Labor court dismissed union's strike claim, ruling a scheduled meeting did not constitute a work stoppage.

Pääluottamusmiehen pyydettyä työnantajan edustajalta neuvottelua joukosta työehtosopimukseen liittyviä kysymyksiä ammattiosasto oli ennen luvatun neuvottelun käymistä ilmoittanut pitävänsä ammattiosaston yleisen kokouksen. Pidettyyn kokoukseen osallistuneista työntekijöistä suurin osa oli kokouksen vuoksi laiminlyönyt työtehtävänsä ja useimmat muut työntekijät olivat osallistumatta kokoukseen keskeyttäneet työnsä sen ajaksi, minkä vuoksi työt satamassa olivat kokouksen ajaksi kokonaan pysähtyneet.

Töiden keskeyttäminen oli muodostanut työehtosopimuksen palkka- ja työnjohtomääräyksiin kohdistuneen työtaistelun, johon oli ottanut osaa ammattiosaston jäsenten suurin osa. Ammattiosasto, jonka kokoukseen osallistuneiden edustajien ei ollut edes väitetty tehneen mitään työtaistelun estämiseksi tai lopettamiseksi, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä voimassa olevassa 3.5.1976 solmitussa vakinaisessa työsuhteessa olevien ahtaajien ja korjaamotyöntekijöiden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 § Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 §

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työnjako, työnjohto ja työn teknillinen järjestely, kuten työntekijöitten siirto työpisteestä toiseen ja työpisteitten miehitys ovat työnantajan vapaasti järjestettävissä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työaikamuodot ovat seuraavat:

- 2-vuorotyö

- keskeytymätön 3-vuorotyö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskeytyvässä 2-vuorotyössä säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa, huomioiden ettei iltavuoroa arkipyhälauantaita lukuunottamatta voida lauantaisin järjestää. Työajat sijoitetaan klo 06.00-15.00 ja klo 15.00-24.00 välille ellei paikallisesti toisin sovita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa. Työajat ovat klo 06.00-14.00, 14.00-22.00 ja 22.00-06.00.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

24 §

1) Jos työnantajan ja työntekijän kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tai palkkahinnoittelun tulkinnasta tai soveltamisesta eivätkä asianomaisten keskinäiset neuvottelut ole johtaneet sovintoon, siirretään asia allekirjoittaneiden sopimuspuolten järjestöjen ratkaistavaksi.

Paikallisesta neuvottelusta on tällöin laadittava pöytäkirja, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa selvästi on mainittu erimielisyyttä aiheuttanut asia. Pöytäkirjasta tai siihen liitetyistä osapuolten laatimista erillisistä muistioista tulee lisäksi ilmetä heidän kantansa perusteluineen. Asiakirjoista on jätettävä molemmille osapuolille kappaleet.

2) Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1 momentissa tarkoitetussa tai muussa tapauksessa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään yhden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

3) Jos sopimuspuolten kesken ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia, mikäli sillä on yleistä kantavuutta, jommankumman vaatimuksesta ja toisen sopimuspuolen toimintavapautta rajoittamatta, alistaa keskusliittojen yhteisesti käsiteltäväksi lausunnon saantia varten.

4) Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi sopimuspuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

5) Työtaistelutoimenpiteeseen ei saa ryhtyä erimielisyyden johdosta, josta lain mukaan työtuomioistuin voi antaa ratkaisun, eikä myöskään sellaisten lain tulkintaa koskevien erimielisyyksien johdosta, joista voidaan pyytää asianomaisen lain edellyttämän elimen lausunto.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimukseen liittyvässä palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Täydellisen koneenkuljettajakurssin (koneahtaaja) hyväksyttävän suorittamisen ja tämän jälkeisen 3 kk:n harjoitteluajan jälkeen koneahtaajaksi nimitetylle, vakinaiselle työntekijälle maksetaan työtuntilisälle henkilökohtainen 30 pennin pätevyyslisä.

