Labour court dismissed union strike over collective agreement wage rules and ordered damages.

Lakon aiheena oli ollut erimielisyys siitä, oliko laatupalkkio eli ns. polttolisä otettava huomioon laskettaessa yleiskorotusten toteuttamisen yhteydessä työehtosopimuksen urakkapalkkausta koskevien hinnoittelumääräysten täyttymistä. Se oli näin ollen kohdistunut työehtosopimusmääräyksiin.

Ammattiosasto vastasi jäsentensä enemmistön ja luottamusmiesten sekä toimihenkilöittensä osallistumisesta lakkoon, eikä ammattiosaston liioin ollut näytetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin saadakseen työtaistelun ajoissa estetyksi.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Lasi- ja Posliinityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä voimassa olevassa 9.5.1977 solmitussa posliiniteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § Työpalkat

1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin työkohtaiset tuntipalkat eri palkkaluokissa ja eri paikkakuntaluokissa ovat penneissä seuraavat:

Sopimuskauden alusta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.10.1977

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.3.1978

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.10.1978

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Urakkatyö

Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja työntekijäin ansion kohottamiseksi työt mahdollisuuden mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi. Työt, jotka vakiintuneen tavan mukaan taikka teknillisistä tai tuotannon järjestelyn edellyttämistä syistä on järjestetty urakkatyöksi, on suoritettava urakkatyönä.

Pöytäkirjamerkintöjä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Milloin työn luonne, koneisto tai töiden järjestely asettavat esteitä työn järjestämiselle varsinaiseksi urakkatyöksi, pyrkii työnantaja tähänastisen käytännön mukaan järjestämään tällaiset työt tuotantopalkkiotyöksi. Tämän edellytyksenä on, että palkkioperusteet voidaan ennakolta määritellä ja että palkkion vaihtelut ovat riippuvaiset ao. työntekijän tai työntekijäryhmän työsuorituksen vaihteluista.

2. Urakkatyön hinnoittelun on perustuttava ao. työn työkohtaiseen tuntipalkkaan ja oltava sellainen, että urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyösuorituksella 20 % edellätarkoitettua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa ns. suorissa urakoissa työsuorituksen lisääntymisen mukaisessa suhteessa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Työnsuorituksen vastatessa tuotantopalkkiotyössä normaalia urakkasuoritusta sovelletaan 4 §:n 2. kohdassa sovittua hinnoitteluperustetta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

20 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta syntyvät erimielisyydet käsitellään Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välisen yleissopimuksen määräämällä tavalla. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, alistetaan asia laillisessa järjestyksessä työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

21 § Sopimuspuolia koskevia määräyksiä

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

2. Niin kauan, kun tämän sopimuksen piiriin kuuluvasta riidanalaisesta asiasta käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai sulkua) tämän sopimuksen voimassaoloaikana.

3. Sopijapuolet sekä sopimukseen sidotut sopijapuolten rekisteröidyt alayhdistykset ja jäsenet, työnantajat ja työntekijät, ovat velvollisia noudattamaan työehtosopimusta ja välttämään kaikkia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Myös ovat sopijapuolet velvolliset huolehtimaan siitä etteivät niiden yllämainitut alayhdistykset ja jäsenet riko työehtosopimusta eivätkä ryhdy työehtosopimusta vastaan kohdistuviin toimenpiteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan lisäksi muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Palkkojen korotukset

Yleiskorotukset

Vuonna 1977

Lähinnä toukokuun 9 päivää 1977 alkavan palkanmaksukauden alusta korotetaan voimassa olevia palkkoja 15 penniä tunnilta, kuitenkin vähintään 3,4 %.

Vuonna 1978

Sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka alkaa 1.3.1978 tai lähinnä sen jälkeen korotetaan voimassa olevia palkkoja 40 penniä tunnilta, kuitenkin vähintään 3 %.

Sen palkanmaksukauden alusta lukien, joka alkaa 1.10.1978 tai lähinnä sen jälkeen, korotetaan voimassa olevia palkkoja 2,5 %.

Työkohtaisten tuntipalkkojen korotukset

Yleiskorotusten lisäksi on työkohtaisia tuntipalkkoja korotettu yleiskorotuksia suuremmalla määrällä. Uudet työkohtaiset tuntipalkat on merkitty työehtosopimukseen.

Mikäli yleiskorotuksilla kulloinkin korotettu tuntipalkka jää työkohtaista tuntipalkkaa pienemmäksi korotetaan se työkohtaiseen tuntipalkkaan.

Tuotantopalkkiotyössä liitetään yleiskorotukset kiinteään palkanosaan, palkkioperusteiden jäädessä pennimääräisesti ennalleen.

