Court held that group life insurance does not replace prior free-time accident benefits unless explicitly agreed in collective agreements.
Legislator summary
AI generatedThe court ruled that the introduction of group life insurance did not automatically terminate previously agreed free-time accident benefits under Finnish maritime law. While the parties agreed to adopt group insurance based on a 1976 collective agreement, they failed to negotiate the specific status of the older 1969 accident coverage. Consequently, the court determined that the new insurance coexists with the old benefits unless the agreement explicitly states otherwise.
Legislator headnote
AI generatedMaritime Act; Collective Agreements: The introduction of group life insurance does not automatically extinguish previously agreed free-time accident benefits unless the collective agreement explicitly stipulates such replacement.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys siitä, lakkasivatko merialalla ryhmähenkivakuutuksen ottamisen myötä alalla aikaisemmin vapaa-ajan vakuutukseen lisätyt edut vai säilyvätkö ne sellaisinaan voimassa ryhmähenkivakuutuksen rinnalla. - Asianosaiset osoitettu neuvottelemaan alalla aikaisemmin vapaa-ajan vakuutukseen lisätyt edut vai säilyivätkö ne sellaisinaan kaisussa sovitun vapaaajan tapaturmavakuutuksen lopettaminen otetaan merialalla huomioon.
Asianosaiset: Suomen Merimies-Unioni r.y. sekä toiselta puolen Suomen Varustamoyhdistys r.y. ja Ålands Redarförening r.f. puolin ja toisin kantajina ja vastaajina
RATKAISU
Suomen Varustamoyhdistyksen ja Ålands Redarföreningin sekä toiselta puolen Suomen MerimiesUnionin kesken 13.4.1976 tehdyssä ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevan kansi ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan palkkaus ja työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
17 § Laivanisäntä on velvollinen vakuuttamaan merimiehen vapaaaikaan ja laivaurheilutoiminnan puitteissa sattuvan tapaturman varalta samoin ehdoin kuin työtapaturman varalta laissa on säädetty. Vapaaajaksi katsotaan tällöin myös vastikevapaa sekä merimiesten vuosilomalain mukainen loma. Laivanisäntä on myös velvollinen järjestämään laivaväen vapaaajan lisävakuutuksen, jolla korvataan sivullisen merimiehelle tahallisesti aiheuttama vamma, edellyttäen, ettei vahingoittunut ole omalla menettelyllään ratkaisevasti myötävaikuttanut vamman aiheuttaneeseen tapahtumaan. Jos laivanisäntä on laiminlyönyt nämä velvollisuudet, vastaa hän kuitenkin siitä, että merimies tai hänen oikeudenomistajansa saa hyväkseen tässä sovitut tapaturmakorvaukset.
Kun merimiestä kohtaa tapaturma hänen on siitä heti ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle, jonka tulee vaadittaessa antaa merimiehelle siitä todistus. Tapaturmailmoitus on viipymättä tapaturman tapahduttua laivapäällikön tai varustamon toimesta asianomaisten viranomaisten vahvistamaa kaavaketta käyttäen lähetettävä asianomaiselle vakuutuslaitokselle. Jos laivanpäällikkö tai varustamo laiminlyö tapaturmailmoituksen aikanansa lähettämisen vakuutuslaitokselle, vastaa varustamo siitä, että merimies kuitenkin saa hyväksensä lain mukaisen tapaturmakorvauksen.
Merimiehelle merimieslain mukaan sairauden sattuessa kuuluvat edut taataan hänelle myös tapaturmatapauksissa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sanottujen työnantajayhdistysten ja toiselta puolen muun muassa Suomen Merimies-Unionin kesken samana päivänä tehdyssä työehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraava määräys:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
TUPO-sosiaalipaketti.
Tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukainen sosiaalipaketti on voimassa siltä osin kuin se soveltuu merialalle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetussa keskusliittojen 12.2.1976 tekemässä sopimuksessa sosiaalisista ja eräistä muista järjestelyistä on muun muassa seuraava määräys:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1. Ryhmähenkivakuutus
Vuoden 1969 kokonaisratkaisussa sovituilla ja sittemmin alakohtaisiin työehtosopimuksiin otetuilla määräyksillä toteutettu vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvataan jäljempänä sovitun ryhmähenkivakuutuksen tullessa voimaan ottamalla työehtosopimuksiin seuraavat ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1.9 Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1977 siten, että 1.1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyminen lasketaan TEL:n soveltamisaloilla työskentelevien työntekijöiden osalta sopimuksen voimaantulosta lukien ja LEL:n soveltamisaloilla työskentelevien työntekijöiden osalta 1.8.1976 lukien. Vakuutuksen piiriin työntekijä voi kuitenkin tulla aikaisintaan
1.2.1977.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Merenkulkualan vuoden 1964 työehtosopimuksessa oli muun muassa seuraava määräys:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
18 § Tapaturma
Laivanisäntä on velvollinen vakuuttamaan merimiehen vapaa-aikana sattuvan tapaturman sekä laivaurheilutoiminnan puitteissa sattuvan tapaturman varalta samoin ehdoin kuin työtapaturman varalta laissa on säädetty. Jos laivanisäntä on laiminlyönyt tämän velvollisuuden, vastaa hän kuitenkin siitä, että merimies tai hänen oikeudenomistajansa saa hyväksensä tässä sovitun tapaturmakorvauksen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Määräyksen toiseksi virkkeeksi oli vuoden 1969 työehtosopimuksessa lisätty seuraavaa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vapaa-ajaksi katsotaan tällöin myös vastikevapaa sekä merimiesten vuosilomalain mukainen loma.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sanottu sopimusmääräys on 1.2.1971 lukien muutettu kuulumaan samoin kuin sittemmin edelle jäljennetty 13.4.1976 tehdyn työehtosopimuksen 17 §:n 1 momentti.
Vuoden 1969 keskitetyn työehtosopimusratkaisun mukainen vapaa-ajan tapaturmavakuutusta koskeva määräys oli näin kuuluva:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Toteutetaan työnantajan kustantama kaikkia työsuhteessa olevia koskeva vapaa-ajan tapaturmavakuutus, jonka perusteilla
1) vakuutetulle maksetaan invaliditeettikorvauksena, edellyttäen, että tapaturma johtaa kahden vuoden kuluessa sen sattumisesta pysyvään invaliditeettiin, 12 000 mk, jos invaliditeetti on täydellinen ja jos invaliditeetti on osittainen, invaliditeettiprosentin osoittama osa sanotusta summasta, kuitenkin niin, ettei alle 10 %:n invaliditeetista makseta korvausta, sekä
2) vakuutetun perheelle maksetaan tapaturmaisen kuoleman sattuessa 6 000 mk.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening ovat Suomen Merimies-Unionia vastaan ajamassaan vastakanteessa edellä olevin perustein vaatineet työtuomioistuinta vahvistamaan, että Suomen Varustamoyhdistyksen ja Ålands Redarföreningin jäsenvarustamot olivat velvollisia ottamaan työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen vain keskusliittojen 12.2.1976 sosiaalisista ja eräistä muista järjestelyistä tekemästä sopimuksesta ilmenevin perustein. Lisäksi Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening ovat vaatineet työtuomioistuinta vahvistamaan, että ryhmähenkivakuutuksen ottaminen merkitsi vuonna 1969 merenkulkualalla sovitun vapaa-ajan tapaturmavakuutukseen liittyvän lisäedun lakkaamista.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa siinä selvinneen, että asianosaisten väliseen työehtosopimukseen on vapaa-ajan vakuutusta koskeva määräys tullut vuoden 1964 alusta lukien. Tuolloisen sopimuksen mukaan laivanisäntä oli velvollinen vakuuttamaan merimiehen vapaa-aikana sattuvan tapaturman sekä laivaurheilutoiminnan puitteissa sattuvan tapaturman varalta samoin ehdoin kuin työtapaturman varalta oli laissa säädetty.
Keskusliittojen 12.1.1976 sosiaalisista ja eräistä muista järjestelyistä tekemän sopimuksen mukaan vuoden 1969 kokonaisratkaisussa sovituilla ja sittemmin alakohtaisiin työehtosopimuksiin otetuilla määräyksillä toteutettu vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvataan ottamalla työehtosopimuksiin ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset. Asianosaisten välisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukainen sosiaalipaketti on voimassa siltä osin kuin se soveltuu merialalle.
Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimus velvoittaa siihen sidottuja varustamoja ottamaan kanteessa tarkoitetun ryhmähenkivakuutuksen tulemaan voimaan 1.2.1977 lukien mutta eri mieltä siitä, lakkaavatko ryhmähenkivakuutuksen ottamisen myötä vuonna 1969 ja sen jälkeen vapaa-ajan vakuutukseen lisätyt edut vai säilyvätkö ne sellaisinaan voimassa ryhmähenkivakuutuksen rinnalla. Työehtosopimusneuvotteluissa ei lainkaan ole puututtu siihen kysymykseen, miten kysymyksessä olevia määräyksiä on tarkoitettu sovellettavaksi. Suomen Merimies-Unionin neuvotteluedustaja on vain pitänyt tärkeänä sellaisen määräyksen saamista työehtosopimukseen, että tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukainen sosiaalipaketti on voimassa siltä osin kuin se soveltuu merialalle.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Sarkko, Riski, Pyrhönen, M. Virtanen, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.