Labor court allows strike by wood processing workers to support wage increase proposal despite union rules.

Tehtaitten puunkäsittelyosaston työntekijöiden työtaistelun tarkoituksena oli ollut tehdyn palkankorotusesityksen tukeminen, ja työntekijöiden muilla osastoilla toimeenpanemien työnseisausten katsottu muodostuneen tuon puunkäsittelyosastolla aloitetun työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun osaksi. Ammattiosaston toimintaa työtaistelujen estämiseksi tai ripeämmäksi lopettamiseksi ei työhäiriöiden laajaan esiintymiseen nähden voitu pitää riittävänä.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa 5.3.1976 solmitussa paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien A 1 - K 1 kausipalkka on vähintään 700 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80.

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kausipalkat ovat 1. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kausipalkoista.

Suoritettaessa sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehille ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.

Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi.

Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Työnantajan ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman pääluottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kausipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille hyväksyttäväksi. Ellei paikallisissa kausipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 30 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kun neuvotteluja oli aikaisemman sopimuksen mukaisesti 8.9. jatkettu, mutta tulokseen ei ollut päästy, olivat puunkäsittelylaitoksen työntekijät ryhtyneet 8.9. lakkoon kello 16.10. Yövuoroon tullutta luottamusmiestä samoin kuin muita työntekijöitä oli kehotettu työhön näiden kuitenkin kieltäytyessä. Luottamusmiehen pyydettyä itselleen muuta työtä oli hänelle tarjottu hänen normaaliin työhönsä kuuluvaa tuotantoa ylläpitävää hakkeen ajoa, mutta hän oli siitäkin kieltäytynyt.

Puunkäsittelylaitoksen lakon johdosta oli tuotanto pysähtynyt 9.9.1976 asteittain kello 22 lähtien, minkä vuoksi palkanmaksu oli keskeytetty samassa järjestyksessä kuin työntekijät olivat jääneet ilman työtä. Seuraavana päivänä 10.9. olivat auto-osaston työntekijät lopettaneet työnteon, mikä oli aiheuttanut sahan pysähtymisen. Aamupäivän kuluessa myös lastaajat, hiomon työntekijät ja varaston trukkimiehet olivat lopettaneet työnteon, minkä seurauksena paperitehtaan koneet oli jouduttu pysäyttämään. Työt oli saatu pääosiltaan uudelleen käyntiin 12.9.1976.

Puunkäsittelylaitoksen palkkaneuvotteluja jatkettaessa oli asia 15.9.1976 siirretty liittojen väliseksi. Laitoksen työntekijät olivat samana iltana ryhtyneet kello 22 lakkoon, joka oli päättynyt 23.9. kello 6.

Liittojen edustajien osallistuttua tuloksettomiin paikallisiin neuvotteluihin viimeksi 8.10.1976 olivat liittojen edustajat päättäneet jatkaa neuvotteluja Helsingissä 12.10.1976. Työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn ollessa vielä kesken olivat puunkäsittelylaitoksen työntekijät ryhtyneet työtaisteluun pysäyttämällä laitoksen ilmoittaen syyksi, että syöttöpöydällä oli koivupuuta. Asiaa tutkittaessa oli todettu sinne kulkeutuneen kaksi koivunkappaletta. Koivua ei ollut kuormattu varastoalueelta. Kehotuksesta huolimatta syöttöpöytää ei ollut käynnistetty eikä haketta syötetty. Tilanne oli jatkunut tällaisena työvuoron loppuun. Yövuoron alettua kello 22 osaston luottamusmies ei ollut käynnistänyt syöttöpöytää. Työntekijät olivat ilmoittaneet aloittavansa työt vasta kun työnantaja suostuu heidän liittojen välisissä neuvotteluissa esittämiinsä vaatimuksiin. Saman vaatimuksen ja ehdon olivat esittäneet myös pääluottamusmies ja puunkäsittelyosaston luottamusmies.

Koska työntekijät olivat täten työtaistelutoimenpiteillään työehtosopimuksen vastaisesti painostaneet työnantajaa suostumaan palkankorotusvaatimuksiin, mitä ammattiosasto oli tukenut muun muassa sallimalla luottamusmiestensä osallistua työtaistelutoimenpiteisiin, Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 tuomittaisiin työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on kanteisiin vastatessaan todennut, että vuoden 1975 loppupuolella oli tuotantoprosessissa toimeenpantu muutoksia ja käyttöön oli otettu massan valkaisimo. Myös puun käsittelyssä oli tapahtunut sellainen muutos, että aiemmin käsitellyn mänty- ja kuusipuun lisäksi käsittelyyn tuli koivua ja haapaa. Ostohakkeen osuus oli huomattavasti lisääntynyt, ja valkaisimo oli aiheuttanut työntekijöille lisätöitä. Näin ollen ne olosuhteet, joiden perusteella käytössä olleet kausipalkat oli sovittu, olivat muuttuneet. Tämän vuoksi olivat työntekijät työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesti jättäneet työnantajalle joulukuussa 1975 esityksen kausipalkkojen muuttamisesta.

