Labor court ruled that a mixed business must follow the primary industry's collective agreement, not a secondary metal section.

Lausunnossa katsottu osallisliittojen yhteisen kannan mukaisesti, että yhtiön toimiala ja toiminta eivät luonteeltaan kuuluneet metalli- vaan puusepänteollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Yhtiön "omaa metallipuolta" ei yhtiön kokoon ja toiminnan laatuun nähden voitu pitää sellaisena erillisenä osana liikkeestä, että siihen olisi voitu soveltaa muuta kuin liikkeen päätoiminta-alan mukaan määräytyvää työehtosopimusta.

Asianosaiset: Lausunto Ulvilan kihlakunnanoikeudelle (Sulo Olavi Malonen / Kulmala-Tuote Oy)

RATKAISU

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Metallityöväen Liitto r.y:n välisessä 25.2.1976 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mainituin poikkeuksin Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

Mikäli jokin muutakin kuin metalliteollisuutta harjoittava työnantaja on ainoastaan metalliteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsen, sovelletaan tätä sopimusta vain mainitun tehdaslaitoksen tai osaston työntekijöiden työsuhteisiin.

Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyhdistyksen, Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat r.y:n rakennuspeltijaostoon eikä teollisuuseristysjaostoon kuuluvien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

Yleissopimus irtisanomissuojasta 22.2.1966

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

Mom. 1. Kts. yleissopimus (YS) 5. kohta ja 6. kohta sekä irtisanomissuojasopimus (ISS). Kts. s. 94 ja 99.

Milloin työntekijälle hänen rikkomuksensa tai laiminlyöntinsä vuoksi on annettu varoitus, tulee siitä ilmoittaa myös asianomaiselle luottamusmiehelle, mikäli tämä ei ollut läsnä varoitusta annettaessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n ja Puutyöväen Liitto r.y:n välisessä 23.2.1976 allekirjoitetussa puusepänteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

YLEISTÄ

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n puusepänteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös puusepänteollisuuden yhteydessä toimivien huolto-osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.

Mikäli jokin muutakin kuin puusepänteollisuutta harjoittava työnantaja on ainoastaan puusepänteollisuutta harjoittavien tehdaslaitosten tai osastojen osalta Puusepänteollisuuden Liitto r.y:n jäsen sovelletaan tätä sopimusta vain mainitun tehdaslaitoksen tai osaston työntekijöiden työsuhteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1. Yleissopimus (15.5.1946)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Irtisanomissuojasopimus (22.2.1966)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Työsuhdemääräykset

1. Irtisanomissuojasopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta noudatetaan neljäntoista vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Muiden työntekijöiden osalta työsuhde lopetetaan molemmin puolin irtisanomisaikaa noudattamatta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kummassakin työehtosopimuksessa mainitun 15.5.1946 solmitun yleissopimuksen 5 kohdassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kummassakin työehtosopimuksessa mainitussa 22.2.1966 solmitussa irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tämä sopimus koskee työntekijää, joka 18 vuotta täytettyään on ollut samassa työsuhteessa vähintään 9 kuukautta. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jona työntekijä on ollut asevelvollisuuslain nojalla vakinaista palvelustaan suorittamassa.

Tämä sopimus ei koske:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 31 §:ssä mainitun syyn perusteella.

Sopimuksen piiriin kuuluvat kuitenkin ne tapaukset, joissa työsopimus on purettu sairauden tai sanotun lain 15 §:ään sisältyvien järjestysmääräysten rikkomisen perusteella.

2 §

Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava 14 vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Tällä määräyksellä ei kumota työehtosopimusten ennakkoilmoituksia koskevia määräyksiä eikä sitä sovelleta silloin, kun työnantaja 5 §:ssä mainituin tavoin työsuhdetta päättämättä lomauttaa työntekijän.

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää vahingonkorvausvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kun Malonen oli otettu palvelukseen kaikkien yhtiön piirissä esiintyvien töiden tekijäksi, oli hänen velvollisuuksiinsa kuulunut myös kärrääminen. Kun Malonen tuolloin oli kieltäytynyt työstä, yhtiön toimitusjohtaja oli välittömästi irtisanonut tämän työsuhteen päättyväksi vielä samana päivänä. Tämän jälkeen Malonen oli ilmoittanut noin kello 11 aikoihin työnjohtajalleen, että hän menee lääkärin vastaanotolle, puhumatta kuitenkaan mitään mahdollisesta tapaturmasta. Iltapäivällä Malonen oli tuonut lääkärintodistuksen ja ilmoittanut selkänsä olevan kipeä. Vasta myöhemmin konttoripäällikön tiedusteltua asiaa Malonen oli ilmoittanut kysymyksessä olleen tapaturman. Tämän vuoksi konttoripäällikkö oli ilmoittanut, että työsuhde jatkui, kunnes sairasloma oli päättynyt.

Malonen on edelleen kihlakunnanoikeudessa lausunut, että irtisanomisessa olisi tullut noudattaa metallialan työehtosopimusta, ja esittänyt, että koska vastaaja oli asiasta toista mieltä, asiasta hankittaisiin työtuomioistuimen lausunto.

Kulmala-Tuote Oy puolestaan katsoi, että alalla tuli noudattaa puusepänliikeliiton alalla sovellettavaa työehtosopimusta.

