Labor court orders union section to pay fine for violating work peace obligations during strike.

Työnantajan kieltäydyttyä korottamasta yhden työntekijän palkkaa tehdyn vaatimuksen mukaisesti olivat työntekijät vaatimuksensa tukemiseksi ryhtyneet lakkoon. Koska vasta jutun pääkäsittelyssä oli pyritty osoittamaan, etteivät kaikki lakon aikana työstä poissaolleet luottamusmiehet olisikaan osallistuneet, siihen katsottu, että ammattiosasto vastasi heidän poissaoloistaan lakkoon osallistumisena.

Työntekijät olivat jossakin määrin hidastaneet sahausta sen takia, että he olivat olleet tyytymättömiä talvilisästä tekemänsä esityksen hylkäämiseen. Ammattiosaston ei ollut edes väitetty ryhtyneen toimenpiteisiin tämän työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen painostustoimenpiteen lopettamiseksi.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä voimassa olleessa 23.2.1976 solmitussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

8 § Palkkaustavat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuotantolinjoissa (ryhmäurakoissa), joissa työrytmi on riippuvainen määrätyistä töistä, käytetään palkkaustapana kytkentäurakoita, joissa linjassa olevien työntekijöiden palkka lasketaan sovittujen prosenttisuhteiden mukaan linjan palkkakauden 100 % keskituntiansiosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Suorituspalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Voimassaolevat jatkuvat urakkahinnoittelut ovat voimassa 4. kohdassa mainittua tapausta lukuunottamatta sopimuskauden loppuun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Sahateollisuudessa noudatetaan paikallisesti vakiintuneen käytännön mukaan kehyssahaajien työstä riippuvien työntekijäin palkan määrittelyssä prosenttisuhteita, jotka perustuvat sahausurakkahinnoitteluun (100 %). Etu- ja takaraamin sahurin alin kytkentäprosentti on 105. Pitkäntavaran käsittelyssä on alin sahausurakkaan kytketty prosenttisuhde 80.

Prosenttisuhdelukujen muuttaminen on sallittu vain allekirjoittaneiden liittojen suostumuksella.

14 § Palkkausta koskevia erikoismääräyksiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Jos jääesteet hidastavat sahausta tai lumiesteet lautatarhatöitä, hyvitetään työntekijää päivittäin sellaisella lisällä, että hänen ansionsa on 85 % keskituntiansiosta. Keskituntiansio määrätään II ja III vuosineljänneksen keskituntiansion mukaan ottaen huomioon sen jälkeen voimaan tulleet työehtosopimuksessa sovitut yleiset palkankorotukset.

Muist. 1. Kohtaa sovelletaan vain tavallisista talviolosuhteista poikkeavissa tapauksissa.

Sahoilla, joilla sahaus jäätyneiden tukkien vuoksi huomattavasti hidastuu, suositellaan 1. kappaleessa määrätyn hyvityksen sijasta vuotuisen keskimääräisen ansiotason säilyttämiseksi paikallisesti sovittavaksi hidastuksen korvaamisesta erityisellä talvilisällä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Sopimusten tulkinta

1. Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta asianosaiset keskenään neuvottelemalla eivät pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Elleivät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi jompikumpi sopimuspuoli alistaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jostain muusta kuin 28 §:ssä mainitusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä on, ennenkuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi, ja siitä laadittava 28 §:n 2. muistutuksessa tarkoitettu muistio.

2. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisten välillä voimassa olevassa 29.4.1977 solmitussa työehtosopimuksessa on edelle jäljennettyjä vastaavat sekä lisäksi muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkausta koskevia erikoismääräyksiä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Jos urakkapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään toiseen urakkatyöhön, maksetaan hänelle heti siirron tapahduttua uuden urakkatyön hinnoittelun mukaista palkkaa.

4. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä ilman omaa syytään siirretään työhön, jossa tuntipalkka on hänen vakinaisessa työssään nauttimaansa tuntipalkkaa pienempi, maksetaan hänelle kuluvan tilikauden loppuun ja vähintään kuudelta päivältä entisen tuntipalkan mukainen palkka.

