Labor court dismisses union's third-party intervention request due to lack of direct legal interest in the dispute.

Keskusliiton sivuväliintulovaatimus hylätty yhdysmiessopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa annetulla välituomiolla.

Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 22.4.1974 tehdyssä palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Tällä sopimuksella allekirjoittaneet liitot yhtyvät Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton välillä huhtikuun 22 päivänä 1974 tehtyyn runkosopimukseen ja saattavat sen voimaan allekirjoittaneen työnantajaliiton osalta.

2 § Palkkaryhmittely

Teknisten toimihenkilöiden tehtävät ryhmitellään tämän sopimuksen liitteenä olevan palkkaryhmittelyn mukaisesti (liite 1).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Palkkausjärjestelmä

1. Teknisen toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaatimusten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, kykynsä, kokemuksensa, työnsuoritustensa ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella.

2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleiskorotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutustekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palkkasopimuksessa tarkoitetussa runkosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Yhdysmies

Keskusliittojen välistä yhdysmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Yhdysmiessopimus on runkosopimuksen liitteenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Runkosopimuksessa tarkoitettu yhdysmiessopimus sisältää muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan runkosopimukseen liittyviin palkkasopimuksiin sidottujen työnantajaliittojen jäsenyrityksissä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Yhdysmiehen siirtäminen

Yhdysmiehenä toimivaa teknistä toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli yhdysmieheksi valituksi tullessaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Runkosopimuksen soveltamisohjeet sisältävät muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § YHDYSMIES

Yhdysmiessopimus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 ja 9 § Yhdysmiehen irtisanomissuoja ja siirtäminen toi seen tehtävään

Yksilösuoja: Yhdysmiestä ei saa siirtää yhdysmiestehtäviensä vuoksi huonompipalkkaiseen tehtävään. Yhdysmiehen irtisanominen tehtäviensä vuoksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimus työsuojelusta työpaikoilla, joka on solmittu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto r.y:n (STTK) ja Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n (STK) välillä 12.2.1976, sisältää muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Työsuojeluvaltuutetun siirtäminen

Mikäli työsuojeluvaltuutetun varsinainen työ vaikeuttaa valtuutetun tehtävien hoitamista ja jos hänelle tämän johdosta järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Samoin on meneteltävä jos työsuojeluvaltuutettu on 9 §:n mukaisesti kokonaan vapautettu työnteosta.

Mikäli edellä tarkoitettu tehtävien vaihto aiheuttaisi työsuojeluvaltuutetulle ansion alentumista, on työnantajan korvattava tämä. Työsuojeluvaltuutetun ansio määritellään tällöin ennen hänen siirtoaan maksetun palkan mukaan 2. huhtikuuta 1969 tehdyn luottamusmiessopimuksen pääluottamusmiehen ansion alentumista koskevien määräyksien osoittamalla tavalla, ellei asianomaisen alan työehtosopimuksen vastaavista määräyksistä muuta johdu. Tässä pykälässä sovittuja periaatteita noudatetaan toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuun soveltuvin osin.

Edellä mainitun työsuojelusopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Osapuolet suosittelevat, että sopimuksen 12 §:n edellyttämissä tapauksissa kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansiokehitys seuraa alan yleistä ansiokehitystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SAK:n ja STK:n välinen 2.4.1969 solmittu luottamusmiessopimus sisältää muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

3. Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeet sisältävät muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § 2 kohta

LUOTTAMUSMIEHEN SIIRTÄMINEN TOISEN TYÖHÖN

Yleissopimuksen mukaan ei luottamusmiehenä toimivaa työntekijää tämän tehtävän tähden saanut siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Uuden sopimuksen määräyksillä on sama tarkoitus ja määräyksen antamaa suojaa on vielä laajennettu.

Luottamusmiehiä ei uuden sopimuksen mukaan saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön luottamusmieskauden aikana. Luottamusmiehen palkka ei toisin sanoen siirron takia saa alentua valituksi tulemisen ajankohtana vallinnutta palkkaa pienemmäksi.

