Labor court rules that overtime holiday pay cannot be included in base holiday pay for calculating return-to-work bonuses.

Lausunnossa katsottu, että vaikka työntekijöille olisikin vuosilomalain 16 §:n 4 momentin tai työntekijöiden kanssa tehtyjen sopimusten nojalla maksettu lomapalkkaa myös loman pidennyksen osalta, tällaista lomapalkan korotusosaa ei ollut otettava vuosilomapalkkana huomioon määrättäessä lomaltapaluurahan suuruutta työehtosopimuksen määräyksen mukaan.

Asianosaiset: Lausunto Kuopion raastuvanoikeudelle (Puutyöväen Liitto r.y. / Saastamoinen Yhtymä Oy)

RATKAISU

Puutyöväen Liiton ja toiselta puolen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n, nyttemmin Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y., kesken 8.4.1974 tehdyssä mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset.

23 § Vuosilomat

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy voimassaolevan vuosilomalain mukaan minkä ohella noudatetaan tämän työehtosopimuksen liitteenä XIV olevaa keskusjärjestöjen välillä 6.3.1973 allekirjoitettua lomapalkkasopimusta siihen 2.4.1973 tehtyine muutoksineen.

2. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana vuonna 1974 30 % hänen vuosilomapalkastaan ja vuonna 1975 40 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Muist. 1. Lomaltapaluuraha maksetaan eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa mainittujen syiden takia.

Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei 3 kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön.

Muist. 1. Mikäli lomaltapaluurahan maksaminen normaalina palkanmaksupäivänä siirtyisi pitemmälle kuin 5 työpäivän päähän vuosilomalta paluusta, maksetaan työntekijälle hänen erikseen sitä pyytäessään lomaltapaluurahan ennakkoa. Ennakon määrä voi olla enintään puolet lomaltapaluurahan määrästä.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä 1-4 kappaleissa on määrätty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa lomapalkkasopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 3 §:n mukaan lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella.

Lomaan oikeuttavien kuukausien

lukumäärä kerroin

1 16.0

2 31.0

3 44.5

4 57.6

5 72.0

6 86.4

7 101.6

8 116.0

9 131.2

10 146.4

11 162.4

12 177.6

12 (26 päivän loma) 192.8

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja loman korvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liiketyönantajain Keskusliiton, Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön työehtosopimusten solmimisen perusteista ja eräiden sosiaalisten järjestelyjen toteuttamisesta 1.4.1972 lukien 18.3.1972 tekemässä sopimuksessa (HL-sopimuksessa) on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimusten uusiminen

Allekirjoittaneet keskusjärjestöt suosittelevat jäsenilleen, että 31.3.1972 päättyvät työehto- ja palkkasopimukset uudistetaan ennen niiden voimassaolon päättymistä ajanjaksoksi 1.4.1972-31.3.1973 tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Sosiaaliset järjestelyt

Eräiden sosiaalisten ja muiden järjestelyjen osalta noudatetaan tämän sopimuksen osana mitä osapuolten välillä on tähän sopimukseen liitetyssä erillisessä sopimuksessa sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HL-sopimuksen 4 §:ssä tarkoitetussa sopimuksessa eräistä sosiaali-, koulutus- ja muista kysymyksistä sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § VUOSILOMAKYSYMYKSET

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 10 % hänen vuosilomapalkastaan.

Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 3 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.

Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei 3 momentissa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työhön.

Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä 1-4 momenteissa on määrätty.

Aloilla, joilla jo sovelletaan vastaavaa järjestelyä tai joilla alan erityisluonteen johdosta lomaltapaluurahan toteuttaminen asianmukaisesti ei ole mahdollista, voidaan lomaltapaluurahasta sopia tämän kohdan aiheuttamien kustannusten rajoissa toisinkin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saastamoinen Yhtymä Oy on kanteen johdosta lausunut, että asiassa oli kysymys Puutyöväen Liiton ja Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton, nyttemmin Metsäteollisuuden Työnantajaliiton, välisestä mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksesta. Asian ratkaiseminen kuului näin ollen työtuomioistuimelle. Tämän vuoksi Saastamoinen Yhtymä Oy on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta.

