Labor court rules employer must continue piecework unless objectively impossible, requiring objective assessment of feasibility.

Työehtosopimuksessa määrättiin, että mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi, mikäli mahdollista, urakkatyönä.

Erimielisyys siitä millaisin edellytyksin työnantaja voi päättää siirtymisestä työskentelemään suorituspalkan sijasta aikapalkalla, jouduttiin ratkaisemaan lähinnä työehtosopimuksen sanamuodon mukaan.

Työehtosopimuksen oikeaksi sisällykseksi esillä olevassa tapauksessa vahvistettu se, että työnantajan oli ellei toisin sovittu, teetettävä aikaisemmin hinnoitellut työt edelleen urakkatyönä, paitsi mikäli se ei enää objektiivisin perustein ollut mahdollista, kuitenkin niin että kunnes riidanalaiseksi käynyt kysymys urakkatyön mahdollisuudesta oli ratkaistu, työ tehtiin työnantajan määräämää palkkausmuotoa noudattaen.

Vasta jutun pääkäsittelyssä esitetty vahvistusvaatimus jätetty tutkimatta.

Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y.

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 29.4.1977 tehdyssä veneenrakennusteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § PALKAT JA PALKKAPERUSTEET

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneissä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

3. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tunti palkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus, tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § AIKAPALKKA

1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään ohjetuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § SUORITUSPALKKA

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi, mikäli mahdollista, urakkatyönä. Urakka työn hinnoittelun on perustuttava eri työpaikoilla 3 §:n nojalla lähemmin sovittaviin työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijän urakka ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % mainittua työkohtaista tunti palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä samassa suhteessa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Sopijapuolet ovat yksimielisiä siitä että urakkahinnoittelu on sovittava erikseen yksin kappalein tehtäviä töitä varten ja erikseen sarjatöitä varten.

2. Töissä, joissa suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkamuotojen käytöstä paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä.

2. Työ ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan mm. koneissa, laitteissa, muoteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai tarvikkeissa ja osin saatavuudessa tai järjestelyissä tapahtuneet sellaiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai saavutukseen huomattavaa vaikutusta verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu. Tällaisesta uudelleenhinnoittelusta on kuitenkin sovittava ao. työntekijän kanssa 1-kohdan perusteet huomioiden. Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Väärin hinnoiteltu urakka on oikaistavissa jomman kumman osapuolen vaatimuksesta.

3. Edellä olevien määräysten perusteella älköön työntekijä perusteettomasti hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

4. Jos voimassa olevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostakin muusta kuin edellä 2. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

5. Urakkatyötä tai muuta suorituspalkkaista työtä tehtäessä on työkohtainen tuntipalkka taattu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § TÖIDEN JÄRJESTELY JA SIIRTO TOISEEN TYÖHÖN

1. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä ilman omaa syytään siirretään tuntityöhön, jossa tuntipalkka on hänen vakinaisessa työssään nauttimaansa tunti palkkaa pienempi, maksetaan hänelle kuluvan tilikauden loppuun ja vähintään kuudelta päivältä entisen tuntipalkan mukainen palkka.

2. Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan muun syyn kuin raakaaineen puutteen takia eikä keskeytyksen aikana tehtävää työtä voida järjestää urakalle, maksetaan työntekijälle ajalta, jonka hänen urakkansa olisi kestänyt, kuitenkin korkeintaan 6 työpäivältä, hänen keskituntiansionsa mukainen palkka. Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin 6 työpäivää, maksetaan senjälkeiseltä tuntityöajalta palkkaa kuten edellisessä kohdassa on mainittu.

Pöytäkirjamerkintöjä:

1. Mikäli toiseen, korkeammin palkattuun tuntityöhön siirretty työn tekijä pystyy heti suorittamaan tätä työtä sekä työtehoon että työnlaatuun nähden samalla tavalla kuin sanottua työtä varsinaisesti suorittava, niin maksetaan hänelle heti tämän uuden työn mukainen palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

24 § TYÖNJOHTO JA JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 § TYÖSKENTELYÄ KOSKEVIEN MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN

1. Asianomaisten velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli nämä eivät ole ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen ja työsääntöjen kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

32 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työ paikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoit tavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 kappaleessa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksi mielisyyteen, voidaan alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Korotukset toimeenpannaan korottamalla aikapalkkoja edellä 2 §:ssä mainitulla pennimäärällä sekä tarkistamalla suorituspalkkatyön hinnoittelut siten, että korotusten vaikutus ansioihin vastaa 2 §:ssä mainittua pennimäärää. Mikäli näin korotetut palkat eivät täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on niitä korotettava vielä sopimuksen edellyttämään rajaan asti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, ettei työnantajalla työehtosopimuksen mukaan ole yksipuolista oikeutta irtisanoa tai muutoin lopettaa voimassa olevia urakkahinnoitteluja, vaan hinnoittelut ovat voimassa niin kauan kunnes niitten voimassaolosta sovitaan toisin. Jutun pääkäsittelyssä Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta siinä tapauksessa, että kanne hylättäisiin, vahvistamaan, että myös työntekijäpuolella on työehtosopimuksen mukaan valta siirtyä niin halutessaan aikapalkalle.

