Labour Court allows dual university service to count as full-time for age pension under collective agreement rules.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court allowed the plaintiff's claim that simultaneous service in two university positions counted as full-time employment for age pension purposes. The Ministry of Finance argued the service was not full-time because the university received private funding, but the court rejected this. The court ruled that the collective agreement's definition of full-time work, based on average hours rather than funding source, was satisfied by the combined service.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreement on Age Pension; Section 6 of the Collective Agreement on Age Pension: Service in two positions simultaneously counts as full-time if the average weekly hours meet the statutory threshold, regardless of the employer's funding status.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kun viranhaltijan samanaikainen palvelus kahdessa yliopiston virassa laskettiin yhteen, saatiin tulokseksi täyden yliopistonopettajan toimen hoitaminen, ja olikin tuloksena palveluksen pitäminen päätoimisena siinä mielessä kuin ikälisää koskevassa virkaehtosopimuksessa tarkoitettiin.
Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Valtiovarainministeriö
RATKAISU
Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun muassa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n kesken 11.4.1974 tehdyssä valtion virkamiesten ikälisäsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
4 §
Ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi virkamies saa lukea koko sen ajan, minkä hän kahdeksantoista vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa:
a) valtion palveluksessa, jolloin valtion palvelukseksi katsotaan myös palvelus kansanedustajana, valtioneuvoston jäsenenä, eduskunnan oikeusasiamiehenä eduskunnan viran tai toimen haltijana, sekä Suomen Pankin, Ahvenanmaan maakunnan, kansaneläkelaitoksen, Postipankin, valtion teollisuuslaitoksen sekä valtioenemmistöisen yhtiön palvelus;
b) kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän uskonnollisen yhdyskunnan tai sellaisen yksityisen, yhteisön tai laitoksen palveluksessa, joka saa lain tai asetuksen nojalla taikka harkinnanvaraista valtionapua yli puoleen palkkausmenoistaan;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Eri palvelusaikoja ikälisää varten laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana virkamies on ollut valtion palveluksessa vähintään kahdeksantoista päivää. Palvelusvuoden jakautuessa kahteen tai useampaan lukukauteen on yhden lukukauden palvelus niin mones osa koko vuoden palveluksesta kuin opp;- tai kasvatuslaitoksessa on yhden lukuvuoden aikana lukukausia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valtiovarainministeriön 17.10.1974 päivätyllä valtioneuvoston kanslialle ja kaikille ministeriöille sekä niiden alaisille virastoille ja laitoksille osoitetulla yleiskirjeellä annetuissa valtion virkamiesten ikälisäsopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Ikälisää varten hyväksi luettavat palvelusajat
Ikälisään oikeuttavia aikoja laskettaessa otetaan huomioon päätoiminen palvelus 18 ikävuoden jälkeen. Tästä poiketen virkamiehellä on oikeus sotatilan aikaisesta lotta- tai sotapalveluksesta lukea hyväkseen myös alle 18-vuotiaana palveltu aika.
Viran tai toimen hoitaminen osittain (esim. 1/2, 3/4) ei oikeuta lukemaan kyseistä palvelua ikälisään oikeuttavaksi.
Päätoimisen palvelun käsitettä ei virkaehtosopimuksessa ole erikseen määritelty. Näin ollen on edelleen noudatettavana se tulkintasääntö, että päätoimista on sellainen työ, joka kestää keskimäärin vähintään viisi tuntia vuorokaudessa. Tällaisia työpäiviä tulee kalenterikuukauteen sisältyä vähintään 18.
Opetustoimen osalta virkaehtosopimus ei ole aiheuttanut muutosta aikaisemmin annettuihin päätöksiin ja määräyksiin päätoimisen palvelun ikälisävuosien laskemiseen määräytymisen osalta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 § Ikälisäaikojen laskeminen
Eri palvelusajoista otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana virkamiehellä on 18 palveluksessaolopäivää (eli lauantai- ja sunnuntaipäivät lasketaan mukaan). Päätoimiseksi katsottavan tuntityön (keskimäärin 5 t/pv) osalta kuitenkin varsinaisia työpäiviä tulee olla 18.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Palvelusvuoden jakautuessa lukukausiin on yhden lukukauden palvelus niin mones osa koko vuoden palveluksesta kuin oppilaitoksessa on lukukausia lukuvuoden aikana. Mikäli palvelus ei ole alkanut lukukauden alkaessa tai on päättynyt ennen lukukauden loppua, lasketaan palvelusaika kuten muun palvelun osalta eli otetaan huomioon sellaiset kalenterikuukaudet, joihin sisältyy 18 virassaolopäivää.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Ikälisän täydennysosa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Viran tai toimen osittain hoitaminen ikälisään oikeuttava na
Osittain hoidettu virka tai toimi ei ole ikälisään oikeuttavaa palvelusta. Esimerkiksi virkamiehen hoitama 1/2 vanhemman lehtorin ja 1/2 nuoremman lehtorin virasta ei oikeuta ikälisään. Tuntiopettaja voi sen sijaan laskea päätoimiseen palvelukseen oikeuttavia tuntejaan eri kouluistakin.