Tämän kohdan antama suoja palkan osalta koskee ainoastaan siirtotapauksia. Jos luottamusmies sitä vastoin pysyy entisessä työssään, saattaa palkka muuttua esim. urakkasaavutusten taikka urakkavolyymin muuttumisen takia, artikkelien vaihtumisesta riippuen tai urakkahinnoittelun tarkistamisen yhteydessä. Jos luottamusmiehen tulee työehtosopimuksen ja työsopimuksensa mukaan suorittaa eripalkkaisia töitä, ei tästä aiheutuvaa ansion vaihtelua voida pitää luottamusmiessopimuksen vastaisena.

Luottamusmiehen palkka voi nousta ja laskea myös hänen henkilöstään ja työpanoksestaan riippuvista syistä.

Määräys ei myöskään estä siirtämästä luottamusmiehiä toiseen työhön, mutta heidän palkkansa ei siirron johdosta saa laskea. Tämä merkitsee, että aikatyössä säilyy luottamusmiehen henkilökohtainen aikapalkka ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä. Urakkatyössä ei luottamusmiestä saa siirtää alemman palkkaryhmän töihin.

4 § 3 kohta

Tämä kohta koskee ainoastaan pääluottamusmiehiä. Pääluottamusmiestehtävien hoitamisesta saattaa johtua, että nämä tehtävät ja pääluottamusmiehen varsinainen työ vaikeuttavat toisiaan. Työnantaja ei tällöin tosin ole velvollinen järjestämään pääluottamusmiehelle muuta työtä, mutta jos näin kuitenkin menetellään, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Tällä sopimusmääräyksellä on pääluottamusmiehelle annettu ansiotasotakuu, jolla tarkoitetaan, että pääluottamusmiehen ansion tulee uudessa työssä olla vähintään yhtä suuri kuin hänen ansionsa aikaisemmassa työssä. Tästä voi myös johtua, että edellisessä työssä suoritetut olosuhde- ja vuorotyölisät on otettava pääluottamusmiehen ansiossa huomioon. Ansiolla tarkoitetaan luottamusmiessopimuksen 7 §:n 5 kohdassa mainittua keskituntiansiota.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Erimielisyydestä oli neuvoteltu paikallisesti 25.11.1975 ja asianosaisliittojen välillä 12.1.1976, missä neuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä. Neuvotteluissa työnantaja ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä olivat katsoneet, ettei työnantaja ollut menetellyt virheellisesti, koska yhdysmiehen henkilökohtaista palkkaa ei siirron yhteydessä ollut alennettu ja koska yhdysmiehen suojaa koskevia säännöksiä ei voitu tulkita niin, että työnantajan olisi tullut keinotekoisesti luoda entistä palkkaryhmää vastaava tehtävä.

Palkkasopimuksen 2 §:n mukaisesti teknisten toimihenkilöiden tehtävät oli ryhmitelty vaativuutensa perusteella eri tasoisiin palkkaryhmiin, joista F oli alin ja A korkein. Tällöin oli nimenomaan tehtävät eli henkilön tekemien töiden kokonaisuus ryhmitelty palkkatasoltaan erilaisiksi. Yhdysmiessopimuksen 8 §:n tarkoituksena oli ollut turvata yhdysmiehen palkkataso ja palkkaryhmä. Mikäli määräystä ei tulkittu siten, että se kielsi siirtämästä yhdysmiestä alempipalkkaryhmäiseen työhön, oli sen antama turva merkityksetön.

Edellä olevilla perusteilla Teknisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että yhdysmiessopimuksen 8 § kielsi työnantajaa siirtämästä yhdysmiehenä toimivaa teknistä toimihenkilöä hänen tätä tehtävää hoitaessaan tai sen vuoksi alempipalkkaryhmäiseen tehtävään. Teknisten Liitto on luopunut siitä kanteen osasta, joka koski sen vahvistamista, että Lääke Oy oli velvollinen suorittamaan yhdysmiehelle palkkasopimuksen palkkaryhmän C mukaisen korotuksen 1.2.1976 alkaen.

