Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1977-95 AI generated

Labor court allows union claim for higher balcony pricing based on construction line protrusion exceeding 0.4m.

Case Number TT:1977-95
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Labor Court allowed the construction workers' union's claim for a higher price on protruding balconies under the 1973 construction collective agreement. The union argued that balconies protruding more than 0.4 meters from the construction line required the higher rate, while the employer contended the price should match solid wall construction. The court ruled that the agreement explicitly required protruding balconies for the higher rate and found the work did not meet the specific conditions for the lower rate.

Legislator headnote

AI generated

Construction collective agreement; protruding balconies; construction line; higher pricing: The court held that the higher price for protruding balconies applies only when the balcony protrudes beyond the construction line, and the lower price does not apply to such protruding structures.

Keywords

AI generated
construction collective agreement protruding balconies construction line definition procedural pricing labor dispute resolution

Cited Legislation

AI generated
Construction collective agreement of 16 June 1973
AI generated
labour_1979_165
Labor court dismisses strike claim where workers intended hourly pay but agreed to terminate contract and switch to hourly work.
labour_1985_31
Labor court dismissed penalty claim but ordered employer to pay lump sum price for pipe work exceeding 60 units.
kko-precedent_2008_19
Supreme Court allows partial claim for change orders but dismisses extension of time due to lack of proven causation.
labour_1993_110
Labor court dismisses claim that piecework surcharge counts as personal hourly rate for reduced work pay.
kko-precedent_1992_67
Contractor wins partial appeal; implied acceptance of reasonable payment when work continues without price agreement.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys rakennusalan työehtosopimuksen urakkahinnoittelun soveltamisesta erään asuintalon parvekkeiden betonilaudoitustyössä.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleeseen 16.6.1973 solmittuun rakennusalan työehtosopimukseen liittyvässä urakkahinnoittelussa on muun muassa seuraavat määräykset:

PUUTYÖT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I Betonilaudoitus (rapattava pinta)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I II III

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Holvit

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) Massiivisen holvin laudoitus 1:93 m2 1:89 1:83

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Parvekkeet I II III 1) Rakennuslinjasta enemmän kuin 0,4 m ulkonevien suorien parvekkeiden laudoitus 3:91 m2 3:83 3:71 Nämä mitataan vähintään 3 m2:n suuruisiksi. 2) Rakennuslinjasta korkeintaan 0,4 m ulkonevien suorien parvekkeiden laudoitus 3:85 m2 3:77 3:66 Nämä lasketaan neliömetreiksi ilman lisäystä. 3) Kaltevien, monikulmaisten, betonikaiteella tai betonilistalla varustettavien parvekkeiden laudoitus eri sopimuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Parvekkeiden laudoituksen hinnasta oli käyty paikallisesti neuvotteluja työntekijöiden ja työnantajan sekä Rakennustyöläisten Saimaan Aluejärjestön aluesihteerin ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen piirin piiriasiamiehen kesken. Asiassa ei ollut kuitenkaan päästy ratkaisuun. Kiistan siirryttyä liittojen väliseen neuvotteluun oli sekin päättynyt tuloksettomana 19.12.1974. Suomen Rakennusteollisuusliiton käsityksen mukaan parvekkeiden laudoituksesta ei kuulunut maksaa kuin ns. massiiviholvin hinta, koska parveke oli samassa korkeustasossa lähinnä alapintansa osalta itse kerrosholvin kanssa. Kyseinen parveke oli kuitenkin erotettu kerrosholvista lämpökatkolla. Ulkoseinä, josta parveke lähti, oli laadultaan puuelementtiseinä eikä siten kantava, ja talon kantavat päätyseinät ulottuivat ko. puuelementtistä ulkoseinää ulommaksi.

Rakennustyöläisten Liiton mielestä parvekkeista olisi kuulunut maksaa työehtosopimuksen parvekkeiden laudoitusta koskevan määräyksen 1 kohdan mukainen hinta, koska kysymyksessä olivat rakennuslinjasta yli 0,4 m ulkonevat suorat parvekkeet. Rakennuslinjana oli pidettävä rakennuksen mainittua puuelementeistä tehtyä seinää. Siinäkin tapauksessa, että rakennuslinjan katsottaisiin vastoin Rakennustyöläisten Liiton käsitystä kulkevan rakennuksen ulkonevien päätyseinien tasolla, olisi työnantajan joka tapauksessa maksettava parvekkeiden laudoituksesta 2 kohdassa määrätty hinta. Sanottu kohta koski parvekkeita, jotka eivät ulkone rakennuslinjasta yli 0,4 metriä.

Parvekkeiden laudoituksesta sovittu korotettu hinta perustui lähinnä siihen, että parvekkeiden laudoittaminen oli hankalampaa kuin holvin laudoittaminen. Parvekelaudoituksessa tarvittiin lisäsidonta mikä tarkoitti muun muassa sitä, että tukitolppa vaati lisäreivauksen ylimääräisillä vinotuilla.

Näillä perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että työnantaja olisi ollut velvollinen työehtosopimuksen perusteella maksamaan edellä kerrotusta parvekkeiden laudoituksesta rakennusalan vuoden 1973 työehtosopimuksen urakkahinnoittelun parvekkeita koskevan määräyksen 1 kohdassa mainitun hinnan tai, jos tämä ei ollut mahdollista, ainakin sanotun määräyksen 2 kohdassa mainitun hinnan.

