Labor court ruled that ditch digging work falls under forestry machinery collective agreement, not construction agreement.

Työnantajan suorittama urakointi oli ollut pääasiassa metsäojien kaivua, ja hänen palveluksessaan olleen työkoneenkuljettajan työ oli muodostunut yksinomaan metsäojien kaivuusta. Metsäkonealan työehtosopimuksen mukaan metsäojien kaivu oli rinnastettu metsänparannustöihin, joiden tarkoituksena oli edistää metsänkasvua. Sopimus ei edellyttänyt metsäojien kaivuuseen liittyväksi puutavaran käsittelyä. Valtionhallinnossakin metsäalan myös maahan kohdistuvat työt oli erotettu maa- ja vesirakennusalan lohkoista. Samoin kuuluivat yksityismetsätalouden puolella metsänojitustyöt ja metsäteiden rakentaminen metsänparannustöihin. Metsäkonealan yrittäjänä työnantaja oli järjestäytynyt Metsäkoneurakoitsijain Liittoon. Katsottu, että työkoneenkuljettajan työ oli kuulunut metsäkonealan työehtosopimuksen alaan.

Asianosaiset: Lausunto Rovaniemen kihlakunnanoikeudelle (Jorma Olavi Aalto / Veikko Jurmu)

RATKAISU

Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n kesken 30.4.1974 tehdyssä maa ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry:n jäsenten maa- ja vesirakennustyössä toimivien työntekijöiden työsuhteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Palkkamääräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Maa- ja vesirakennusalan palkkataulukko 1.4. ja 1.9.1974 sekä 1.4. ja 1.9.1975 alkaen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

17 § Päivärahat ja matkakustannukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § Vuosiloma

Työntekijä saa kulloinkin voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman.

Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 30 % ja 1.4.1975 alkaen 40 % hänen vuosilomapalkastaan sen mukaan, mitä keskusjärjestöt ovat asiasta sopineet.

Työntekijälle, jonka työsuhde katkeaa ennen hänen vuosilomaansa, suoritetaan lomaltapaluurahana 30 %:n ja 1.4.1975 alkaen 40 %:n suuruinen korvaus laskettuna hänelle vuosilomalain mukaan kuuluvasta lomakorvauksesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäkoneurakoitsijain Liitto r.y:n ja Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n kesken 1.6.1974 tehdyssä metsätyökoneiden kuljettajien ja käyttäjien palkkausta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan Metsäkoneurakoitsijain Liitto ry:n jäsenten palveluksessa metsätyökoneiden käyttäjinä, kuljettajina tai apumiehinä olevien työntekijöiden työsuhteisiin.

Tämän sopimuksen tarkoittamia metsätyökoneita ovat:

- pyörätraktorit, varustettuina puutavaran kuljetuksessa tarvittavilla lisälaitteilla (ainakin kuormauslaite, perävaunu tai reki)

- maasto- ja metsätraktorit

- monitoimikoneet

- reikäroottorityyppiset kuorimakoneet

- kuormaustraktorit

- metsäteiden rakentamiseen ja hoitoon käytettävät tela-, kauha- ja puskutraktorit

- metsäojien kaivuun ja muihin metsänparannustöihin käytettävät tela- ym. traktorit

- apulannan levityksessä ja puutavaran ajossa käytettävät moottorikelkat

- kannonnostokoneet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Aikapalkat

1. Työntekijäin ohjetuntipalkat ovat aikana 1.6.1974

31.1.1976.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Matkakustannusten korvaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Vuosiloma