Edellä esitetyn perusteella ja korostaen sitä, että kanteessa oli esitetty vaatimus ansiokehityksestä eikä palkkatasosta, Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Lääke Oy on ollut jutussa kuultavana. Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on jutun vireillä ollessa pyytänyt saada esiintyä jutussa väliintulijana. Vaatimustaan SAK on perustellut kiinnittämällä huomiota siihen, että jutussa oli Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän taholta esitetty selvitystä SAK:n ja STK:n välillä vuoden 1969 luottamusmiessopimusta ja vuoden 1976 työsuojelusopimusta solmittaessa käydyistä neuvotteluista. Kuitenkin oli tässä vaiheessa jäänyt kokonaan käsittelemättä se, miten työntekijäpuolen eli SAK:n neuvottelijat olivat käsittäneet mainituissa neuvotteluissa neuvoteltavat asiat taikka mitä he olivat esittäneet ja esityksillään tarkoittaneet. Liioin ei jutussa ollut esitetty selvitystä luottamusmiessopimuksen perusteella syntyneestä liittokohtaisesta käytännöstä.

Teknisten Liitto on katsonut olevan perusteltua, että SAK saisi esiintyä jutussa sivuväliintulijana.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vastustanut SAK:n väliintulovaatimusta huomauttaen, että Teknisten Liitto voisi, jos pitäisi sitä hyödyllisenä, kuulustuttaa jutussa todistajina myös SAK:n neuvottelijoita edellä mainituissa neuvotteluissa. Kun SAK ei ollut jutussa asianosaisena, ei annettavan tuomion oikeusvoima koskisi SAK:n solmimia sopimuksia. Vastaavasti ei STK:n jäsenkunnassa ollut koskaan hyväksytty Puuliiton STK:oon kuulumatonta Työehtoliittoa vastaan ajaman lomaltapaluurahaa koskeneen kanteen johdosta annettua työtuomioistuimen tuomiota n:o 31/1973, vaikka Puuliitto oli tämän jutun voittanut. Sivuväliintulon salliminen tällaisessa tapauksessa aiheuttaisi myös käytännöllisiä vaikeuksia työtuomioistuimen ja työmarkkinajärjestöjen toiminnalle.

Työtuomioistuin toteaa, että työtuomioistuimesta annettu laki ei sisällä sivuväliintuloa koskevia säännöksiä, joten sivuväliintulon sallittavuus on ratkaistava oikeudenkäymiskaaren 18 luvun 1 §:n perusteella. Kyseisen lainkohdan sanamuotokaan ei anna selvää ohjetta sivuväliintulon sallimisen edellytyksenä olevan sivullisen intressin laadusta ja vahvuudesta. Työtuomioistuin toteaa, että jutussa annettavan tuomion sitova vaikutus ei ulotu asianosaisliittojen ja niiden jäsenten välisten suhteiden ulkopuolelle eikä jutun lopputuloksella niin ollen ole välitöntä oikeudellista vaikutusta SAK:n ja sen jäsenten kannalta. Tällainen oikeusvoimavaikutus ei kuitenkaan ole sivuväliintulon myöntämisen ehdoton edellytys. Niin sanotun epäitsenäisen sivuväliintulijan asema saatetaan myöntää myös todistusvaikutuksen perusteella eli sen takia, että väliintulijan oikeusasema riippuu samoista tosiasiallisista seikoista kuin asianosaisten välisen riitakysymyksen ratkaisukin.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä SAK:n sivuväliintulovaatimuksen. Jutun käsittelyä jatketaan sen alkuperäisten asianosaisten Teknisten Liiton ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän sekä kuultavaksi kutsutun Lääke Oy:n kesken pitämällä suullinen esivalmisteluistunto työtuomioistuimen puheenjohtajan määräämänä aikana.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Riski, Parkkinen, Hyppönen ja Lankinen.

Eri mieltä olleiden jäsenten lausunto:

Jäsen Lankinen, jonka lausuntoon jäsen Hyppönen yhtyi lausui: Ottaen huomioon yhdysmiessopimuksen ja luottamusmiessopimuksen kyseisten määräysten yhtäläisyyden katson, että SAK:n sivuväliintulovaatimukseen pitäisi suostua.