoittanut olevansa asian takana. Ainoana puolustuksenaan työntekijäliitto oli ilmoittanut sen selvästi perusteettoman väitteen, ettei kysymys olisi työehtosopimusasiasta. Työntekijäliiton piittaamatonta suhtautumista oli osoittanut sen 21.4.1978 allekirjoittama TKY:n kiinteistöjen asukkaille jaettu moniste, joka oli sekä työehtosopimuksen että asiallisen totuuden vastainen. Työtaistelun syntymiseen olivat näin ollen syyllisiä sekä työntekijäliitto että sen paikallinen ammattiosasto.

Sanotuilla perusteilla Suomen Kiinteistötyönantajain Liitto on vaatinut työtuomioistuimessa Kiinteistötyöntekijäin Liiton ja sen sanotun ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden selvästä rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Kanne olisi jätettävä tutkimatta silläkin perusteella, ettei kantajaliitto ollut käydyissä neuvotteluissa missään vaiheessa väittänyt kysymyksessä olevan työehtosopimukseen suuntautuvan toimenpiteen. Kysymyksessä oli, kuten TKY:n pääsihteerikin oli liittojen välisissä neuvotteluissa lausunut, ylioppilaskunnan sisäinen ristiriita, joka oli synnyttänyt työntekijöiden taholla solidaarisuuslakon kylähallituksen toimien tukemiseksi. Kun otettiin lisäksi huomioon, että sekä kylähallitus että TKY:n hallitus valittiin poliittisin perustein, oli kysymys mitä selvimmin myötätuntolakosta ja poliittisesta työtaistelutoimesta. Lakon yksinomaisena tarkoituksenahan oli vaikuttaa näiden poliittisten hallintoelinten sisäisten ristiriitojen selvittelyihin. TKY:n hallituksen päätöksestä oli valitettu opetusministeriöön, mikä myös osoitti kysymyksessä olevan yhteiskunnallisiin säädöksiin nojautuvan hallintoasian.

Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijät os. 1 on ollut jutussa kuultavana.

Työehtosopimuksen 2 § ssä on sovittu työnjohto- ja valvontaoikeudesta. Edelleen työehtosopimuksen pöytäkirjamerkinnässä numero 12 on sovittu, että työehtosopimuksen piirissä sovelletaan keskusjärjestöjen solmimista sopimuksista mm. yleissopimusta vuodelta 1946. Sanotussa yleissopimuksessa taas on sovittu siitä, että työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on väittänyt, ettei kerrotulla pöytäkirjamerkinnällä yleissopimusta ole otettu työehtosopimuksen osaksi. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka nojalla edellä tarkoitettua viittausmääräystä - sellaisena kuin se on työehtosopimuksessa nykyisin, toisin kuin vuoden 1972 sopimuksessa - voitaisiin yleisestä käytännöstä poiketen tulkita niin suppeasti kuin Kiinteistötyöntekijäin Liitto on vaatinut sitä tulkittavaksi. Kun kysymyksessä olevalla työtaistelulla sitä paitsi on pyritty vaikuttamaan työnjohtajan valintaan, on se selvästi kohdistunut työehtosopimuksen 2 §:n määräyksiin siitä riippumatta, onko asiaan vaikuttanut työnjohtajaehdokkaiden poliittinen kanta tai kysymys siitä, mikä elin työnantajan organisaatiossa on oikeutettu päättämään työnjohtajan ottamisesta. Niin hyvin Kiinteistötyöntekijäin Liiton kuin ammattiosastonkin on täytynyt olla selvillä siitä, että toimeenpantu työtaistelu on työrauhavelvollisuuden vastainen.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Kiinteistötyöntekijäin Liiton ja Helsingin Seudun Kiinteistötyöntekijät os 1:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Kiinteistötyönantajain Liitolle, edellisen 4 000 markkaa ja jälkimmäisen 2 000 markkaa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, P. Hämäläinen, Parkkinen, Sariola, Kaski, P. Virtanen ja Tammenmaa.

Tuomio oli yksimielinen.