1. Työntekijälle annetaan vuosiloma vuosilomalain mukaisesti. Vuosilomalain mukaisella vuosilomalla olleelle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana v. 1974 30 %:a ja v. 1975 40 %:a työntekijän vuosiloma-ajan palkasta laskettuna.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jorma Aalto on Veikko Jurmua vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että hän oli ollut Jurmun palveluksessa ajan 16.5.-8.11.1975. Aallon työ oli koostunut pääosin metsäojien kaivusta. Bruttopalkka kyseisestä työstä oli ollut 13 554,05 markkaa ja vuosilomakorvaus 1 025 markkaa. Jurmu oli maksanut päivärahaa 25 markkaa päivältä siten, että Aallolle olisi kuulunut työnantajan laskelmien mukaan maksaa 3 300 markkaa. Tuntemattomasta syystä työnantaja oli kuitenkin vähentänyt mainitut päivärahat kokonaisuudessaan bruttotuloista, eikä Aalto näin ollen ollut saanut sovellettavaksi tulevan työehtosopimuksen edellyttämää päivärahaa lainkaan hyväkseen. Pidätyksenalaisen palkan määrä oli Aallolla ollut 10 254,05 markkaa. Tähän summaan tuli lisätä jo mainitut vuosilomakorvaukset.

Työsuhteessa sovellettavaksi tuleva Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n välillä solmittu maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus oli työsopimuslain 17 §:n tarkoittamalla tavalla yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus, joka muodosti työsuhteen vähimmäisehdot. Merkitystä ei ollut sillä, oliko työnantaja järjestäytynyt vai eikö.

Aallon kotipaikka oli Posion kunta. Työ oli tehty pääosin Sallan ja Savukosken kuntien rajoilla, ja matkaa Posiolta tuli yli 150 kilometriä, jolloin päivärahaa olisi pitänyt maksaa kaikilta päiviltä sovellettavaksi tulevan työehtosopimuksen 17 §:n sekä 30.4.1975 solmitun työehtosopimuksen tarkistusneuvottelupöytäkirjan 5 §:n 3 momentin mukaan.

Työnantaja ei ollut suorittanut myöskään vuosilomakorvausta mainitun työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Lomaltapaluurahaa ei työnantaja ollut suorittanut lainkaan.

Edellä olevan nojalla Aalto on pyytänyt Jurmun velvoittamista suorittamaan Aallolle päivärahaa työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla, vuosilomapalkkaa ja lomaltapaluurahaa sekä työsopimuslain 22 §:n 5 momentin nojalla odotusajan palkkaa ynnä korkoa kaikille vaadituille erille.

Työehtosopimuksen mukaisesta palkkauksesta vastaaja on esittämiinsä laskelmiin viitaten lausunut kantajan saaneen palkkaetuina, kun palkkaa ei laskettu niiltä päiviltä, jotka kantaja oli ollut poissa työpaikalta, jopa yli kanteessa mainitun 116 markan päiväpalkan ja joka tapauksessa riittävästi metsäkonealan työehtosopimuksen mukaan. Niin ikään vuosilomapalkka oli riittävä, eikä lomaltapaluurahaa suoritettu työsuhteen katketessa. Päivärahaa koskevat vaatimukset vastaaja on kiistänyt kokonaisuudessaan, koska osapuolet olivat sopineet päivärahan sisältyvän korotettuun urakkapalkkaan. Mikäli kantajalla katsottaisiin kuitenkin olevan oikeus saada vielä erikseen päivärahaa, se oli laskettava metsäkonealan työehtosopimuksen perusteella. Koska kantajalla ei siten ollut työsuhteesta johtuvia saatavia, kiistettiin lisäksi odotusajan palkkaa koskeva vaatimus.

Kantaja on pyytänyt jutussa lykkäystä hankkiakseen liittojen lausunnon siitä, mitä työehtosopimusta tapaukseen oli sovellettava. Vastaaja on puolestaan katsonut, että lausunnon pyytäminen liitoilta oli täysin tarpeetonta, koska se ei selvittäisi asiaa.

