Labor court fines employer union for violating collective agreement on natural benefits valuation rules.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled that the employer union failed to ensure the collective agreement's natural benefits clause was applied correctly. The employer incorrectly used tax valuation instead of the official statistical value for housing benefits. Consequently, the court ordered the employer union to pay a fine and cover litigation costs.
Legislator headnote
AI generatedSection 9 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9, and 10 of the Collective Agreements Act: An employer union is liable for a fine if it fails to ensure the collective agreement is applied according to its text, even if the employer acted in good faith.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Palkkasopimuksen mukaan luontoisetujen raha-arvona pidettiin palkkasopimusta sovellettaessa kussakin työpaikassa sitä raha-arvoa, joka oli palkkatilastoa varten ilmoitettu. Yhtiö oli laskettaessa niin sanottuja puolituskorotuksia ottanut toimihenkilön palkkaan kuuluvana etuna huomioon työsuhdeasunnon verotusarvon ja toimihenkilön siitä maksaman vuokran välisen erotuksen. Näin menetellessään se oli menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti muttei rikkonut työehtosopimusta tietensä. Työnantajaliitto, joka ei ollut pystynyt esittämään riittävää perustetta sille, ettei se ollut huolehtinut siitä, että palkkasopimusta olisi sovellettu sen sanamuodon mukaisesti, tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.
Asianosaiset: Teknisten Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Oy Tampella Ab
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
3 § Palkkausjärjestelmä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleiskorotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutustekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6. Jos teknisen toimihenkilön 6 §:n 1 momentin mukaisella yleiskorotuksella korotettu palkka on asianomaisen kokemusja koulutusryhmän ohjelukua alhaisempi, korotetaan palkkaa 1.2.1976 lukien puolella yleiskorotuksella korotetun palkan ja ohjeluvun välisestä erotuksesta.
7. Vuonna 1976 sovellettavat ohjeluvut perustuvat elokuussa 1975 kerättävään toimihenkilötilastoon siten kuin siitä on STK:n ja STTK:n välillä erikseen sovittu. Vuonna 1976 suoritetaan ohjelukuvertailu 1.2.1976.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Luontoisedut
Luontoisetujen raha-arvona pidetään palkkasopimusta sovellettaessa kussakin työpaikassa sitä raha-arvoa, joka on palkkatilastoa varten ilmoitettu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Keskusjärjestöjen hyväksymissä palkkasopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1. Palkkasopimus, yleistä
1.1. Runkosopimus ja palkkasopimus
Teknisten toimihenkilöiden yleiset työehdot määritellään runkosopimuksessa josta neuvotellaan ja sovitaan keskusliittojen STK:n ja STTK:n välillä sopimuskaudeksi kerrallaan. Runkosopimuksen voimaantulon edellytyksenä on alakohtaisten palkkasopimusten solmiminen.
Palkkasopimusrunko sovitaan keskusjärjestöjen kesken ja on kaikissa sopimuksissa sama. Lisäksi palkkasopimuksiin on otettu eräitä ao. teollisuusalalle ominaisia erityismääräyksiä.
Palkkasopimusrunko sisältää seuraavat määräykset:
Runkosopimukseen yhtyminen
Palkkaryhmittely
Palkan maksaminen
Yleiskorotus
Sijaisuus
Palkkausjärjestelmä
Ryhmittelymuutokset
Luontoisedut
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6. Luontoisedut
Henkilön palkkauksen osana on eräissä tapauksissa voitu sopia määrätystä luontoisedusta. Tällä tarkoitetaan kaikkia rahapalkan lisäksi työsuhteesta suoritettavia rahanarvoisia etuuksia (esim. asunto).
6.1. Luontoisedun raha-arvo
Luontoisedun raha-arvona pidetään palkkasopimusta ja ohjelukujärjestelmää sovellettaessa sitä rahamäärää, joka kussakin työpaikassa on ilmoitettu toimihenkilöiden palkkatilastoa varten (9 §). Tämän säännöksen perusteella on siten palkkasopimusta sovellettaessa käytettävä yhtä ainoata raha-arvoa kaikissa esiintyvissä tapauksissa.
