Labor court orders employer to pay severance and union fine for unjust dismissal under protection agreement.

Työnantaja velvoitettu suorittamaan irtisanotulle työntekijälle irtisanomissuojasopimuksen nojalla korvausta työsopimuksen irtisanomisesta ilman asiallista perustetta. Työsuhteen lopettamista on työtuomioistuimessa työnantajapuolella perusteltu enemmän kuin työnpuutteella vertailemalla irtisanotun työntekijän tarpeellisuutta työnantajalle siihen, miten tarpeellisia eräät muut, lyhyemmän aikaa yhtiössä olleet taikka perheettömät työntekijät yhtiölle olivat.

Työnantajaliiton olisi liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa tullut havaita, ettei työntekijän irtisanomiselle ollut asiallista perustetta.

Asianosaiset: Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto r.y. Autonrengasliitto r.y. ja Linna-Rengas Oy

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 10.3.1976 tehdyssä autonrengasalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Yleissopimuksen soveltaminen

1. Tämän työehtosopimuksen ohella ja sen soveltamisessa noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välisiä niitä voimassa olevia yleissopimuksia, jotka ovat tämän sopimuksen liitteinä. Seuraavat keskusliittojen sopimukset ovat tämän sopimuksen liitteinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

-Yleissopimus irtisanomissuojasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yllämainittujen sopimusten soveltamisessa huomioidaan alan erityisolosuhteet.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Irtisanominen

1. Työmarkkinakeskusjärjestöjen allekirjoittama irtisanomissuojaa koskeva sopimus allekirjoituspöytäkirjoineen sitoo tämän työehtosopimuksen osana sopimuspuolia ja niiden jäseniä. Työnantajat eivät kuitenkaan lopeta yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta jatkunutta työsuhdetta ilmoittamatta siitä vähintään kolme viikkoa ennen sekä jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut kymmenen vuotta vähintään neljä viikkoa ennen.

2. Niihin työntekijöihin nähden, joita irtisanomissuojasopimus ei koske, on työsopimus voimassa ilman irtisanomisaikaa kummaltakaan puolelta, ellei kirjallisesti tai työsäännöissä ole toisin sovittu. Irtisanomissuojaa koskeva sopimus on allekirjoituspöytäkirjoineen liitetty tähän työehtosopimukseen.

Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työnantaja on lain mukaan oikeutettu purkamaan työsopimuksen, taikka työt ylivoimaisten tapahtumien takia joudutaan kokonaan tai osaksi keskeyttämään.

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen on siitä ilmoitettava työntekijäliiton paikalliselle ammattiosastolle heti kun tällaisen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon ja mikäli mahdollista kuukautta ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista. Jos toimenpide kohdistuu vähintään viiteen työntekijään, on siitä samalla ilmoitettava myös julkiselle työvoimaviranomaiselle.

Milloin kysymyksessä on edellisessä momentissa mainittu irtisanominen tai lomauttaminen, on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, että viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijäin huoltovelvollisuuden määrään.

Jos työnantaja kolmen kuukauden kuluessa 3 momentissa tarkoitetusta irtisanomisesta tarvitsee lisää työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin tulee työnantajan ennen kuin muita työntekijöitä otetaan työhön, tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensi sijassa heille.

Työnantajan tai työntekijäjärjestöjen edustajan vaatimuksesta on välittömästi neuvoteltava tässä pykälässä mainituista toimenpiteistä ja niiden seurauksena mahdollisesti syntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja oikeudellisista kysymyksistä.

