Local collective agreements remain binding after new agreement; strikes over old terms dismissed as not violating peace obligation.

Siitä riippumatta, katsottiinko telakan paikallisten, palkkausta koskevien sopimusten sitovan uuden työehtosopimuksen voimaantultua, olivat työtaistelutoimenpiteet, joilla oli tuettu työehtosopimuksella järjestettyä palkkausta koskevia vaatimuksia, kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin. Vaikka kahden työosaston työtaistelut olivat kumpikin sinänsä olleet erillisiä toimenpiteitä, niin kun kummankin pääasiallisena aiheena oli ollut kysymys aikaisempien paikallisten sopimusten sitovuudesta, oli niitä käsiteltävä ammattiosaston vastuun kannalta yhtenä kokonaisuutena.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 25.2.1976 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.

Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijäin perustuntipalkan.

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin. Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 § hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 §

Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Kts. s. 95 ja 111.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus annetaan ennen tutkimisen aloittamista hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta.

Niillä työpaikoilla, joilla töiden hinnoittelu perustuu tarkkoihin työntutkimuksiin, joiden tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti todenneet ja hyväksyneet, sovitaan paikallisesti erillisten suurentavien välikertoimien käytöstä tutkituissa töissä.

Mom. 2. Silloin, kun työnmittauksen tuloksia käytetään suorituspalkkauksen hinnoittelun perusteena, on yksikköhinnan perustaksi tulevan työn aika-arvon eli työarvon vastattava työpaikan todellisia työolosuhteita.

Mom. 3. Osastoilla, joissa työt hinnoitellaan yleensä työntutkimusten pohjalta, on työntekijöillä oikeus ehdottaa, että tietystä työstä suoritetaan työntutkimus siinä laajuudessa kuin se on tarpeen ko. työn hinnoittelun saattamiseksi työnmittaukseen pohjautuvaksi. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tarvittava tutkimus suoritettava ilman tarpeetonta viivytystä.

Jos on syntynyt erimielisyyttä työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta ja tämän vuoksi työstä suoritetaan tarkistustutkimus, on luottamusmiehelle annettava mahdollisuus työpaikalla tutustua tarkistustutkimuksen yksityiskohtaiseen suoritustapaan ja tuloksiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan 70 pennillä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä helmikuun 17. päivää 1976. Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset olosuhde- ja vuorotyölisät tulevat voimaan edellä mainitusta ajankohdasta lukien.

B. Palkkaperusteiden ylimääräinen korotus

Todettiin, että ohjetuntipalkoissa suoritettu ylimääräinen korotus on tapahtunut siinä tarkoituksessa, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot supistuisivat.

Palkkaperusteiden ylimääräinen korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

C. Uudet palkkaperusteet

Sovittiin, että työehtosopimuksen mukaiset suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet ja perustuntipalkat on edellä B-kohdassa mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi uusien palkkamääräysten voimaan tulosta lukien korotettava niin, että ne asettuvat prosentuaalisesti samaan suhteeseen uusiin ohjetuntipalkkoihin kuin missä ne ovat olleet aikaisempiin ohjetuntipalkkoihin.

D. Aikapalkat

Työehtosopimuksen mukaisia aikapalkkoja on korotettava siten kuin A-kohdassa on sanottu.

Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

E. Suorituspalkat

Uusien palkkamääräysten voimaan tulon jälkeen käytäntöön otettavien uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua sanottuna päivänä voimaan tuleviin hinnoitteluperusteisiin.

Vanhoja urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja käytettäessä sanotun päivän jälkeen on niitä siten tarkistettava, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

Suorituspalkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet erikseen.

F. Keskituntiansion korotus

Käytettäessä yleiskorotuksen voimaan tulon jälkeen IV neljänneksen 1975 keskituntiansiota on sitä korotettava edellä 1 A-kohdassa mainitulla yleiskorotuksella. Käytettäessä I neljänneksen 1976 keskituntiansiota on sitä vastaavasti korotettava siltä osin kuin yleiskorotus ei sisälly keskituntiansioon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kolmantena riidan aiheena osastolla oli ollut kahden hankintamiehen ja yhden verstaalla olevan laitosmiehen palkka. Työntekijäpuoli oli esittänyt, että heidän palkkansa olisi ollut noin 5 % alle verstaan keskituntipalkan, mitä aina neljännesvuosittain tarkistettaisiin. Koska tällainen käytäntö oli jo silloin puuseppien hankintamiehillä, oli katsottu, että tällainen menettely olisi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kohtuudella toteutettavissa.

Kanteessa mainitut tiedot työnseisauksien ajankohdista ja niihin osallistuneista työntekijöistä samoin kuin luottamushenkilöistä pitivät paikkansa. Ohutlevyosaston tapahtumissa oli siis ollut kysymyksessä vain entisten työehtojen säilyttäminen eikä työehtosopimukseen kohdistuva työtaistelu, minkä vuoksi kanne olisi hylättävä.

Turun Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo niissä käyneen selville, että Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakan ohutlevyosaston työntekijät ovat panneet toimeen helmi-elokuussa 1976 kanteessa tarkoitetut työnseisaukset, joihin ovat ottaneet osaa Turun Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamat kaksi luottamusmiestä. Työtaistelun pääasiallisena syynä on ollut vuoden 1976 työehtosopimuksen voimaantuloon liittynyt urakkaprosentin muuttumisesta aiheutunut erimielisyys, työntekijäpuolen vastustaessa työnantajan tarjousta vetoamalla paikallisesti 14.10.1974 pelti- ja levyseppien palkkauksesta tehtyyn sopimukseen ja erityisesti sen määräykseen siitä, että kun työtuloksen voidaan todeta vastaavan normaalia urakkatyösuoritusta eikä hinta silti kestä, korjataan urakka vastaamaan osaston sen hetkistä keskitasoa. Työtaistelujen yhtenä syynä on lisäksi ollut kanteessa tarkoitettu muonavaraston pellitysurakan hintaa koskenut erimielisyys sekä kahden hankintamiehen ja yhden laitosmiehen palkkausta koskenut vaatimus.

Saman telakan hitsaajat ovat maalis-lokakuussa 1976 panneet toimeen toisessa kanteessa tarkoitetut työnseisaukset. Myös näiden työnseisausten pääasiallisena aiheena on ollut se, ettei työnantaja vuoden 1976 työehtosopimuksen voimaan tullessa ole katsonut paikallisesti 8.5.1974 ja 11.11.1974 tehtyjen paikallisten sopimusten sitovan työnantajaa. Erimielisyyden kestäessä ovat työntekijät jättäneet työnantajalle ns. "pitkän listan", jossa on esitetty muitakin korotusvaatimuksia. Hitsaajien työtaisteluihin ovat ottaneet osaa kanteessa tarkoitetut Turun Metallityöväen Ammattiosaston 13 luottamusmiestä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 4 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 900 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Peltola, Pyrhönen, Hämäläinen, Tiitola, Kaski Lankinen ja Aitamurto.

Tuomio oli yksimielinen.