Urakka- ja osaurakkatyössä liitetään 45 penniä ja 40 penniä kiinteään palkanosaan yksikköhintojen jäädessä ennalleen. Mikäli ansio tähänastisin työsaavutuksin, huomioonottaen korotetun kiinteän palkanosan, ei täytä työehtosopimuksen määräystä urakkatyön hinnoittelusta, tarkistetaan yksikköhintoja siten, että ansio muodostuu hinnoitteluperustetta vastaavaksi. Tarkistuksen perusteeksi tulee ottaa ansiot sellaiselta riittävän pitkältä ajanjaksolta, että saadaan luotettava kuva ansiotasosta. Keskituntiansiolaskelmaan sisällytetään kaikki ne työntekijät, joiden suorituspalkka ansiot muodostuvat pääasiassa samojen yksikköhintojen perusteella.

1.10.1978 entisiä urakkahintoja korotetaan siten, että yleiskorotuksen vaikutus tulee niissä huomioon otetuksi ansioiden muutoin pysyessä ennallaan. Korotuksen on oltava 2,5 % voimassa olevista palkoista.

Sellaisissa töissä, joiden palkka kokonaan tai osittain on määritelty prosentuaalisessa suhteessa palkkaperusteisiin (esim. työkohtaiseen tuntipalkkaan) tai toisten työntekijäin ansiotasoon nähden, tarkistetaan prosentuaalista suhdetta siten, että ansionnousut muodostuvat kussakin tapauksessa yleiskorotuksen suuruiseksi.

Tarkistetut töiden luokitukset vahvistetaan eri pöytäkirjalla ja täten vahvistettu liite korvaa työehtosopimuksen tähänastisen liitteen, joka koskee töiden luokittelua jo olosuhdelisiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tammisaaren Posliinityöntekijäin Ammattiosasto oli täten ryhtynyt työnantajan painostamiseksi lain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun, joka oli kohdistunut työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan palkkamääräyksiin. Luottamusmiehet ja ammattiosaston toimihenkilöt eivät olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, vaan he olivat siihen osallistumalla ja lakon kulkua valvomalla olleet sitä toimeenpanemassa. Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on työtuomioistuimessa vaatinut että Tammisaaren Posliinityöntekijäin Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.

Lasi- ja Posliinityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut, että yrityksessä oli kesäkuusta 1974 lähtien ollut käytössä laatupalkkiojärjestelmä, jossa työntekijöille maksettiin polttolisää sen mukaan, kuinka paljon myyntikelpoisia kappaleita tuotettiin. Se ei perustunut posliiniteollisuuden työehtosopimuksen mihinkään määräyksiin, vaan täysin paikalliseen sopimukseen, jonka sisällöstä oli 16.11.1976 julkaistu pysyväismääräys. Vuosien 1975 ja 1976 neuvottelujen tulosten paikallisen soveltamisen yhteydessä oli urakka-ansiovertailu suoritettu osapuolten sopimalla tavalla ottamatta polttolisää vertailussa huomioon. Tämä oli ollut keskeinen edellytys sille, että polttolisäjärjestelmä oli työntekijäpuolella aikanaan hyväksytty, mikä oli myös työnantajapuolen tiedossa.

Työntekijät olivat kokeneet tilanteen nöyryyttävänä ja ärsyttävänä, mitä osoitti työstä kieltäytymisen täydellisyys työpaikalla, jossa laajoja työtaisteluja ei ollut juuri esiintynyt. Tilannetta oli vielä kiristänyt työstäkieltäytymistä edeltäneenä päivänä tehtaan ilmoitustaululla julkaistu muistio.

Näillä syillä Lasi- ja Posliinityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Tammisaaren Posliinityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Kun lakon aiheena siten on ollut erimielisyys mainittua palkankorotusta koskevien työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan määräysten toteuttamistavasta, on lakko kohdistunut työntaistelutoimenpiteenä näihin sopimusmääräyksiin. Lakkoon ovat osallistulleet paitsi ammattiosaston jäsenten enemmistö myös ammattiosaston asettamat luottamusmiehet ja ammattiosaston toimihenkilöt, mistä ammattiosasto vastaa. Ammattiosaston ei liioin ole näytetty ryhtyneen riittäviin toimenpiteisiin saadakseen työtaistelun ajoissa estetyksi.

Näillä perusteilla ja ottaen hyvityssakon määrää alentavana perusteena huomioon työnantajapuolen menettelyn niin työehtosopimusneuvotteluissa kuin omalta osaltaan paikallisissa tapahtumissa työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tammisaaren Posliinityöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen T yönantajain Yleiselle Ryhmälle 2 000 markkaa ja korvaamaan sen oikeudenkäynti kulut 900 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Sarkko, Järvenpää, Hämäläinen, Parkkinen, Sariola, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.