Jos urakkapalkalla työskentelevän työntekijän työ ilman hänen omaa syytään keskeytyy ja hänet siirretään toisenlaatuiseen työhön, jota suoritetaan tuntityönä, maksetaan hänelle uudessa työssä siihen asti, kunnes ilmoituksesta on kulunut kaksi viikkoa, tuntipalkka, joka on 85 % hänen aikaisemmassa työssä saamastaan keskituntiansiosta, kuitenkin vähintään entisen työn mukainen ohjetuntipalkka.

Muist. 1. Edellä olevaa kohtaa ei sovelleta huolto-osastojen työntekijöihin eikä urakkatyöntekijöiden sellaisiin tuntitöihin, joiden maksuperusteesta on erikseen sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääluottamusmies oli useassa eri yhteydessä ilmoittanut tukevansa jarrutusta ja uhannut neuvotteluissa, että jarrutus jatkuu puoli vuotta tai tarvittaessa jopa vuodenkin. Hän oli esittänyt useasti työnantajan edustajille, että ammattiosaston tavoitteena oli saavuttaa jarrutuksen avulla maan keskiarvo sahan palkkauksessa. Jarrutuksen aikana pääluottamusmies oli edelleen ilmoittanut, että eräälle nimeltä mainitulle työntekijälle vaadittiin lisää palkkaa. Koska työnantaja ei ollut tähän perusteettomaan vaatimukseen suostunut, oli pääluottamusmies ilmoittanut, että erään suuren puutavaralaivan lastaaminen estetään. Tässä tarkoituksessa oli pääluottamusmiehen johdolla Peuran sahalla toimeenpantu 21.9.1977 kello 12 alkanut ja 23.9.1977 kello 16 päättynyt lakko, johon oli osallistunut noin 70 työntekijää, näiden joukossa pääluottamusmies ja neljä osaston luottamusmiestä.

Työntekijät olivat näin ryhtyneet pitkäaikaiseen työehtosopimuksen vastaiseen työtaistelutoimenpiteeseen työehtosopimukseen perustumattoman palkankorotusvaatimuksen tukemiseksi ja ammattiosasto oli laiminlyönyt tarvittavat toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi. Näillä perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Iisveden Puualantyöläisten ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työnseisauksen 21-23.9.1977 oli aiheuttanut eräillä toimenpiteillään Peuran sahan sahanhoitaja. Erään työntekijän syrjinnäksi katsottava kohtelu oli alkanut tämän kieltäydyttyä vuoden 1977 vuosilomansa aikana tulemasta kesken loman eräisiin kiireellisiin töihin. Vuosiloman päätyttyä tämä työntekijä ei ollut enää päässyt entiseen työhönsä apusahaajaksi, vaan hänet oli siirretty ns. heittotöihin ja hänen palkkaansa oli alennettu. Häntä ei ollut lainkaan otettu työhön sahaosastolle, jossa hän oli työskennellyt yhtäjaksoisesti 17 vuotta ja jossa kuitenkin oli samaan aikaan käytetty sahatöihin tottumattomia muilta osastoilta tilapäisesti siirrettyjä työntekijöitä.

Lakon kohdistuminen sahanhoitajaan oli seurausta jo pitkän aikaa jatkuneesta tyytymättömyyttä aiheuttavasta työsuhdepolitiikasta. Tällaisia tyytymättömyyden syitä oli muun muassa vielä erään työntekijän palkan alentaminen kesällä 1977 ja erään toisen työntekijän irtisanominen vasta lopputilin antamisen jälkeen sekä kieltäytyminen asettamasta työehtosopimusta näkyville. Ammattiosasto ei ollut missään vaiheessa käsitellyt työnseisauksen aloittamista eikä myöskään johtanut ja tukenut työtaistelua, kuten oli väitetty. Pääluottamusmiehen työnantajalle tekemä ilmoitus odotettavissa olevasta työstä kieltäytymisestä oli luonteeltaan tiedottava. Työnantajan asema olisi tuskin ollut parempi, jos työnseisaus olisi tullut täytenä yllätyksenä. Ammattiosaston mahdollista aktiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomista oli tarkasteltava edellä kuvattua työnantajan edustajan aiheuttamaa epäsuotuisaa tilannetta vasten.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Iisveden Puualantyöläisten ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten väitetyn jarrutuksen perusteella tehdyt vaatimukset enemmälti, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Iisveden Puualantyöläisten ammattiosaston maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa sekä korvaamaan liiton oikeudenkäyntikulut 1 000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Pyrhönen, Äimälä, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.