Labor court dismissed strike as good faith dispute; union failed to prevent strike due to contract dissatisfaction.

Kaupungin sähkölaitoksessa toimeenpannun lakon oli ilmoitettu olleen myötätuntotyötaistelu yksityisen voimala-alan työtaistelulle. Jutussa esitetyn selvityksen katsottu kuitenkin osoittavan, että eräänä aiheena työtaistelulle oli ollut lakkoon ryhtyneiden toimihenkilöiden tyytymättömyys kunnallisen alan sopimusratkaisuun, jota koskenut ratkaisu myös oli toimihenkilöpuolella jätetty allekirjoittamatta.

Työehtosopimusta ei ollut sen sanamuodon johdosta tulkittava sillä vastaavien määräysten yleisestä sisällöstä poikkeavalla tavalla, että uutta sopimusta koskevien neuvottelujen päätyttyä yhteisesti hyväksytyn neuvottelutuloksen saavuttamiseen vanhan sopimuksen voimassaolo päättyisi välittömästi vaikka uusi ei vielä tulisikaan voimaan.

Asianosaiset: Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK r.y.

RATKAISU

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK:n kesken yhtymisestä kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevaan työehtosopimukseen 18.2.1976 tehdyssä pöytäkirjassa, jonka mukaiset ehdot sanotun työehtosopimuksen muut osalliset ovat samana päivänä kirjallisesti hyväksyneet, määrätään muun muassa seuraavaa:

2 §

Todettiin, että Kunnallinen Sopimusvaltuuskunta sekä Akava r.y., Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto r.y. (KTV) ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. olivat tehneet kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevan työehtosopimuksen 1.2.1976-31.1.1977 väliseksi ajaksi helmikuun 18 päivänä 1976.

3 §

Merkittiin, että Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK r.y. ilmoitti yhtyvänsä työehtosopimuslain 4 §i:n 1 momentin 1) kohdan mukaisesti edellä 2 §:ssä mainittuun työehtosopimukseen.

4 §

Merkittiin, että Kunnallinen Sopimusvaltuuskunta hyväksyi edellä 3 § ssä mainitun ilmoituksen edellyttäen, että työehtosopimuksen muut osalliset hyväksyvät sen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitussa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § VASTUUN MÄÄRÄYTYMINEN

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

30 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN

1. Työehtosopimus liitteineen tulee voimaan 1.2.1976. Voimassaoloaika päättyy 31.1.1977, josta päivästä se jatkuu yhden vuoden kerrallaan, jollei joku sopimusosapuoli ole sitä viimeistään kolme kuukautta ennen sen päättyväksi määrättyä aikaa irtisanonut tai sopimusosapuolet ole sitä irtisanomatta muuttaneet. Irtisanomisesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kuitenkin siihen ajankohtaan saakka, jona uutta sopimusta koskevien neuvottelujen on todettu päättyneen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta on työtuomioistuimessa lausunut, että Suomen Kuntien Teknikot (SKT ) r.y. -niminen Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK:n jäsenyhdistys ja Suomen Konepäällystöliitto r.y. olivat 11.4.1977 päivätyllä ja valtakunnansovittelijalle osoitetulla kirjeellä ilmoittaneet päättäneensä toimeenpanna myötätuntotyötaistelun Helsingin kaupungin sähkölaitoksella 13.4.1977 kello 6.30 alkaen Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n (STTK) jäsenliittojen Suomen Konepäällystöliiton ja Teknisten Liitto r.y:n voimala-alaa koskevan työtaistelun tukemiseksi. Saatuaan tietää sanotusta työtaistelutoimenpiteestä kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli 13.4.1977 päivätyllä kirjeellään kehottanut STTK:ta ja KTK:ta sekä työtaistelun toimeenpanneita yhdistyksiä ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi heti. Lakko oli siitä huolimatta jatkunut 12.5.1977 kello 6.00 saakka.