Kuopion raastuvanoikeus on 6.11.1975 antamallaan päätöksellä, koska kanteessa oli kysymys siitä, oliko Saastamoinen Yhtymä Oy:llä työehtosopimuksen perusteella velvollisuus maksaa lomaltapaluurahaa siitäkin vuosiloman osasta, joka perustui mainitussa yhtiössä vallitsevan käytännön ja sopimusten mukaiseen vuosiloman pidennykseen, ja siis työehtosopimuksen oikeasta sisällöstä, työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n säännöksen huomioon ottaen jättänyt kanteen tutkimatta.

Puutyöväen Liitto on hakenut päätökseen muutosta Itä-Suomen hovioikeudessa ja pyytänyt raastuvanoikeuden päätöksen kumoamista ja asian palauttamista toimivaltaiselle Kuopion raastuvanoikeudelle.

Saastamoinen Yhtymä Oy on vastineessaan pyytänyt raastuvanoikeuden päätöksen pysyttämistä.

Itä-Suomen hovioikeus on 28.5.1976 antamallaan päätöksellä, koska kanteessa oli kysymys Saastamoinen Yhtymä Oy:n velvoittamisesta suorittamaan kanteessa mainitut lomaltapaluurahat kanteessa tarkoitetuille työntekijöille, jotka olivat siirtäneet niiden perimisen yhdistykselle, eikä työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta ja kun raastuvanoikeuden ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla jättää kannetta tutkimatta, kumoten raastuvanoikeuden päätöksen palauttanut asian ilmoituksesta uudelleen käsiteltäväksi raastuvanoikeudelle, jolle työtuomioistuin oli velvollinen pyydettäessä antamaan lausuntonsa työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa.

Puutyöväen Liitto on raastuvanoikeudessa toistanut aikaisemmin jutussa lausumansa.

Kantaja on lausunut, ettei paikallisella sopimuksella voitu huonontaa työntekijälle työehtosopimuksen perusteella kuuluvia oikeuksia. Oli yhdentekevää, perustuiko loman pidentäminen sosiaalisääntöön vai paikallisiin sopimuksiin.

Kuopion raastuvanoikeus on 5.8.1976 antamallaan välipäätöksellä pyytänyt työtuomioistuimen lausunnon siitä, tarkoitettiinko mekaanisen puunjalostusteollisuuden vuosien 1974-1976 työehtosopimuksen 23 §:n 2 kohdassa sitä Saastamoinen Yhtymä Oy:ssä nyt kysymyksessä oleviin työntekijöihin sovellettaessa vuosilomapalkalla myös sitä 50 %:lla korotetun lomapalkan korotusosaa mikä yhtiössä on maksettu niille sen palveluksessa oleville työntekijöille, jotka ovat pitäneet osan vuosilomastaan ennen vuosilomalain määräämää lomakautta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut alussa mainituille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Puutyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jutussa kysymyksessä olevassa työehtosopimuksessa tarkoitettiin sanonnalla "hänen vuosilomapalkastaan" nimenomaan kunkin työntekijän todellisuudessa saamaa lomapalkkaa. Tämä on riittävästi tullut näytetyksi työtuomioistuimen tulkinnalla vuonna 1973. Työtuomioistuimelta nyt pyydetty lausunto koskee siis samaa asiaa, mistä se jo kerran on lausunut. Asiaan ei vaikuta millään tavalla, mihin säännökseen tai määräykseen tahi sopimukseen vuosilomapalkan korottaminen 50 %:lla kulloinkin perustuu.