Kihlakunnanoikeus on 25.8.1977 julistamallaan välipäätöksellä päättänyt hankkia työtuomioistuimen lausunnon siitä, mitä työehtosopimusta kantajan ja vastaajan väliseen työsuhteeseen tässä jutussa on sovellettava.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Suomen Maarakentajien Keskusliitolle, Rakennustyöläisten Liitolle, Metsäkoneurakoitsijain Liitolle ja Suomen Maaseututyöväen Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Suomen Maarakentajien Keskusliitto on työtuomioistuimessa lausunut muun ohessa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vuonna 1975 voimassa olleen maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 1 §:n mukaan mainittua työehtosopimusta sovelletaan Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y:n jäsenten maaja vesirakennustyössä toimivien työntekijöiden työsuhteisiin. Edellä mainittu työehtosopimus on maa- ja vesirakennusalan valtakunnalliseksi katsottava työehtosopimus, joten työnantajan järjestäytyneisyydellä ei ole merkitystä alussa mainitun työehtosopimuksen soveltamisessa, joka siis määrittelee alan työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdot.

Kertoelmassa esitettyjen tietojen perusteella työntekijä Aalto on suorittanut tyypillistä maarakennusalan työtä maarakennusalan yrityksissä hyvin tavanomaisesti käytössä olevalla traktorikaivurilla. Todettakoon, että ylivoimaisesti suurin osa Suomen Maarakentajien Keskusliiton jäsenkunnasta n. 60 % on yrittäjiä, joilla on 1...2 kertoelmassa mainitun kaltaista konetta ainoina työvälineinään.

Kertoelmasta ei lähemmin käy ilmi urakoitsija Jurmun yrityksen pääasiallinen toimiala. Mikäli hänen pääasiallinen toimialansa on metsäojien kaivuu, tulee tähän työhön käsityksemme mukaan soveltaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta, onhan työ aivan tyypillistä maarakennustyötä. Ratkaisevaa ei voi olla se, mitä tarkoitusta varten työ tehdään (esim. metsän kasvun edistäminen) tai missä maantieteellisessä pisteessä työkohde sijaitsee eli kaivetaanko oja metsässä vai kaivetaanko oja esimerkiksi puistoalueella maan kuivattamiseksi tai sadeveden virtaamisen helpottamiseksi.

Urakoitsija Jurmu oli käsityksenään ilmoittanut, että maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta voitaisiin soveltaa vain rakentamiseen ja siihen läheisesti liittyvään rakennustoimintaan. On epäiltävissä, että Jurmu käsittää "rakentamisella" suppeasti vain talonrakennusta tai siihen läheisesti rinnastettavaa rakentamista. Näinhän ei tietenkään ole asianlaita, vaan maarakentamista on kaikenlaatuinen maamassojen irroittaminen, kuljetus ja kokoaminen eri tarkoituksia varten.

Omana kantanamme esitämme, että mikäli metsäkonealan yritys, joka ensisijaisesti käsittelee puutavaraa metsissä (kaataa, karsii, katkoo, kokoaa jne.) vähäisessä määrin edellä mainitun työn lisäksi suorittaa metsäojien perkausta ja jopa kaivua, niin se voi soveltaa myös viimeksi mainittuun työhön Metsäkoneurakoitsijain Liitto r.y:n ja Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n välistä metsäkonealan työehtosopimusta.

Yhteenvetona toteamme mielipiteenämme, että saadun selvityksen perusteella työntekijä Aallon urakoitsija Jurmun palveluksessa tekemä työ oli ollut tyypillistä maarakennusalan työtä, johon olisi tullut soveltaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta työsopimuslain 17 §:n nojalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ilmenneistä tosiseikoista

Olennaisena pidämme muun muassa seuraavaa:

1. Kyseessä oli metsäojien kaivuu Valmet-merkkisellä traktorikaivurilla.

2. Urakoitsija Jurmu omistaa ainoastaan maarakennusalan työkoneita, traktorikaivureita. Hänellä ei ole varsinaisiin metsätöihin (puunkaato ja kuljetus) tarkoitettua kalustoa. Väinö Jurmu on suorittanut myös muuta kuin metsäojien kaivuuta koneillaan ja jättänyt muun muassa tarjouksen Posion kunnan Kuloharjun kunnallistekniikkaa koskevasta kaivuusta.