Erikoiskoneita (vetomestari, sivustakuormaaja, konttikäsittelykoneet, lukki- ja 20 tonnin trukit sekä/tai mobilinosturit) koskevan kurssin hyväksyttävän suorittamisen ja tämän jälkeisen 3 kk:n harjoitteluajan jälkeen ko. koneiden kuljettajaksi nimitetylle vakinaiselle työntekijälle maksetaan työtuntilisälle henkilökohtainen 60 pennin pätevyyslisä.

Täydellisen kansimieskurssin hyväksyttävän suorittamisen ja tämän jälkeisen 3 kuukauden harjoitteluajan jälkeen vinssija laivanosturinkuljettajaksi nimitetylle vakinaiselle työntekijälle maksetaan työtuntilisälle henkilökohtainen 30 pennin pätevyyslisä.

Työturvallisuus- ja työnohjauskurssin hyväksyttävän suorittamisen ja tämän jälkeisen 3 kuukauden harjoitteluajan jälkeen merkinantaja/luukkumieheksi nimitetylle vakinaiselle työntekijälle maksetaan työtuntilisälle henkilökohtainen 60 pennin pätevyyslisä.

Henkilökohtaiset pätevyyslisät suoritetaan samansuuruisina kaikissa satamissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 §

Likaisuusluokittelun II lkn likaisten irtonaisten tavaralaatujen (ammoniakkisulfaatti, apatiitti, bauksiitti jne.) haukkari- laatikkopurkauksesta/lastauksesta maksetaan ko. työhön välittömästi osallistuville likaisuuslisänä 25 p/työtunti. III lkn likaisten irtonaisten tavaralaatujen (hienofosfaatti, hiilibriketit, kaustinen sooda jne.) osalta vastaava lisä on 50 p/työtunti.

Säkkeinä käsiteltävien erittäin likaavien tai työntekijän työvarusteita selvästi kuluttavien säkkitavaroiden (esim. II lkn kalajauhe, kipsi ja liitu ja III lkn kimröökki, maantiesuola) osalta maksetaan vastaavat lisät. Ao. tavaralaatujen lopullisessa luetteloinnissa nojaudutaan Työterveyslaitokseen.

Mikäli työnantaja asettaa työntekijäin käytettäväksi suojavaatteet, millä käsiteltävän tavaran likaisuushaitat poistetaan tai tavara muulla tavoin on siten suojattu, pakattu, yksiköity jne., että likaisuushaittoja ei esiinny, ei makseta likaisuuslisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä 2

Kullekin vakinaiselle ja ammattityöntekijäkuntaan kuuluvalle annetaan vuosittain toukokuussa 2 paria haalareita, joiden kunnossapidosta työntekijä itse vastaa. Tänä vuonna on ko. haalarit luovutettava viimeistään 3 kuukauden sisällä siitä kun uusi työehtosopimus astuu voimaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijöille paikallisesti mahdollisesti myönnetty edullisempi käytäntö on osapuolten välillä yksityiskohtaisesti kirjattava 2 viikon sisällä te-sopimuksen voimaanastumisesta eikä sitä saa tämän sopimuksen nojalla huonontaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän palkkasopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

11 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja rikkomista koskevista erimielisyyksistä, joita ei osapuolten kesken ole voitu sopia neuvotellaan allekirjoittaneiden liittojen kesken. Jollei yksimielisyyteen näin päästä, voi kumpikin riitapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman sisältöiset määräykset, kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä lukuun ottamatta, on myös asianosaisten välillä 3.5.1976 tehdyssä ammattityöntekijäsuhteessa ja tilapäisessä työsuhteessa olevien ahtaajien työehtosopimuksessa ja siihen liittyvässä palkkasopimuksessa.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Kotka Stevedoringin piirissä toimivan, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon kuuluvan ammattiosaston Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y:n yritykseen asettama pääluottamusmies oli keskiviikkona 28.9.1977 yrityksen apulaisjohtajan kanssa käymässään kahdenkeskisessä neuvottelussa esittänyt lukuisia työehtosopimukseen kohdistuvia vaatimuksia sekä lisäksi uhkauksen, että mikäli työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä ei aloitettaisi samana päivänä neuvotteluja kaikkiaan kahdestatoista työehtosopimukseen liittyvästä kysymyksestä, työt satamassa pysähtyisivät perjantaina 30.9.1977.