Koska Puutyöväen Liitto r.y. on asianosaisena edellä mainitussa raastuvanoikeusjutussa, vaaditaan lausunnon antamista kanteen ja vuoden 1973 tuomion mukaisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mekaanisen puunjalostusteollisuuden vuosien 1974-1976 työehtosopimuksen 23 §:n 1 momentin 1. kohdassa on sovittu, että työntekijän vuosiloma määräytyy voimassaolevan vuosilomalain mukaan, minkä ohella noudatetaan keskusjärjestöjen välillä allekirjoitettua lomapalkkasopimusta. Vuosilomapalkan määräytymisestä on tarkat ja yksiselitteiset määräykset vuosilomalaissa ja lomapalkkasopimuksessa. Momentin 2. kohdassa on määrätty, että vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 40 % hänen vuosilomapalkastaan. Käsityksemme mukaan 2. kohdassa tarkoitetaan sitä vuosilomapalkkaa, joka on saatu soveltamalla 1. kohdassa tarkoitettuja säännöksiä.

Mikäli jossain yksittäistapauksessa on sovittu loman tai sen osan siirtämisestä lomakauden ulkopuolella pidettäväksi ja siitä maksettavaksi ylimääräinen korvaus, ei ylimääräinen korvaus sinänsä korota lomaltapaluurahaa, ellei siitä ole nimenomaisesti sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuimen todettua lomaltapaluurahaa koskevan työehtosopimusmääräyksen ilmeisesti liittyvän keskusjärjestöjen välillä asiasta tehtyyn sopimukseen ja varattua Puutyöväen Liitolle ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle tilaisuuden esittää lisäselvitystä on Puutyöväen Liitto lausunut muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuimen julistettua 15 11.1977 asian pääkäsittelyn päättyneeksi asia on työtuomioistuimesta annetun lain 28 §:n nojalla päätetty ottaa uuteen käsittelyyn sillä perusteella, että asianosaiset eivät ole tähän mennessä kiinnittäneet huomiota työtuomioistuimen mielestä tarpeellisiin seikkoihin. Ensinnäkin on siis vastattava kysymykseen lomaltapaluurahaa koskevan sopimusmääräyksen liittymisestä keskusjärjestöjen väliseen sopimukseen. Tiedossamme on ollut, että lomaltapaluuraha tuli aikanaan yleisesti sopimuksiin keskusjärjestöjen aloitteesta. Tosin sitä ennen oli metalliteollisuuden työehtosopimuksella sovittu lomaltapaluurahan käyttöönotosta. Käsittelyssä ei ole kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että keskusjärjestöt ovat sopineet lomaltapaluurahasta, koska tällä seikalla ei nähdäksemme ole merkitystä lausuntoasian ratkaisemisessa. Huomion kiinnittäminen keskusjärjestöjen vuonna 1972 tehtyyn sopimukseen ei tuo lisävalaistusta mekaanisen puunjalostusteollisuuden asianomaisen pykälän tulkintaan.

Toiseksi työtuomioistuimen kirjeessä viitataan siihen, että annettavalla lausunnolla mahdollisesti voisi olla laajempaa merkitystä. Koska liitot yleensä ovat sopineet lomaltapaluurahan tulkinnasta niin asialla ei liene laajempaa merkitystä. Tulkinta tulee koskemaan ilmeisesti vain Puutyöväen Liiton sopimia työehtosopimuksia.

