Legislator Case Law & Legislation
TT:1978-26 AI generated

Labor court allows rain-induced work stoppage pay under collective agreement despite employer's prior settlement claim.

Case Number TT:1978-26
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's request to have the work stoppage pay claim left unexamined because the underlying collective agreement application was not settled. The employer argued that a specific settlement on May 31, 1976, covered rain-related interruptions, yet the court found the agreement's language ambiguous and practice varied. Consequently, the court ruled that rain constitutes a valid independent cause for work stoppage under the contract, mandating payment of the standard hourly rate while rejecting the employer's claim of breach or strike-related penalties.

Legislator headnote

AI generated

13 § 7; 15 §: Although a specific settlement may exist regarding work stoppages, the court must interpret the collective agreement's general provisions on independent causes for stoppages; if the agreement's wording and established practice allow for rain to be considered such a cause, the employer is obligated to pay the standard hourly rate during the stoppage period.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation work stoppage pay weather related interruption labor dispute settlement independent cause stoppage hourly rate entitlement employer breach defense

Cited Legislation

AI generated
13 § 7
15 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Sadettakin oli pidettävä työehtosopimuksessa tarkoitettuna työntekijästä riippumattomana työn keskeytyksen syynä ja työntekijöille oli maksettava työehtosopimuksessa tarkoitettu keskituntiansion mukainen tuntipalkka myös sateen aiheuttaman keskeytyksen ajalta.

Sopimuskohdan tulkinnanvaraisuuden ja sopimuskäytännössä esiintyneiden vaihteluiden vuoksi ei työnantajan katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta, eikä perustetta ollut esitetty sille, että työnantaja olisi menettelyllään syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Kanteen tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus hylätty, koska kanteen perusteena olevasta työehtosopimuksen soveltamiskysymyksestä ei ollut sovittu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Asianosaiset: Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y. Valtion Polttoainekeskus

RATKAISU

Asianosaisten välillä voimassa olleessa 11.2.1976 solmitussa turveteollisuustyöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

13 § Palkkaperusteet

Työpalkka määrätään joko ajan perusteella laskettavana aikapalkkana tahi kokonaan tai osaksi työsuorituksen perusteella laskettavana suorituspalkkana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jos suorituspalkkatyötä suorittava työntekijä joutuu työaineiden odottamisen vuoksi tai muusta hänestä itsestään riippumattomasta syystä keskeyttämään työnsä, järjestetään hänelle keskeytyksen ajaksi muuta työtä, josta hänelle maksetaan edellisen tilikauden säännöllisen työajan keskituntiansion perusteella laskettu tuntipalkka. Ellei työtä voida järjestää, maksetaan työntekijälle myös odotusajalta tällä tavoin määrätty tuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Suorituspalkka

Suorituspalkalla tarkoitetaan joko urakkatyöstä (suora urakka) suoritettavaa urakkapalkkaa tahi erilaatuisia, osaksi ajan, osaksi työsuorituksen (tuotantopalkkiotyö) perusteella määräytyviä palkkoja.

Milloin työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työntekijälle tuotannon ja ansion kohottamiseksi varattava mahdollisuus suorittaa työ urakkatyönä. Sellaisissa töissä, joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, voidaan soveltaa myös muita suorituspalkkaustapoja.

Urakkatyötä ja muuta edellä tarkoitettua suorituspalkkatyötä tehdään työnjohdon ja työntekijän tai työntekijäin keskeisen sopimuksen perusteella. Ellei työn suorittamisesta suorituspalkkatyössä päästä sopimukseen, työ tehdään aikapalkalla.

Urakkatyön hinnoittelun tulee perustua työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee tavanomaisella urakkatyövauhdilla 30 % mainittuja tuntipalkkoja korkeammaksi sekä kasvaa työsuorituksen ja työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Suoritustyön (tuotantopalkkiotyö) osalta tulee hinnoittelun tapahtua siten, että ansion lisäys normaalilla suorituspalkkavauhdilla työskenneltäessä on 20 % työkohtaisesta tuntipalkasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jokaisen työntekijän tulee häntä erikseen erikoisesti koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen.

Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ehkä syntyvät erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa työnjohdon ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla.

Elleivät erimielisyydet tällä tavoin selviä, ne voidaan saattaa sopimuspuolten kesken selvitettäväksi.

Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen tai, ellei asia kuulu sen toimivaltaan, välimiesten ratkaistavaksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa noudatetaan, mitä laki välimiesmenettelystä määrää.

28 § Työnseisausten estäminen

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä boikottiin tai muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisten välillä 31.3.1977 solmitun turveteollisuustyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen sanamuodoltaan edelle jäljennetyiltä osin ennallaan säilyneeseen 13 §:ään on lisätty seuraavat pöytäkirjamerkinnät:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirjamerkintä:

1. Mitä edellä 13. §:n 7 momentissa on sanottu suoritustyön keskeytymisestä työntekijästä riippumattomasta syystä ei kuitenkaan koske sääolosuhteiden aiheuttamaa keskeytystä.

