Labor court dismisses union claim for severance damages where dismissal was substantively justified and no coercion occurred.

Työntekijän irtisanomiselle katsottu olleen niin hyvin irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu asiallinen peruste kuin myös työehtosopimuksessa viitatussa työsopimuslain säännöksessä tarkoitettu erityisen painava syy. Irtisanomissuojasopimus ei liioin olisi edellyttänyt jonkun yhtiöön jääneen työntekijän irtisanomista ennen irtisanottua työntekijää.

Työnantajan irtisanomistoimenpidettä ei katsottu työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuneeksi painostustoimenpiteeksi. Näin ollen ei työnantaja ollut myöskään tieten rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä eikä työnantajaliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset: Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y. Autonrengasliitto r.y. ja Itä-Suomen Rengas 0. Räsänen & Kumpp. -niminen yhtiö ja sen vastuunalainen yhtiömies, toimitusjohtaja Lauri Ensio Räsänen

RATKAISU

Asianosaisten välillä 31.1.1977 saakka voimassa olleessa työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Yleissopimuksen soveltaminen

1. Tämän työehtosopimuksen ohella ja sen soveltamisessa noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välisiä niitä voimassa olevia yleissopimuksia, jotka ovat tämän sopimuksen liitteinä. Seuraavat keskusliittojen sopimukset ovat tämän sopimuksen liitteinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

-Yleissopimus irtisanomissuojasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yllämainittujen sopimusten soveltamisessa huomioidaan alan erityisolosuhteet.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Irtisanominen

1. Työmarkkinakeskusjärjestöjen allekirjoittama irtisanomissuojaa koskeva sopimus allekirjoituspöytäkirjoineen sitoo tämän työehtosopimuksen osana sopimuspuolia ja niiden jäseniä. Työnantajat eivät kuitenkaan lopeta yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta jatkunutta työsuhdetta ilmoittamatta siitä vähintään kolme viikkoa ennen sekä jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut kymmenen vuotta vähintään neljä viikkoa ennen.

2. Niihin työntekijöihin nähden, joita irtisanomissuojasopimus ei koske on työsopimus voimassa ilman irtisanomisaikaa kummaltakaan puolelta, ellei kirjallisesti tai työsäännöissä ole toisin sovittu. Irtisanomissuojaa koskeva sopimus on allekirjoituspöytäkirjoineen liitetty tähän työehtosopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Milloin kysymyksessä on edellisessä momentissa mainittu irtisanominen tai lomauttaminen, on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, että viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä, että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijäin huoltovelvollisuuden määrään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan tai työntekijäjärjestöjen edustajan vaatimuksesta on välittömästi neuvoteltava tässä pykälässä mainituista toimenpiteistä ja niiden seurauksena mahdollisesti syntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja oikeudellisista kysymyksistä.

3. Irtisanomis- ja lomautustapauksissa noudatetaan lisäksi työsopimuslain määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Autonrengasalan palkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Urakkatyöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Sellaisissa töissä, joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, voidaan soveltaa tuotantopalkkiojärjestelmää.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsuorituksen tuotantopalkkiotyössä vastatessa 1. kohdan ansioperusteeksi edellytettyä normaalia urakkatyövauhtia, tulee ansion nousta 20 % ao. työn ohjetuntipalkkaa korkeammaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa irtisanomissuojasopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

5 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Milloin kysymyksessä on 1. momentissa mainittu irtisanominen tai lomauttaminen, on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, että viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijäin huoltovelvollisuuden määrään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan tai työntekijäjärjestön edustajan vaatimuksesta on välittömästi neuvoteltava tässä pykälässä mainituista toimenpiteistä ja niiden seurauksena mahdollisesti syntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja oikeudellisista kysymyksistä.