Tietääksemme keskusjärjestöillä ei ole esimerkiksi yhteistä soveltamisohjetta lomaltapaluurahan maksamisvelvollisuudesta. Lomaltapaluurahapykälän tulkinta on jätetty eri liittojen asiaksi. Muutenhan lomaltapaluurahasta olisi tehty keskusjärjestösopimus omine soveltamisohjeineen. Työntekijäpuolella liitoille on jätetty mahdollisuus sopia työehtosopimuksiinsa otetuista lomaltapaluurahaa koskevista kohdista. Muuten ei olisi ymmärrettävissä, että monet liitot ovat sopineet, ettei lomaltapaluurahaa makseta korotetusta, vaan vain lakisääteisestä lomapalkasta. Puutyöväen Liitto ei ole tehnyt asiasta sopimusta työnantajaliiton kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on puolestaan lausunut muun ohella seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Työehtosopimuksen mukaan vuosilomalta palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 40 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan. Työehtosopimuksen mukaan työntekijän vuosiloma määräytyy voimassa olevan vuosilomalain mukaan, minkä ohella noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevaa keskusjärjestöjen välistä lomapalkkasopimusta Kumpikaan sopimus sen enempää kuin vuosilomalakikaan ei tunne sellaista eri tahoilla eri perustein käyttöön otettua järjestelyä, jossa lomaoikeutta lomakauden ulkopuolella pidetyn vuosiloman osalta pidennetään. Niiden perusteella ei siis myöskään suorastaan ole ratkaistavissa esillä oleva tulkintakysymys siitä, onko viimeksi sanotulla perusteella pidennetyltä vuosiloma-ajalta maksettu palkka otettava huomioon työehtosopimuksen mukaista lomaltapaluurahaa määrättäessä.

Lomaltapaluurahajärjestelmä otettiin alun perin käytäntöön metalliteollisuuden vuoden 1971 työehtosopimuksessa. Keskusjärjestöjen 18.3.1972 allekirjoittamassa sopimuksessa työehtosopimusten solmimisen perusteista ja eräiden sosiaalisten järjestelyjen toteuttamisesta (HL-sopimuksessa) keskusjärjestöt suosittelivat jäsenilleen 31.3.1972 päättyvien työehtoja palkkasopimusten uudistamista ajanjaksoksi 1.4.197231.3.1973 HL-sopimuksen periaatteiden mukaisesti. HL-sopimuksen osana oli noudatettava siihen liitettyä sopimusta eräistä sosiaali-, koulutus- ja muista kysymyksistä, jonka edelle jäljennetyn 1 §:n 1 kohdan mukaan vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle oli suoritettava lomaltapaluurahana 10 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan. Lomaltapaluurahamääräykset otettiin myös mekaanisen puunjalostusteollisuuden vuoden 1972 työehtosopimukseen sanotun keskusjärjestösopimuksen perusteella, ja työehtosopimusneuvotteluissa keskusteltiin vain lomaltapaluurahaprosentin suuruudesta.

Nyt esillä olevassa asiassa työntekijäin oikeus vuosiloman pidennykseen lomakauden ulkopuolella pidetyn vuosiloman osalta perustuu kunkin työntekijän kanssa erikseen tehtyyn sopimukseen. Saastamoinen Yhtymä Oy on tosin raastuvanoikeudessa kiistänyt sen, että asianomaisten kanssa olisi sovittu mistään 50 %:lla korotetusta lomapalkasta, kiistämättä kuitenkaan lomaltapaluurahavaatimuksen perusteena olevia lomapalkan korotusosia määriltään. Sopimuksissa ei puhuta mitään Lomapalkasta, mutta sen sijaan niissä on seuraava määräys: "Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin kun loppu loma on pidetty ja palattu työhön työehtosopimuksen mukaisesti."

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin - jonka asiana ei ole antaa lausuntoa siitä raastuvanoikeudessa riidanalaisesta kysymyksestä, mitä lomapalkkaoikeudesta ehkä on sovittu Saastamoinen Yhtymä Oy:n ja asianomaisten työntekijöiden kesken lausuntonaan katsoo, että vaikka työntekijöille olisikin vuosilomalain 16 §:n 4 momentin tai heidän kanssaan tehtyjen sopimusten nojalla maksettu lomapalkkaa myös loman pidennyksen osalta, tällaista lomapalkan korotusosaa ei ole otettava vuosilomapalkkana huomioon määrättäessä lomaltapaluurahan suuruutta työehtosopimuksen 23 §:n 2 momentin mukaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, V. Hämäläinen, Sarkko, Riski, Pyrhönen, P. Hämäläinen, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Lausunto oli yksimielinen.