2. Turpeen tuotantoajalta taataan turvetuotannossa suorituspalkalla työskentelevälle työntekijälle sellainen ansionlisäys, että hänen ko. tuotantokauden suorituslisiensä (tuotantopalkkioiden) määrä nousee vähintään 10 %:iin siitä rahasummasta, joka saadaan kun työntekijän tuotantoaikana tekemien työtuntien määrä kerrotaan työntekijän henkilökohtaisella aikapalkalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tämän vuoksi Suomen Maaseututyöväen Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että tuotantoaikana sateen keskeyttäessä suorituspalkkaisen tuotantotyön työntekijälle on maksettava työehtosopimuksen 13 §:n 7 kohdan tarkoittamaa keskituntipalkkaa niin kauan, kunnes sateen aiheuttama keskeytys päättyy, vaikka hän tuona aikana suorittaisi aikapalkkaista muuta kuin edellämainittua tuotantotyötä. Tämän lisäksi Suomen Maaseututyöväen Liitto on vaatinut Valtion Polttoainekeskuksen tuomitsemista hyvityssakkoon joko puheena olevan työehtosopimuksen kohdan tieten rikkomisesta tai siihen kohdistuvasta työtaistelutoimenpiteestä.

Valtion Polttoainekeskus (Vapo) on kanteeseen vastatessaan todennut että kysymyksessä oleva sadepäivien palkkausta koskeva riita-asia oli Kihniön Aitonevalla aikanaan sovittu. Työmaalla 31.5.1976 pidetyssä työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelussa oli sovittu, että tuotantokatkon vuoksi tuotantoon tulevan katkon ajalta maksetaan keskituntiansio yhden vuoron loppuun eli siihen asti noudatetun vakiintuneen käytännön mukaisesti. Koska asia oli näin sovittu, työtuomioistuimen tulisi jättää kanne tutkimatta.

Tuotantotulos vaihteli eri kesinä sateisuuden mukaan. Sadekesinä saattoi kestää viikkokausia, jolloin ei varsinaista tuotantoa voitu harjoittaa. Turvealan vuosityöntekijäin työajasta vain 15-20 % oli varsinaista tuotantoa. Tuotanto oli verrattavissa maatalouden sadonkorjuuseen sen vaatimien hyvien säiden vuoksi. Vapolla oli eri puolilla maata noin 100 turvetyömaata, joilla työskenteli yhteensä keskimäärin 2 000 työntekijää.

Kun sääolosuhteet suorastaan määräsivät, mitä töitä tuotantokaudella turvetyömailla tehtiin, oli tähän asti pidetty molemmin puolin itsestään selvänä, ettei sade ollut sellainen syy, joka aiheuttaisi työehtosopimuksen 13 §:n 7 kohdassa tarkoitetut seuraamukset. Sade ei ollut myöskään työaineen odottamiseen rinnastettava yllättävän tilanteen ja keskeytyksen tuotantoon aiheuttava syy, koska kymmenien vuosien kokemuksesta oli tiedossa, että vuosittain kesäaikana satoi keskimäärin niin paljon, että vain 15 edellä mainittua 2-3 päivän jaksoa voitiin käyttää tuotantoon. Aamulla töihin lähtiessään pystyi jokainen turvetyöntekijä sääolosuhteista tarkalleen päättelemään sen päivän työt. Vastoin kanteessa tehtyä väitettä ei työnantajapuoli ollut Aitonevalla kieltäytynyt laatimasta paikallista neuvottelumuistiota.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että riidanalaista sopimuskohtaa on esillä olevalta osin tulkittava sananmukaisesti ja että sadettakin siis on pidettävä sopimuskohdassa tarkoitettuna työntekijästä riippumattomana työn keskeytyksen syynä. Sopimuskohdan tulkinnanvaraisuuden ja soveltamiskäytännössä esiintyneiden vaihteluiden vuoksi ei vastaaja kuitenkaan ole työtuomioistuimen mielestä rikkonut tietensä työehtosopimusta, eikä perustetta ole esitetty sille, että vastaaja olisi menettelyllään syyllistynyt työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen Näistä syistä työtuomioistuin harkitsee oikeaksi jutussa tehdyt hyvityssakkovaatimukset hyläten vahvistaa, että asianosaisten välillä 11.2.1976 solmitun työehtosopimuksen voimassaoloaikana on työntekijöille ollut maksettava työehtosopimuksen 13 §:n 7 kohdan tarkoittama keskituntiansion mukainen tuntipalkka myös sateen aiheuttaman keskeytyksen ajalta. Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset kärsiä oikeudenkäyntikulunsa itse.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.