Puutyöväen Liitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluista.

Oy Fiskars Ab on ollut jutussa kuultavana.

Siitä, millaisin edellytyksin kerrotunlainen palkkaustavan muutos työehtosopimuksen mukaan voidaan suorittaa, ei asianosaisten toimesta ole työtuomioistuimelle esitetty selvitystä, josta voitaisiin päätellä osapuolten sopimukselle antama tarkoitus. Myöskään ei ole esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi tietynlaisen sopimuskäytännön syntyneeksi. Työehtosopimuksen 9 §:ään on otettu määräykset siltä varalta, että työntekijän palkka töiden järjestelyn ja toiseen työhön siirron vuoksi alenee. Nämä määräykset eivät kuitenkaan sovellu esillä olevaan tapaukseen, ellei ole kysymys jo aloitetun urakan keskeyttämisestä, eikä sopimukseen sisälly muitakaan määräyksiä nyt esillä olevan palkkaustavan muutoksen varalta.

Näin ollen riitakysymys joudutaan ratkaisemaan lähinnä riidanalaisen määräyksen sanamuodon perusteella. Sanamuotonsa mukaan määräys merkitsee sitä, että jos työn suorittaminen urakkatyönä on mahdollista, työ myös suoritetaan urakkatyönä. Kummallakin työsuhteen osapuolella on oikeus nojautua määräykseen ja vaatia työn suorittamista urakkatyönä. Erimielisyyden sattuessa on työehtosopimuksen mukaista neuvottelumenettelyä noudattaen selvitettävä, onko työn suorittaminen urakkatyönä mahdollista. Työnantajan työnjohto-oikeudesta johtuu, että kunnes erimielisyyskysymys on saanut ratkaisunsa, työnantajan määräystä on tässä suhteessa noudatettava; mutta työnantaja voi joutua työsopimuslain 51 §:n mukaan korvausvelvolliseksi, jos hänen määräyksensä sittemmin havaitaan perusteettomaksi.

Niin kuin vastineessa on todettu, veneenrakennusalan työehtosopimuksen sanonta "mikäli mahdollista" on laajempi kuin eräissä muissa työehtosopimuksissa vastaavissa yhteyksissä käytetyt sanonnat ja saattaa oikeuttaa työn suorituttamiseen aikatyönä taloudellisistakin syistä; mutta tällöinkin on kysymyksessä mahdollisuuksien objektiivinen eikä siis vain työnantajan kannasta riippuva harkinta. Urakkatyön mahdollisuutta tällaisessakin tapauksessa harkittaessa on työtuomioistuimen mielestä vielä otettava huomioon se, että urakkatyön tarkoitukseksi on työehtosopimuksessa määritelty tuotannon ja ansion kohottaminen.

Kantaja on esittänyt paikallisesti sovitun paitsi urakkahinnoittelusta myös siitä, että tietyt työt tehdään urakkapalkalla. Tällainen paikallinen sopimus saattaa rajoittaa työnantajan mahdollisuutta määrätä siirryttäväksi aikatyöhön enemmän kuin edellä on sanottu. Tuollaisen paikallisen sopimuksen soveltamisesta ei kannevaatimuksessa eikä riidanalaisessa työehtosopimuksen kohdassa kuitenkaan ole kysymys.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen siten hyväksyen vahvistaa riidanalaisen työehtosopimuskohdan oikeaksi sisällykseksi esillä olevassa tapauksessa sen, että työnantajan on, ellei toisin sovita, teetettävä nämä aikaisemmin hinnoitellut työt edelleen urakkatyönä, paitsi mikäli se ei enää objektiivisin perustein ole mahdollista, kuitenkin niin että kunnes riidanalaiseksi käynyt kysymys urakkatyön mahdollisuudesta on ratkaistu, työ tehdään työnantajan määräämää palkkausmuotoa noudattaen. Jutun laatuun katsoen saa Puutyöväen Liitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Lappalainen, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Parkkinen, Kaski, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.