"Asianomainen ala" tässä tapauksessa

Metsäojien kaivuuta ei voida erottaa muusta maanrakentamisesta, esimerkiksi viemäreiden kaivuusta. Samoja koneita, joita käytetään metsäojien kaivuussa siis traktorikaivureita, käytetään muussakin maarakentamisessa. Näin on myös urakoitsija Väinö Jurmu pyrkinyt menettelemään.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta on sen 1 §:n mukaan sovellettava maa- ja vesirakennustyössä toimivien työntekijöiden työsuhteissa. Tämä työehtosopimus muodostaa työsopimuslain 17 §:stä ilmenevän teollisuuslinjaperiaatteen erään sovellutuksen. Maa- ja vesirakennusala on siis nimenomaisesti kyseisessä pykälässä tarkoitettu asianomainen teollisuudenala. Metsäojien kaivuun erottamiselle muusta maanrakentamisesta ei löydy perustetta, vaan sen on katsottava kuuluvan juuri maa- ja vesirakennusalaan.

Metsäkonealan työehtosopimusta on käsityksemme mukaan sovellettava sellaisessa työssä, johon liittyy puutavaran käsittelyä. Täten kyseistä sopimusta olisi sovellettava puun kuljetukseen varustettujen koneiden, monitoimikoneiden tai puutavaran kuorinnassa käytettävien koneiden käyttäjien työsuhteessa. Maarakennusalan kalustoa esimerkiksi metsäojien kaivuuseen käytettävää traktorikaivuria tai metsäteiden rakentamisessa käytettyä puskutraktoria ei tee metsätyökoneeksi se, että kysymyksessä oleva työ suoritetaan metsässä.

Työsopimuslain 17 §:n mukaan ei työnantajan järjestäytymisellä ole vaikutusta tässä asiassa, vaan kyseisessä työsuhteessa on sovellettava vähimmäisehtona alan yleiseksi katsottavaa työehtosopimusta.

Yhteenvetoa

Kaikkeen edellä lausuttuun viitaten toteamme kunnioittavasti, että lausuntopyynnön tarkoittamaan työsuhteeseen olisi ollut työsopimuslain 17 §:n nojalla sovellettava Suomen Maarakentajain Keskusliitto r.y:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n välillä solmittua maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäkoneurakoitsijain Liitto on työtuomioistuimessa lausunut muun ohessa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäkoneurakoitsijain Liitto r.y:n ja Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n välillä solmittu metsäkonealan työehtosopimus on työsopimuslain 17 §:n tarkoittamalla tavalla yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus. Mainitun työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvat mm. työsuhteet, joissa työntekijä työkoneen käyttäjinä, kuljettajana, asentajana tai apumiehenä on metsäteiden rakentamiseen ja hoitoon tai metsäojien kaivamiseen ja muihin metsänparannustöihin liittyvissä tehtävissä. Todettakoon, ettei ole olemassa muuta mainitulla alalla sovellettavaa valtakunnallista työehtosopimusta. Tämän asian varmentamiseksi olemme oheistaneet ko. työehtosopimuksen ja kyseisen alan työnantajien ja liittomme välisen valtakunnallisen vuosisopimuksen konekaivun ohjemaksuista.

Asiakirjoista saatavan ja asiassa muutoin hankitun selvityksen perusteella katsomme, että urakoitsija Veikko Jurmu suorittaa omistamallaan traktorikaivurilla yksinomaan metsäojien kaivuuta ja metsäteiden rakentamista. Kuten työntekijä Jorma Olavi Aalto kannekirjelmässään ja oikeudessa todistajana kuultu metsähallituksen työnjohtaja todistajankertomuksessaan ovat yhtäpitävästi ilmoittaneet, onkin Aalto työsuhteen kestoajan tehnyt yksinomaan metsäojitustyötä.