Uutta työehtosopimusta koskeneet neuvottelut eivät lakon alettua vielä olleet päättyneet eikä niitä ollut todettu päättyneiksi, joten 18.2.1976 tehty työehtosopimus oli KTK:n osalta tuolloin voimassa kokonaisuudessaan. Samaan aikaan kun työtaistelu oli pantu toimeen, oli Helsingin kaupunki käynyt neuvotteluja 1.3.1977 voimaan tulleen kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen palkkahinnoittelun soveltamisesta. Kun KTK ei ollut yhtynyt sanottuun sopimukseen ja neuvottelut uudesta sopimuksesta KTK:n osalta olivat vielä kesken, oli SKT:n työtaistelutoimenpiteen tarkoituksena selvästi ollut vaikuttaa palkkahinnoittelun soveltamiseen ja sen muuttamiseen. Sanottua tuki se, että KTK:n päättävissä elimissä käsiteltäessä uuteen työehtosopimukseen yhtymistä Suomen Kuntien Teknikoihin kuuluvain Helsingin kaupungin sähkölaitoksen työntekijäin edustajat olivat äänestäneet sopimukseen yhtymistä vastaan.

Kanteeseen vastatessaan Kuntien Teknillisten Keskusliitto on lausunut, että SKT ja Suomen Konepäällystöliitto olivat panneet toimeen myötätuntotyötaistelun Helsingin kaupungin sähkölaitoksella 13.4.-12.5.1977. Toimenpiteestä oli ilmoitettu valtakunnansovittelijalle, kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle ja Helsingin kaupungille työtaisteluun ryhtyneiden yhdistysten allekirjoittamalla 11.4.1977 päivätyllä kirjeellä. Kirjeessä oli ilmoitettu työtaisteluun ryhdyttävän STTK:n ja sen jäsenliittojen Suomen Konepäällystöliiton ja Teknisten Liiton voimalaitosalan työtaistelun tukemiseksi, minkä lisäksi oli ilmoitettu ettei Suomen Konepäällystöliitolla eikä Suomen Kuntien Teknikoilla ollut paikallisella eikä liittotasolla mitään sellaista työriitaa, jonka ratkaisemiseksi työtaistelu olisi toimeenpantu.

Kuntien Teknillisten Keskusliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Suomen Kuntien Teknikot on ollut jutussa kuultavana.

KTK:n hallitus on hyväksynyt uutta työehtosopimusta koskevan neuvottelutuloksen 15.3.1977 pitämässään kokouksessa äänin 11-4, ja tämä hallituksen päätös on saatettu myös kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tietoon. KTK ei kuitenkaan ole suostunut allekirjoittamaan yhtymissopimusta kunnallisen alan sopimukseen. Perusteeksi tälle on työtuomioistuimessa kuultu KTK:n puheenjohtaja ilmoittanut liiton halunneen tällä tavoin mahdollisimman pitkälle välttää työtaistelun syntymistä. Hän on lausunut, että kun sopimusratkaisu oli aiheuttanut ärtymystä osassa jäsenistöä, allekirjoittaminen saattaisi johtaa työtaisteluun ja että työtaistelu silloin olisi kohdistunut sopimukseen. Todistajana kuultu kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston asianomainen osastopäällikkö on kertonut allekirjoittamisen viipymisen johdosta käydyissä keskusteluissa viitatun KTK:n puolesta siihen, että kysymyksessä oleva konemestarikunta oli vastustanut liittymistä kunnallisen alan sopimusratkaisuun.

KTK ei työtuomioistuimen mielestä ole esittänyt perusteita sille, että vuoden 1976 työehtosopimuksen 30 §:ää olisi sen sanamuodon johdosta tulkittava sillä vastaavien määräysten yleisestä sisällöstä poikkeavalla tavalla, että uutta sopimusta koskevien neuvottelujen päätyttyä yhteisesti hyväksytyn neuvottelutuloksen saavuttamiseen vanhan sopimuksen voimassaolo päättyisi välittömästi vaikka uusi ei vielä tulisikaan voimaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että SKT on lakon toimeenpannessaan rikkonut työrauhavelvollisuuttaan ja KTK jättämällä huolehtimatta siitä, että SKT ja sen jäsenet eivät ryhtyisi sanottuun lakkoon ja sitä jatkaisi, laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Suomen Kuntien Teknikot (SKT) r.y:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle hyvityssakkoa 3 000 markkaa ja Kuntien Teknillisten Keskusliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 4 500 markkaa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Peltola, Airaksinen, Sariola, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.