3. Irtisanomis- ja lomautustapauksissa noudatetaan lisäksi työsopimuslain määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 4 §:ssä tarkoitetussa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella saman sisältöiset määräykset kuin työehtosopimuksen 4 §:n 2 kohdan 3-6 kappaleessa sekä lisäksi seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotusta selvisi, ettei Dahlströmin irtisanomiselle ollut sellaista syytä, jota irtisanomissuojasopimuksen 3 §:ssä ja työsopimuslain 37 §:ssä edellytettiin. Olihan yhtiön palvelukseen samaan liikkeeseen otettu syyskuussa tuotanto-osastolle yksi työntekijä sekä lokakuun alkupuolella rengasasentajiksi kolme työntekijää, eikä väitettyä työn vähyyttä siis ollut. Vaikka kysymyksessä olisikin ollut hyväksytty työvoiman vähentäminen, niin siinäkin tapauksessa Dahlströmin irtisanomisessa olisi menetelty vastoin irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n ja työehtosopimuksen 4 §:n 2 kohdan määräyksiä. Yhtiön palveluksessa oli vähemmän aikaa kuin Dahlström ollut kahdeksan työntekijää. Perheettömiä oli ainakin kaksi sanotuista työntekijöistä ja heidän lisäkseen neljä muuta, joiden työsuhde oli alkanut vuosina 1973 ja 1974. Dahlström oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta.

Sanotuilla perusteilla Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Linna-Rengas Oy oli menetellyt Dahlströmin irtisanoessaan irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n ja työsopimuslain 37 §:n vastaisesti. Lisäksi Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut Linna-Rengas Oy:n velvoittamista suorittamaan Dahlströmille korvauksena kuuden edellisen kuukauden palkkaa vastaavan summan 14 250 markkaa 5 §:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien sekä Autonrengasliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n nojalla hyvityssakkoon. Jos ensimmäisten kahden vaatimuksen hyväksyminen ei olisi mahdollista, Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta selittämään, että Linna-Rengas Oy irtisanoessaan Dahlströmin oli menetellyt työehtosopimuksen 4 §:n 2 kohdan ja irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n määräysten vastaisesti; sekä tuomitsemaan yhtiön hyvityssakkoon viimeksi mainittujen määräysten tietensä rikkomisesta.

Kanteessa mainituista muista työntekijöistä yksi oli erityisesti rengasasennuksiin pätevöitynyt, eikä pienen työpaikan ollut mahdollista vaarantaa rengasasennusosaston toimintaa irtisanomalla hänet. Dahlström sen sijaan ei ollut täysin ammattitaitoinen rengasasentaja, koska hän oli ennen siirtoaan työskennellyt renkaan paistossa. Kolme taas oli talvirenkaiden asennusta varten otettua tilapäistyövoimaa, yksi siis sairastuneen tilalle otettu työntekijä, yksi yrityksen ainoa ammattitaitoinen laitosmies sekä yksi kysymyksessä olevana aikana toisen yrityksen palveluksessa.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Asiaa työtuomioistuimessa käsiteltäessä on Dahlströmin työsuhteen lopettamista perusteltu enemmän kuin työnpuutteella vertailemalla Dahlströmin tarpeellisuutta yhtiölle siihen, miten tarpeellisia eräät muut lyhyemmän aikaa yhtiössä olleet taikka perheettömät työntekijät yhtiölle olivat. Asiasta liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa Autonrengasliiton olisi työtuomioistuimen mielestä kuitenkin pitänyt havaita, ettei Dahlströmin irtisanomiselle ole ollut asiallista perustetta, ja tällä perusteella huolehtia siitä, että Linna-Rengas Oy täyttää irtisanomissuojasopimukseen perustuvat velvollisuutensa.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi velvoittaa Linna-Rengas Oy:n suorittamaan Dahlströmille irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena työsopimuksen irtisanomisesta ilman asiallista perustetta 7 000 markkaa. Edelleen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla velvoittaa Autonrengasliiton maksamaan Kumi- ja Nahkatyöväen Liitolle hyvityssakkona valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2 500 markkaa. Autonrengasliitto ja Linna-Rengas Oy velvoitetaan jutun näin päättyessä yhteisvastuullisesti korvaamaan Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Sarkko, Pyrhönen, Hämäläinen, Airaksinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.