On tavanomaista, että yrittäjällä on useita toisiinsa liittyviä ja toisiaan täydentäviä yritystoiminnan sektoreita. Niinpä esim. metsätraktorilla puutavaran lähikuljetusta suorittava yrittäjä usein omistaa myös puutavaran autokuljetukseen tarvittavan kaluston ja liikenneluvan. Tällöin yrittäjä voi järjestäytyä kahteen eri liittoon ja hänen eri toimintasektoreillaan työskentelevien työntekijöiden työsuhteisiin sovelletaan joka tapauksessa eri työehtosopimuksia. Samanlainen tilanne on myös maarakennussektorilla. On yrittäjiä, jotka ovat jäseninä sekä Metsäkoneurakoitsijain Liitto r.y:ssä että Suomen Maarakentajain Keskusliitto r.y:ssä ja maksavat molempiin liittoihin jäsen- ja konemaksunsa sen mukaan miten konekalustoa pääasiassa käytetään eri työehtosopimusten soveltamisaloilla.

Näin ollen sillä seikalla, voiko urakoitsija Jurmu suorittaa tai onko hän joskus mahdollisesti suorittanut omistamallaan konekalustolla metsäkonealan työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolisia maarakennustöitä, ei tässä lausunnossa esillä olevaa työsuhdetta koskevassa asiassa ole käsityksemme mukaan mitään merkitystä.

Kaikkeen edellä esitettyyn ja oheistettuihin asiakirjoihin viitaten Metsäkoneurakoitsijain Liitto r.y. lausuu käsityksenään, että työntekijä Jorma Olavi Aallon ja urakoitsija Veikko Jurmun väliseen työsopimukseen voidaan soveltaa ainoastaan Metsäkoneurakoitsijain Liitto r.y:n ja Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n välillä solmittua metsäkonealan työehtosopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Maaseututyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäkoneurakoitsijain Liitto ry:n ja Suomen Maaseututyöväen Liitto ry:n 1.4.1977 voimaan tulleen ja nyt voimassaolevan työehtosopimuksen mukaan sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä ensiksi mainitun liiton jäsenten palveluksessa metsäkoneiden käyttäjinä, kuljettajina, asentajina tai apumiehinä olevien työntekijöiden työsuhteisiin.

Edellämainitun työehtosopimuksen mukaan kuuluvat metsäojien kaivuuseen ja muihin metsänparannustöihin käytettävät koneet sopimuksen sovellutusalueeseen. Saamamme selvityksen mukaan on Jorma Olavi Aallon työ käsittänyt pääasiassa metsäojien kaivuuta. Tietämämme mukaan työtä on teetetty sellaisten laitosten ja yritysten toimesta, jotka tavanomaisesti suorituttavat tämänlaatuisia töitä.

Käsityksemme mukaan nyt puheena olevaan erimielisyystapaukseen on sovellettava Suomen Maaseututyöväen Liitto ry:n ja Metsäkoneurakoitsijain Liitto ry:n välistä työehtosopimusta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa seuraavan lausunnon:

Asiassa on kysymys siitä, onko Jorma Aallon ja Veikko Jurmun välisessä työsuhteessa ollut sovellettava Suomen Maarakentajien Keskusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välistä maaja vesirakennusalan työehtosopimusta vaiko Metsäkoneurakoitsijain Liiton ja Suomen Maaseututyöväen Liiton välistä metsäkonealan työehtosopimusta.

Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisen puolesta esitettyjen kannanottojen mukaan metsäojien kaivu on tyypillistä maarakennusalan työtä, joka on verrattavissa esim. viemärien kaivuun. Työn tarkoitus, kuten metsän kasvun edistäminen, tai työkohteen sijainti eli tehdäänkö työtä metsässä vai muualla ei vaikuttaisi asiaan. Koska työhön ei ole liittynyt lainkaan puutavaran käsittelyä, kuten puun kaatoa, kuorintaa tai kuljetusta, ei metsäkonealan sopimusta voitaisi soveltaa. Jurmun traktorikaivuri on lisäksi tyypillinen maarakennusalan työkone, jota voidaan käyttää esim. kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvissä töissä, jollaisia Jurmulla oli ollut tarkoitus myös urakoida.

Edellä olevan perusteella työtuomioistuin lausuntonaan katsoo, että Aallon työ on kysymyksessä olevana aikana kuulunut metsäkonealan työehtosopimuksen alaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Pyrhönen, Äimälä, Lankinen ja Suominen.

Lausunto oli yksimielinen.