Labor court dismisses union fine for work stoppage targeting piece-rate contract terms under collective agreement.

Kun työnantaja oli kieltäytynyt korottamasta hitsausurakan hintaa siitä, miksi se tehdyn työntutkimuksen perusteella oli määrätty, olivat työntekijät hidastaneet työtä noin kolmannekseen siitä, mitä sen olisi mainitun työntutkimuksen mukaan pitänyt olla. Osapuolet ovat olleet eri mieltä työntutkimuksesta ja sen työehtosopimuksen mukaisuudesta samoin kuin siitä, missä määrin ko. hitsaustyö oli poikennut konepajalla aikaisemmin esiintyneistä töistä. - Työnantaja oli hidastuksen jatkuessa siirtynyt maksamaan palkkaa vain työsuorituksen mukaisesti. Hidastus oli työtaisteluna kohdistunut työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin. Myöhemmin toimeenpannut lakot olivat muodostuneet kerrotun työtaistelun osaksi.

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon, ja hyvityssakkovaatimus työntekijäliiton osalta hylätty.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 25.2.1976 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 § hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkansa.

Perusteettomasti älköön työntekijä hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 7. Urakkatyötä tehtäessä on perustuntipalkka taattu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 §

Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Kts. s. 95 ja 111.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Osastoilla, joissa työt hinnoitellaan yleensä työntutkimusten pohjalta, on työntekijöillä oikeus ehdottaa, että tietystä työstä suoritetaan työntutkimus siinä laajuudessa kuin se on tarpeen ko. työn hinnoittelun saattamiseksi työnmittaukseen pohjautuvaksi. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tarvittava tutkimus suoritettava ilman tarpeetonta viivytystä.

Jos on syntynyt erimielisyyttä työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhinnasta ja tämän vuoksi työstä suoritetaan tarkistustutkimus, on luottamusmiehelle annettava mahdollisuus työpaikalla tutustua tarkistustutkimuksen yksityiskohtaiseen suoritustapaan ja tuloksiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Varkauden Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Ammattiosaston toimikunta oli kokoontunut 8.12.1976, kun putkiosastolla oli ensi kertaa ilmennyt työhäiriöitä. Kokouksessa oli tuomittu kaikki häiriöt työrauhavelvoitteen vastaisina ja edellytetty töiden aloittamista välittömästi. Sanotun kokouksen oli kutsunut koolle ammattiosaston puheenjohtaja. Ammattiosaston puheenjohtaja, työpaikan pääluottamusmies ja osastojen luottamusmiehet olivat saattaneet päätöksen konepajan työntekijäin tietoon. Pääluottamusmies oli myös ollut yhteydessä Metallityöväen Liittoon saatuaan tiedon 8.12.1976 sattuneista häiriöistä. Hän oli pyrkinyt neuvotteluin työnantajan kanssa laukaisemaan tilanteen. Työntekijäpuoli oli Varkauden konepajan aikaisempaa käytäntöä seuraten pyrkinyt saamaan aikaan paikalliset neuvottelut, joissa myös liittojen edustajat olisivat paikalla. Tällaiset neuvottelut olikin pidetty 16.12.1976 ja tällöin todettu työrauhan vallitsevan työpaikalla. Tuolloinkin putkiosaston työntekijät olivat työskennelleet aikatyövauhdilla.

Metallityöväen Liitossa asiaa hoitanut toimitsija oli ollut läsnä kerrotussa paikallisessa neuvottelutilaisuudessa. Toimitsija oli tähdentänyt työntekijöille Metallityöväen Liiton vaatimusta työrauhan säilyttämisestä. Liitto oli myös lähettänyt pääluottamusmiehelle sähkeen, jossa oli edellytetty ammattiosaston ja luottamusmiesten toimivan siten, että tilanne työpaikalla normalisoituisi. Varkauden Metallityöväen Ammattiosaston vastuulliset henkilöt samoin kuin Metallityöväen Liiton edustajat olivat pyrkineet tekemään kaikkensa työhäiriöiden poistamiseksi.

Sanotuilla perusteilla ja ottaen myös huomioon edellä selviävät työnantajan painostustoimenpiteet Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Varkauden Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Kerrottu työn hidastaminen on työtaisteluna kohdistunut työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin. Konepajan eri osastojen työntekijät ovat lisäksi 8.12.-10.12., 13.12., 16.12. ja 28.12.-30.12.1976 panneet toimeen kanteessa tarkoitetut lakot, joilla on myös pyritty tukemaan sanottua urakkahinnan korottamista koskenutta vaatimusta ja vaatimusta perustuntipalkan suorittamisesta työtään hidastaneille työntekijöille, joten nekin ovat muodostuneet työn hidastamisella aloitetun, työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun osaksi.

Varkauden Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamat pääluottamusmies ja osastonluottamusmies ovat työnantajapuolen kanssa käymissään keskusteluissa osaltaan tukeneet työntekijäin kerrottuja vaatimuksia. Ammattiosaston toimikunta on 8.12.1976 pitämässään kokouksessa tosin kehottanut työrauhan säilyttämiseen, mutta muutoin ei ammattiosaston toimenpiteitä työhäiriön pitkähkön kestoajan huomioon ottaen ole näytetty riittäviksi.

Metallityöväen Liiton edustaja on ottanut osaa asian selvittämiseksi työpaikalla 16.12.1976 käytyihin liittojen välisiin neuvotteluihin. Tällöin hän on ollut siinä käsityksessä, että työpaikalla vallitsi työrauha. Tuossa neuvottelussa on liittojen kesken todettu kysymyksessä ollutta hitsausta koskenut työntutkimus, jonka suorittamisesta oli paikallisesti ollut erilaisia käsityksiä, työehtosopimuksen mukaisesti suoritetuksi. Kuitenkin on sovittu uusintatutkimuksen suorittamisesta. Kun työhäiriöt ovat joulukuun lopulla uusiutuneet, on liitosta lähetetty työpaikalle sähkeitse kehotus työrauhan säilyttämiseksi. Työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että liitolla olisi ollut työtaistelun eri vaiheista sellaisia tietoja, että sen kerrotuin tavoin toimittuaankin olisi vallinneessa tilanteessa katsottava laiminlyöneen sille työehtosopimuslain nojalla kuuluvia velvollisuuksia.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Metallityöväen Liittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Varkauden Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 900 markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saa Metallityöväen Liitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Lappalainen, Riski, Äimälä, Hämäläinen, Hyppönen, Kaski, ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.