Kanteessa mainitussa erimielisyystapauksessa työntekijäpuoli oli vaatinut hinnoittelukohdan soveltamista työehtosopimuksen vastaisesti As. Oy Kotilahdentien betonilaudoitustöiden yhteydessä. Työ oli tehty suureksi osaksi pöytämuotilla, ja näin tehdyn työn osalta oli noudatettava asianomaisten työntekijöiden kanssa tehdyn työsopimuksen kohtaa 5, jossa tästä työehtosopimuksessa hinnoittelemattomasta pöytämuottityöstä oli sovittu hinnaksi 96 p/m2. Mikäli pöytämuottia ei jossain käytetty, oli sovellettava massiivisen holvin laudoituksen hinnoittelukohtaa. Erimielisyys oli koskenut ainoastaan rakennuksen toisen puolen pitkiä parvekenauhoja. Hinnoittelukohdan soveltumisesta toisen puolen porrashuoneiden yhteydessä sijaitseviin tuuletusparvekkeisiin oltiin sen sijaan yksimielisiä.

Kysymyksessä oleva rakennus oli asuintalo, jossa oli kaikissa kolmessa asuinkerroksessa toisella puolella parvekkeet koko talon pituudelta eli pitkät parvekenauhat. Toisella puolella oli sen sijaan vain kahdessa tasossa ulkonevat tuuletusparvekkeet, joista ei ollut erimielisyyttä. Parvekkeet oli tehty valaen holvit ja parvekkeet samanaikaisesti. Niitä ei siis ollut tehty jälkityönä kerrosholvin valamisen jälkeen. Pöytämuotin käytön lisäksi pieni osa työstä oli tehty laudoittaen, mutta sekin oli tapahtunut samanaikaisesti holvien kanssa. Parvekkeiden laudoituksesta ei siten ollut aiheutunut mitään ylimääräistä työtä ja hankaluutta. Lämpökatkot, jotka erottivat parvekkeet kerrosholvista, olivat tuntimiehet tehneet jälkityönä eivätkä siis laudoituksen tehneet kirvesmiehet.

Rakennuslinjasta ulkonevien parvekkeiden laudoituksesta oli urakkahinnoittelussa määrätty maksettavaksi holveihin verrattuna korotettu hinta, koska ulkonevien parvekkeiden laudoittaminen oli vaikeampaa ja työläämpää kuin holvien laudoittaminen. Näin oli erityisesti silloin, kun rakennuslinjasta ulkonevat parvekkeet laudoitettiin jälkityönä. Holvi ja parveke olivat lisäksi usein eri tasossa. Rakennuksen sivulta päin tarkasteltaessa hinnoittelukohdan tarkoittamat parvekkeet olivat ulkonevuutensa vuoksi eri linjalla, mikä aiheutti lisätuentavaatimuksia.

Tulkinnan lähtökohtana oli pidettävä sitä, että puheena oleva hinnoittelukohta edellytti rakennuslinjasta ulkonevia parvekkeita Tämä oli havaittavissa jo vuosien 1946-1951 työehtosopimusten selvästä sanamuodosta. Tätä lähtökohtaa ei vuoden 1952 muutos ollut poistanut, sillä siinä oli vain porrastettu urakkahinnan suuruus ulkoneman suuruuden perusteella. Hinnoittelukohta edellytti siis edelleen ehdottomasti rakennuslinjasta ulkonevia parvekkeita. Mikäli parveke ei ollut lainkaan rakennuslinjasta ulkoneva, maksettiin laudoituksesta massiiviholvin hinta. Nykyisin sisäänvedetyt parvekkeet tehtiin kuitenkin yleensä yhdessä holvien kanssa samalla pöytämuotilla. Tällöin oli kyseessä työehtosopimuksessa kokonaan hinnoittelematon työ, josta sovittiin erikseen työsopimuksin. Näin oli sovittu tässäkin tapauksessa.

Tulkintaongelmaa oli tarkasteltava myös hinnoittelun perusteista käsin. Rakennuslinjasta ulkonevien parvekkeiden laudoituksesta maksettiin holveihin verrattuna korkeampi hinta sen vuoksi, että niiden laudoittaminen oli työläämpää ja vaativampaa. Riidanalaisessa tapauksessa ei ollut esiintynyt holveihin verrattuna esimerkiksi lisätuentavaatimuksia. Parvekkeet oli lisäksi tehty samanaikaisesti holvien kanssa. Rakennuslinjaa koskeva erimielisyys huomioon ottaen kyse oli holvina hinnoiteltavasta tapauksesta. Asian ratkaisussa oli edelleen otettava huomioon, että riidanalainen hinnoittelukohta oli pysynyt perusteiltaan muuttumattomana vuodesta 1946 lähtien ja sitä oli tulkittu kuten vastaaja oli esittänyt. Vaatimuksen kohta 2 ei ollut kohta 1:n vaihtoehto, koska sekin edellytti rakennuslinjasta ulkonemista. Vaatimus 2 oli sikälikin perusteeton, että puuelementtiseinästä oli parvekkeiden ulkoseinään 1,5 m eli enemmän kuin 0,4 metriä.

Näillä syillä Suomen Rakennusteollisuusliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä samalla vaatien edellä esitetyn oman tulkintansa vahvistamista.

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Toimitusjohtaja Kauko Emil Ojanen, Rakennustoimisto K. Ojasen omistajana, on ollut jutussa kuultavana.

Tämän mukaisesti työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että As. Oy Kotilahdentien parvekkeiden laudoituksesta olisi tullut maksaa rakennusalan vuoden 1973 työehtosopimuksen urakkahinnoittelun parvekkeita koskevan määräyksen 1 kohdassa mainittu hinta, paitsi niiltä osin kuin työ on tehty pöytämuotilla siitä erikseen sovituin hinnoin. Jutun laatuun katsoen saa Rakennustyöläisten Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Hämäläinen, Äimälä, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.