6 §

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiasta yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ainakaan Stenforsin osalta ei ollut ollut kysymyksessä töiden väheneminen, joten hänet oli irtisanottu irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti ja myös vastoin työsopimuslain säännöksiä, joita työehtosopimuksen 4 §:n 3 momentin määräys edellytti noudatettavaksi. Stenforsille oli sen vuoksi vaadittu suoritettavaksi korvausta työsopimuksen perusteettoman irtisanomisen johdosta. Kun työntekijöille oli ilmoitettu vuosilomien alkamisajankohdat ja kun he olivat käsittäneet jo ajankohdaltaan ilmoitetut vuosilomat määräaikaiseksi työsopimukseksi muuten toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten puitteissa, oli irtisanomisten suorittamisajankohta juuri ennen vuosilomia vahvistanut työnantajan painostustarkoitusta.

Irtisanomisten lisäksi työnantajan kieltäytyminen neuvotteluista oli ollut painostustoimenpide tuotantopalkkioriidassa. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuivat työehtosopimuksen irtisanomista koskevien ja irtisanomissuojasopimuksen säännösten ohella palkkaa ja urakkatyötä koskeviin työehtosopimuksen määräyksiin.

Työsuhteen 16.6.1976 tapahtuneen päättymisen jälkeen Stenfors oli ollut vailla ansiotyötä elokuun 16 päivään 1976 saakka. Hänen palkkansa oli ollut 10,30 mk tunnilta, minkä lisäksi hän oli saanut tuotantopalkkiona 159 mk kahden viikon palkanmaksukautena. Näin ollen hän oli menettänyt työttömyyden ajalta jo pelkästään ansiona noin 4 400 markkaa.

Näillä perusteilla kantajaliitto on vaatinut, että yhtiö ja sen toimitusjohtaja yhtiömiehenä yhteisvastuullisesti velvoitettaisiin suorittamaan Stenforsille korvauksena irtisanomisesta ilman asiallista perustetta ja erityisen painavaa syytä 5 000 mk 5 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta taikka työehtosopimuksen 4 §:n 2 momentin ja irtisanomissuojasopimuksen 5 ja 6 §:n säännösten tietensä rikkomisesta sekä että Autonrengasliitto tuomittaisiin hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja vastaajat kaikki yhteisvastuullisesti velvoitettaisiin korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Itä-Suomen Rengas O. Räsänen & Kumpp. -nimisen yhtiön Joensuussa sijaitsevan tuotantolaitoksen palveluksessa työntekijänä olleen Arto Stenforsin työsuhde on irtisanottu 31.5.1976 päättymään 16.6.1976 työnantajan ilmoittaessa irtisanomisen syyksi töiden vähyyden. Osa Joensuun tuotantolaitoksen pinnoitustöistä on silloin taloudellisista syistä siirretty pysyvästi yhtiön Lappeenrannan tuotantolaitoksessa tapahtuvaksi, ja työt Joensuussa ovat siten tosiasiassa vähentyneet. Stenforsin ja tuolloin samalla irtisanotun toisen työntekijän sekä sen jälkeen tapahtuneen yhden työntekijän eroamisen jälkeen Joensuun tuotantolaitokselle ei ole otettu uusia työntekijöitä, vaan töistä - myöskin sesonkiaikoina on selvitty jäljelle jääneellä työvoimalla siirtämällä näitä eri tehtäviin ja myös Stenforsin yhtiössä suorittamiin tehtäviin.

Sen vuoksi työtuomioistuin katsoo, että Stenforsin irtisanomiseen on ollut niin hyvin irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu asiallinen peruste kuin myös työsopimuslain 37 §:n 2 momentissa, johon työehtosopimuksen 4 §:n 3 momentissa viitataan, tarkoitettu erityisen painava syy. Jutussa esitetyn selvityksen mukaan ei irtisanomissuojasopimus liioin olisi edellyttänyt jonkun yhtiöön jääneen työntekijän irtisanomista ennen Stenforsia. Riittävää selvitystä puuttuu työtuomioistuimen mielestä edelleen siitä, että työnantajan irtisanomistoimenpide olisi ollut työehtosopimuksen määräyksiin kohdistunut painostustoimenpide. Näin ollen ei vastaajayhtiö ole myöskään asiassa tieten rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä eikä vastaajaliittokaan niin ollen ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden vastaajat saavat kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Pyrhönen, Hämäläinen, Airaksinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.