Neuvotteluja oli käyty paikallisesti koko vuoden 1976 alkupuolisko. Kevättalvella työnantaja oli esittänyt sopimista paitsi valkaisimon aiheuttamista lisätöistä myös kehitteillä olleen kuoripuristimen aiheuttamista töiden muutoksista. Työntekijäpuoli oli vastustanut asioiden niputtamista, koska heidän käsityksensä mukaan ei ollut tiedossa, milloin kuoripuristin otettaisiin käyttöön ja millaista sillä olisi työskennellä. Vuosilomien ajaksi olivat paikallistason neuvottelut keskeytyneet, eivätkä työntekijät olleet katsoneet neuvotteluja turhiksi kuten oli väitetty.

Vuosilomien jälkeen paikallisneuvotteluja oli jatkettu, ensin työosastolla ja sitten tehtaan pääneuvottelijoiden johdolla. Työntekijät olivat vaatineet valkaisimon aiheuttamista lisätöistä 78 penniä tunnilta tarjouksen oltua 50 penniä. Eräs työnantajaa edustava teknikko oli työosastotasolla esittänyt riidan puolittamista, mitä työnantajan pääneuvottelijat eivät olleet hyväksyneet. Työntekijät eivät puolestaan olleet hyväksyneet uudistettua esitystä kuoripuristimen liittämisestä asiaan, koska se ei ollut ollut vieläkään käyttökunnossa. Pääluottamusmies ei ollut 6.9. ilmoittanut töiden käynnistymättä jäämisestä. Puunkäsittelyosaston luottamusmies ei vastoin tehtyä väitettä myöskään ollut tukenut työtaistelutoimenpiteitä.

Kun asiasta ei ollut päästy paikallisesti miltään osin yksimielisyyteen, olivat neuvottelut siirtyneet liittotasolle. Ensimmäisen kerran neuvoteltaessa 15.9.1976 oli työnantajaliittokin kytkenyt valkaisimokysymykseen sopimisen kuoripuristimesta. Syyskuun 24 päivänä oli aikaisemmat esitykset puolin ja toisin uudistettu, ja syyskuun 30 päivänä olivat myös paikallistason neuvottelijat olleet mukana. Tällöin oli työnantajapuolelta myönnetty, ettei kuoripuristin ollut valmis, mutta kuitenkin oli vaadittu asian ratkaisemista myös sen osalta. Kun tästä ei ollut päästy sopimukseen, oli sovittu liittojen neuvottelusta 4.10., jolloin asia oli jälleen tuloksettomana lykätty neuvotteluun 8.10. Myös silloin oli asia jäänyt ratkaisematta.

Näillä syillä Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on pyytänyt kanteiden hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 on ollut jutuissa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutut ja katsoo niissä selvitetyksi, että sen jälkeen kun Oy Nokia Ab:n Puunjalostuksen tehtailla Nokialla oli vuoden 1976 alussa valmistunut valkaisimo, on sen aiheuttamista vaikutuksista puunkäsittelylaitoksen töihin ja palkkaukseen neuvoteltu tulokseen kuitenkaan pääsemättä. Syksyllä neuvotteluja jatkettaessa ja työnantajan tehtyä palkkatarjouksen ovat työntekijät pysäyttäneet puunkäsittelylaitoksen 6.9.1976 kello 18 laitoksen jäädessä käynnistymättä enää ilta- ja yövuoroon. Samaan aikaan ovat työntekijäin edustajat ilmoittaneet tuotannon jatkamisesta, mikäli palkankorotuksista sovittaisiin, kun taas kuoripuristimen vaikutuksista palkkoihin olisi neuvoteltava myöhemmin erikseen. Työt ovat käynnistyneet 7.9.1976 kello 22.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta puheenjohtaja Lampi, Lappalainen, Pyrhönen, Hämäläinen, Äimälä, Suominen, P. Virtanen ja Tammenmaa.

Tuomio oli yksimielinen.