Huolimatta siitä, että työnantajapuolelta oli esitetty neuvottelujen aloittamista seuraavana maanantaina eli 3.10.1977, oli pääluottamusmies asettanut yhtiön ilmoitustaululle tiedotteen, jonka mukaan ammattiosaston yleinen kokous pidetään järjestötalolla perjantaina 30.9. kello 13.00. Tiedotteen allekirjoittajaksi oli merkitty ammattiosaston toimikunta.

Työehtosopimuksen mukaan aamuvuorossa olevien ahtaajien olisi tullut työskennellä kello 6.00-14.30 ja iltavuorossa olevien ahtaajien kello 14.30-22.00. Työnantajan torstaina 29.9. antamasta suullisesta ja seuraavana päivänä antamasta kirjallisesta ammattiosastolle osoitetusta kiellosta huolimatta kokous oli pidetty ammattiosaston johdolla ilmoituksen mukaisesti. Kokous oli alkanut kello 13 ja päättynyt kello 17 ja siihen olivat osallistuneet ammattiosaston puheenjohtaja, luottamusmiehet, ammattiosaston toimikunnan jäsenet ja kaikki ammattiosaston runsaat 600 jäsentä. Kokouksen ajan olivat työt satamassa olleet täysin pysähdyksissä. Pitämällä kokouksen työaikana oli ammattiosasto työnantajaa painostaakseen ryhtynyt työehtosopimusten vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen, johon oli osallistunut 539 työvuorossa ollutta työntekijää.

Näillä perusteilla Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y. tuomittaisiin työrauhavelvoitteen rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut pääluottamusmiehen pyytäneen 28.9.1977 yhtiön apulaisjohtajan kanssa käymässään keskustelussa neuvotteluja eräistä erimielisyyskysymyksistä. Pääluottamusmies ei ollut esittänyt työehtosopimukseen kohdistuvia vaatimuksia, vaan vaatinut ainoastaan neuvottelujen käymistä mainitsemistaan kysymyksistä. Pääluottamusmies ei ollut myöskään uhannut, että työt satamassa perjantaina pysähtyvät, ellei neuvotteluja aloiteta. Sen sijaan pääluottamusmies oli ilmoittanut, että ammattiosaston kokous on todennäköisesti perjantaina, minkä vuoksi olisi hyvä saada neuvottelut käyntiin ennen kokousta.

Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y. oli itsenäinen yhdistys, jolla oli oikeus päättää milloin ja missä se kokouksensa pitää. Kokousten pitämiseen ei tarvittu Oy Kotka Stevedoringin lupaa. Tietenkään ammattiosaston kokous ei oikeuttanut kokouksen aikana työvuorossa olevia työntekijöitä jäämään kokoukseen osallistumisen takia pois työstä. Koska työtä tehtiin osaksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, kokous oli aina työaikana, pidettiinpä se koska hyvänsä. Ammattiosaston kokousilmoitus ei ollut sisältänyt kehotusta jäädä kokouksen takia työstä pois. Kokoukseen oli osallistunut noin 250 työntekijää, ja se oli alkanut kello 13 ja päättynyt noin kello 15.30. Kokouksen aikana työt olivat olleet satamassa pysähdyksissä. Se, että ammattiosasto oli pitänyt kokouksensa työaikana, ei sinänsä muodostanut työtaistelua. Kokouksella ei myöskään ollut pyritty painostamaan työnantajaa. Näillä syillä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y. on ollut jutussa kuultavana.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolle 3 500 markkaa ja korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.