Ulvilan kihlakunnanoikeus on 26.4.1977 pöytäkirjan 251 §:n kohdalla julistamallaan välipäätöksellä, samalla kun asian käsittelyä kihlakunnanoikeudessa on lykätty, katsonut asian edellyttäessä erityistä työehtosopimusalojen tuntemusta tarpeelliseksi pyytää työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla asiasta lausunnon työtuomioistuimelta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle, Metallityöväen Liitolle, Puusepänteollisuuden Liitolle ja Puutyöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi. Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunnossaan esittänyt seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuimen kansliassa säilytettävistä jutun täydellisistä asiakirjoista olemme voineet havaita, että 12.10.1971 vahvistetun Kulmala-Tuote Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on "erilaisten puu-, muovi-, metalli- ja kangaskalusteiden ja -sisusteiden valmistus ja myynti sekä alan tuonti- ja vientikauppa".

Ulvilan kihlakunnanoikeudelle antamassaan, 18.2.1977 päivätyssä vastineessaan yritys itse ilmoittaa "harjoittavansa puusepänliikkeeseen lähinnä rinnastettavaa toimintaa".

Kantajalle Sulo Olavi Maloselle yrityksen toimesta annettuun, 27.12.1976 päivättyyn työtodistukseen on merkitty Malosen yrityksen palveluksessa ollessaan suorittaneen "silityslautojen ja jakkaroiden jalkaosien hitsausta".

Edelleen jutun asiakirjoista ja niistä laaditusta kertoelmasta käy ilmi että Kulmala-Tuote Oy on "pieni pienteollisuusyritys". "Kantaja on otettu yleisiin töihin määrittelemättä lähemmin hänen tehtäviään tai ammattiaan". Edelleen voidaan todeta, että "Malonen ei ollut minkään alan ammattimies, vaan sekatyöläinen". "Yhtiössä oli oma metallipuoli, jossa Malonen oli toiminut hitsaajana". Tämän lisäksi hän oli kertoelmasta ilmikäyvin tavoin "kärrännyt betonia".

Koska Kulmala-Tuote Oy:n tuotannosta, tuotteista yms. asiaan vaikuttavista seikoista ei ole käytettävissä edellä todettua täsmällisempiä tietoja eikä kantajalta hänen työssään edellytetyistä henkilökohtaisista ominaisuuksista ole edellä todettua tarkempaa selvitystä, millä seikalla tosin ei itse pääasian kannalta yksinomaisesti ratkaisevaa merkitystä olisikaan, ei voida pitää edes todennäköisenä että yrityksen olisi tullut soveltaa kantajan työsuhteeseen tuolloin voimassa ollutta metallialan työehtosopimusta. Edellä todettu perustuu ensisijaisesti yhtiön omaan käsitykseen sen harjoittaman tuotannon laadusta ja on johdonmukainen seuraus mielestämme selkeästä ns. teollisuusliittoperiaatteesta.

Nyt tiedossamme olevien seikkojen pohjalta ja metalliteollisuuden työehtosopimuksen toisena sopijapuolena emme katso meille olevan mahdollista muodostaa asiasta muuta käsitystä eikä tarpeen esittää arveluita muista työtuomioistuimen kirjeessä 18.1.1978 tiedustelluista seikoista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metallityöväen Liitto on ilmoittanut yhtyvänsä Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton lausuntoon ja lausunut lisäksi, että liittorajakysymyksiä järjestäytymisalasta koskevat asiat ratkaistaan käytännössä lopullisesti SAK:n järjestöasiain valiokunnassa.

Puusepänteollisuuden Liitto ja Puutyöväen Liitto ovat antaneet yhteisen Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton lausunnon kanssa samansisältöisen lausunnon ja todenneet lausuntonsa päätteeksi, että tapaukseen on niiden käsityksen mukaan sovellettava puusepänteollisuuden työehtosopimusta.

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Sen mukaan kuin kihlakunnanoikeuden asiakirjoista selviää, on työtuomioistuimen lausuntoa pyydetty sen selvittämiseksi, onko Kulmala-Tuote Oy:n ollut työsopimuslain 17 §:n nojalla sovellettava Sulo Olavi Malosen työsuhteeseen kihlakunnanoikeudelle esitettyä metalliteollisuuden vuoden 1976 työehtosopimusta ja siihen sisältyvää keskusjärjestöjen välillä solmittua yleissopimusta irtisanomissuojasta. Metalliteollisuuden työehtosopimuksen soveltamista on yhtiö vastustanut sillä perusteella, että sanotussa säännöksessä tarkoitettu asianomaisen alan työehtosopimus olisi yhtiön osalta puusepänliikealan sopimus, joka sekään ei tosin olisi säännöksessä tarkoitetulla tavalla yleiseksi katsottava.

Asianomaisten järjestöjen asiasta antamiin samansisältöisiin lausuntoihin viitaten työtuomioistuin katsoo, että asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Kulmala-Tuote Oy:n toimiala ja toiminta eivät luonteeltaan kuulu metalli- vaan puusepänteollisuuden työehtosopimuksen piiriin. Kumpikin sopimus noudattaa työehtosopimuskäytännössä vallitsevaa teollisuusliittoperiaatetta, jonka mukaan koko liikkeessä sovelletaan sen päätoiminnan mukaan määräytyvän alan sopimusta. Sen mukaan kuin jutun asiakirjoista on pääteltävissä, ei yhtiön "omaa metallipuolta" voida yrityksen kokoon ja toiminnan laatuun nähden pitää sellaisena erillisenä osana muusta liikkeestä, että siihen voitaisiin soveltaa muuta kuin liikkeen päätoiminta-alan mukaan määräytyvää työehtosopimusta.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Pyrhönen, Äimälä, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Lausunto oli yksimielinen.