Vaikka toimihenkilötilastoa varten laadituissa ohjeissa on luontoisedun arvoksi selkeästi pyydetty ilmoittamaan paikkakunnalla vallitsevan käyvän hintatason mukainen raha-arvo, vaihtelevat ilmoitettujen raha-arvojen perustana olevat markkamäärät eri teollisuusaloilla ja yrityksissä (esim. verotusarvo tai ennakonpidätysarvo).
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo on laskettava tapaturmavakuutuslaissa säädettyä vuosityöansiota laskettaessa. Edellä tarkoitetuissa tilastointia varten laadituissa ohjeissa on todettu, että mikäli luontoisedun arvona ei ole ollut mahdollista käyttää paikkakunnalla vallitsevaa käypää arvoa voidaan luontoisedun arvona tässä tarkoitetussa mielessä toistaiseksi käyttää sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutusta varten vahvistamia arvoja (Sos- ja terv.ministeriön päätös n:o 999/19.12.1975).
6.2. Esimerkki luontoisedun laskemisesta (asuntoetu)
Kuukausipalkka 3 000,Käyvän hintatason mukainen (tai sosiaalija terveysministeriön vahvistama) vuokra-arvo 500,Peritty vuokra 400,Palkkatilastoon ilmoitettu asuntoedun raha-arvo 100,- 100,
Palkkasopimuksen ja puolitussäännön soveltamisessa käytettävä palkka 3100,
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työtuomioistuin on, jättäen tutkimatta vastaajien ilman asianmukaista haastetta vastineessaan tekemän vahvistusvaatimuksen, muutoin tutkinut jutun ja toteaa, että Oy Tampella Ab on 1.2.1976 suoritetussa teknisten toimihenkilöiden palkkatarkistuksessa niin sanottuja puolituskorotuksia laskettaessa ottanut toimihenkilön palkkaan kuuluvana etuna huomioon työsuhdeasunnon verotusarvon ja toimihenkilön siitä maksaman vuokran välisen erotuksen, vaikka sitä ei ollut ilmoitettu edellisen vuoden elokuussa palkkasopimuksen 9 §:n mukaisesti palkkatilastoa varten.
Vaikka palkkasopimus on solmittu asianosaisliittojen välillä, on se suurelta osalta ja myös 9 §:n kohdalta otettu sellaisenaan keskusjärjestöjen neuvottelutuloksesta. Myös soveltamisohjeet ovat keskusjärjestöjen yhteisesti laatimat. Tästä huolimatta ei vastaajaliitto ole edes pyrkinyt esittämään mitään selvitystä siitä, että sen enempää keskusjärjestöt kuin asianosaisliitotkaan olisivat tarkoittaneet riidanalaista määräystä sovellettavaksi sen sanamuodosta poiketen. Näin ollen ei vastaajaliitto ole työtuomioistuimen mielestä myöskään pystynyt esittämään riittävää perustetta sille, ettei se ole huolehtinut siitä, että Oy Tampella Ab:n Inkeroisten tehtailla sovellettaisiin palkkasopimuksen 9 §:ää sen sanamuodon mukaisesti. Soveltaessaan riidanalaista sopimusmääräystä Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ohjeiden mukaisesti ei Oy Tampella Ab sitä vastoin ole työtuomioistuimen mielestä rikkonut työehtosopimusta tietensä.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, Oy Tampella Ab:tä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten, kanteen muulta osin siten hyväksyen vahvistaa, että toimitettaessa kanteessa tarkoitetun palkkasopimuksen 3 §:n mukaista puolituskorotusta on sopimuksen 9 §:n mukaisesti käytettävä luontoisetujen raha-arvona kussakin työpaikassa sitä raha-arvoa, joka työpaikasta on sellaisen luontoisedun raha-arvoksi ilmoitettu viimeksi kerättyä palkkatilastoa varten, ja työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Metsäteollisuuden Työnantajaliiton maksamaan Teknisten Liitolle hyvityssakkona valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2 000 markkaa sekä korvaamaan Teknisten Liiton oikeudenkäyntikulut 600 markalla. Tutun laatuun katsoen saa Oy Tampella Ab itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Järvenpää, Riski, Äimälä, Mickwitz, Hyppönen Kaski ja Lankinen
Tuomio oli yksimielinen.