Jos virkamies saa virkavapautta osaan, esimerkiksi puoleen virastaan, ja hänellä on em. virassaan ikälisiä, otetaan hänelle palkkaa maksettaessa huomioon myös vastaava osuus ikälisistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen muun ohessa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kesken 13.3.1975 tehdyssä virkaehtosopimuksessa valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 11.4.1974 laaditun virkaehtosopimuksen 10 §:n 1 momentissa tarkoitetusta valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
Virkojen, toimien ja ylimääräisten toimien sekä muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden palkkauksia tarkistetaan liitteen 1 mukaisesti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
PÖYTÄKIRJAN LIITTEET:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1.2. Muistutusten muutokset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
YLEISMUISTUTUKSET
4. B- ja S- palkkaluokkiin kuuluvia virkamiehiä koskeva muistutus
B- ja S-palkkaluokkiin kuuluvia virkamiehiä koskevaa määrävuosikorotusta tarkistetaan 1.4.1975 lukien muuten maksuperusteita muuttamatta siten, että kahden vuoden palvelun jälkeen suoritetaan määrävuosikorotuksena 7 prosenttia ja neljän vuoden palvelun jälkeen lisäksi 7 prosenttia perus- tai sopimuspalkan tai vuosipalkkion sekä kalliinpaikanlisän yhteismäärästä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Virkaehtosopimuksessa, joka on tehty 27.6.1975 valtiovarainministeriön sekä toiselta puolen muiden ohessa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kesken valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta, on muun muassa seuraava määräys:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
B-, S- ja C-palkkausluokkiin kuuluville virkamiehille suoritettavaa määrävuosikorotusta ryhdytään 1.9.1975 lukien maksamaan, maksuperusteita muutoin muuttamatta, myös C-palkkausluokkiin kuuluville virkamiehille, samanlaisena kuin B-palkkausluokkiin kuuluville virkamiehille, sekä myös S 12 ja sitä alempiin palkkausluokkiin kuuluville virkamiehille. Määrävuosikorotukset suoritetaan kaiken valtiolla palvellun ajan perusteella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Myös viran tai toimen osittainen hoitaminen oli päätoimista, mikäli palvelus muuten oli katsottava päätoimiseksi sopimuksen edellyttämällä tavalla. Kun koko virkaehtosopimusjärjestelmän voimassaoloajan oli noudatettu tulkintasääntöä, jonka mukaan päätoimista oli keskimäärin viisi tuntia vuorokaudessa kestävä työ, ja kun assistentti Saarnilehdon palvelus 1.10.1973-31.3.1974 selvästi täytti tuon edellytyksen, oli sanottu palvelusaika luettava Saarnilehdolle ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi. Myös kirjallisuudessa esitetyn näkemyksen mukaan päätoimista oli sellainen palvelus, josta virkamies sai pääasiallisen toimeentulonsa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu 1965 II 11 osoitti oikeuskäytännössä sovellettaessa ennen virkaehtosopimusjärjestelmää voimassa olleita vastaavansisältöisiä palkkaussäännöksiä katsotun, että päätoiminen palvelus saattoi muodostua samaan virastoon kuuluvista muodollisesti kahdesta erillisestä virkasuhteesta.
Sanotuilla perusteilla TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan ikälisäsopimuksen 4 §:n 1 momentin a kohdan oikeaksi sisällöksi tässä tapauksessa, että Saarnilehdon Turun yliopistossa 1.10.1973-31.3.1974 palvelema aika tulee ottaa huomioon ikälisään oikeuttavana palvelusaikana ja että Saarnilehdolla näin ollen on oikeus saada toinen ikälisä 1.6.1975 lukien.
Valtiovarainministeriö on kanteisiin vastatessaan lausunut, että ministeriön käsityksen mukaan Saarnilehto ei kanteessa tarkoitettuna aikana ollut hoitanut mitään virkaa päätoimenaan virkaehtosopimuksen 4 §:ssä tarkoitetussa merkityksessä. Valtiovarainministeriö on lisäksi viitannut edelle jäljennettyyn ikälisäsopimuksen soveltamisohjeen määräykseen. Samoin perustein kuin Saarnilehdon palvelusta ei Lehtosenkaan palvelusta voitu katsoa päätoimiseksi. Turun yliopisto oli siirtynyt valtion haltuun 1.8.1974. Palvelus ennen tuota aikaa ei siis ollut valtion palvelusta, vaan yksityisen valtionapua saaneen yliopiston palvelusta, ja tuolloisen palveluksen lukeminen hyväksi Turun yliopiston virassa sen siirryttyä valtion haltuun perustui Turun yliopistosta annetun lain voimaansaattamisesta 29.12.1973 annetun lain (1031/73) säännöksiin. Valtiovarainministeriö on edellä olevilla perusteilla katsonut, että TVK-V:n kanteet olisi hylättävä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteet hyväksyen vahvistaa, että Saarnilehdon palvelus 1.10.1973-31.3.1974 tulee lukea ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi ja Lehtosen palvelus 1.11.1971-31.12.1972 ja 1.2.-31.12.1973 määrävuosilisään oikeuttavaksi palvelusajaksi, joten Saarnilehdolla on oikeus saada kaksi ikälisää 1.6.1975 lukien ja Lehtosella toinen määrävuosikorotus 1.9.1975 lukien. Asian laatuun katsoen saa TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V itse kärsiä juttukulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Lappalainen, Riski, P. Hämäläinen, Ahtola, Hyppönen, Kaski ja Keijonen.
Tuomio oli yksimielinen.