Labor court dismisses union strike claims, ruling collective actions violated work peace obligations.

Kysymys siitä, olivatko kartonkikoneitten tuotantohäiriöt johtuneet työntekijöistä, vaiko raaka-aineen laadusta. Samoin kysymys siitä, oliko työntekijäin kokous ollut työtaistelutoimenpide, oliko kartonkikoneen käynnistämättä jättäminen ollut perusteltua ja oliko työntekijäin työstä poissaolo ollut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistunut työtaistelutoimenpide. Asiassa kiinnitetty huomiota myös työnantajapuolen haluttomuuteen esittää ammattiosaston edustajille selvitystä väitetyn jarrutuksen aikana sekä jutun esivalmistelun aikana selvittää yhdessä vastaajapuolen kanssa niitä teknisiä kysymyksiä, joiden pohjalta olisi voitu arvostella käytetyn raaka-aineen ja muiden tuotanto-olosuhteiden mahdollista osuutta tuotantokatkoihin.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 5.3.1976 tehdyssä paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Yleissopimuksen noudattaminen

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

4 § Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Työnantajan joutuessa työn puutteen johdosta vähentämään työvoimaa tai siirtämään sitä toiseen työhön noudatetaan irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n 2. kappaleen määräyksiä.

6. Työntekijäin lomauttamiseen nähden noudatetaan irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Työnantajan on purkaessaan työntekijän työsuhteen, irtisanoessaan tai lomauttaessaan hänet, esitettävä samalla purkamisen, irtisanomisen tai lomauttamisen syyt. Toimenpiteestä on ilmoitettava välittömästi myös asianomaisen työosaston luottamusmiehelle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien A 1-K 1 kausipalkka on vähintään 700 mk.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Työnantajan ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman pääluottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kausipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille.hyväksyttäväksi. Ellei paikallisissa kausipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 30 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuinten ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

G. A. Serlachius Oy:n Takon aaltopahvitehtaalla, jonka työntekijät kuuluivat myös sanottuun ammattiosastoon, olivat 6.9.1976 rikkoutuneet kaikki trukit, jotka siirtävät raakaainerullia aaltopahvikoneille. Kun sanotulla Takon kartonkitehtaalla ja Lielahdessa olevalla aaltopahvitehtaalla on yhteinen kuljetusosasto, jonka työntekijät olivat lakossa, oli osaston korjaustoiminnasta vastaava insinööri korjannut rikkoutuneet trukit. Trukin kuljettajat olivat kieltäytyneet käyttämästä näin korjattua trukkeja, jolloin työnantaja oli ilmoittanut, ettei heille maksettu palkkaa työstä kieltäytymisen ajalta. Samalla työnantaja oli ilmoittanut, että trukinkuljettajien työstä kieltäytymisen vuoksi työt ennen pitkää tulisivat loppumaan tehtaalla raaka-aineen puutteen vuoksi. Tämän jälkeen aaltopahvitehtaan työntekijät olivat keskeyttäneet työt ja pitämänsä kokouksen jälkeen poistuneet tehtaalta. Työt aaltopahvitehtaalla olivat alkaneet uudelleen 21.9.1976.

Sen jälkeen kun ensimmäiset työntekijät noin kello 13.30 aikaan olivat ilmoittaneet luottamusmiehelle, että työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet iltavuorolaisilta lopetettavan palkanmaksun, oli alkanut suuri epätietoisuus lomautuksen toteuttamisesta. Kun vielä kello 14 aikaan järjestetyssä tiedotustilaisuudessakaan ei ollut saatu työnantajalta yksilöityä selvitystä lomautettavista henkilöistä, olivat työntekijät poistuneet tiedotustilaisuudesta. Työnantaja ei nimittäin ollut halunnut ilmoittaa, keille työntekijöistä oltiin valmiit maksamaan palkkaa.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitosta oli asian johdosta oltu yhteydessä Paperiteollisuuden Työntekijäin Liittoon, joka oli eri keinoin, muun ohessa liittotoimikunnassa tehdyin päätöksin ja Tampereelle tehdyin käynnein, pyrkinyt työrauhan palauttamiseen. 20.9.1976 pidettyyn liittojen väliseen epäviralliseen kokoukseen oli ottanut osaa myöskin Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton puheenjohtaja. Tämän jälkeen oli pidetty paikallinen kokous 21.9.1976 ja siinä päätetty työhön paluusta.

Sanotusta selvisi, että ammattiosasto niin kuin vastaajaliittokin olivat pyrkineet kaikin mahdollisin keinoin työrauhan säilyttämiseen työpaikalla niin pitkään kuin mahdollista sekä tilanteen muututtua avoimeksi työhäiriöksi pyrkineet sen rajoittamiseen ja mahdollisimman nopeaan lopettamiseen. Työntekijäpuolen käsityksen mukaan työriita oli päässyt leviämään kanteessa esitetyn laajuiseksi nimenomaan siitä syystä, että paikalliset työnantajapuolen edustajat eivät millään tavoin olleet pyrkineet omalta osaltaan selvittämään tilannetta, vaan päin vastoin neuvottelukiellollaan ja työehtosopimuksen vastaisella toimenpiteellään kärjistäneet sitä. Tämän vuoksi enempää ammattiosasto kuin vastaajaliittokaan eivät olleet voineet saada tuloksia nopeammin aikaan. Sanotuilla perusteilla Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tampereen osasto n:o 4 on ollut jutussa kuultavana.

Jatkettaessa edellä kerrottuja palkkaneuvotteluja sovituin tavoin 25.8.1976 yhtiö on antanut kielteisen vastauksen palkankorotusesitykseen, minkä jälkeen työntekijät ovat samana päivänä kartonkikoneet pysäyttäen pitäneet työaikana kokouksen. Tuotanto on tällöin ollut pysähdyksissä toisella koneella 3,5 ja toisella 5 tuntia.

Kun kartonkikoneet on 1.9.1976 vastaisena yönä uudelleen pysäytetty, yhtiö on ilmoittanut ammattiosaston edustajille, ettei koneita voitaisi käynnistää uudelleen, ennenkuin ammattiosasto ilmoittaisi työrauhan vallitsevan tehtaalla, ja että ellei koneita voitaisi käynnistää, palkanmaksu keskeytettäisiin sitä mukaa kuin työt loppuisivat kunkin henkilön kohdalla. Työntekijät ovat ehdottaneet kartonkikone III:n käynnistämistä, mutta yhtiö ei ole menetellyt näin. Työntekijät ovat 1.9.1976 pitäneet kokouksen ja sen jälkeen poistuneet työpaikalta tavanomaisten lopettamistoimien jälkeen, höyryvoimalaitoksen työntekijät kuitenkin vasta 6.9.1976. Työt ovat alkaneet uudelleen 21.9.1976.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, ovatko kartonkikoneilla I ja II sattuneet häiriöt johtuneet työntekijöistä, onko 25.8.1976 pidetty työntekijäin kokous ollut työtaistelutoimenpide, onko kartonkikone III:n käynnistämättä jättäminen ollut perusteltua ja onko työntekijäin työstä poissaolo 1.9.1976 alkaen ollut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistunut työtaistelutoimenpide.

Työntekijäin kokouksen järjestämiselle ammattiosaston toimesta 25.8.1976 edellä mainittujen palkkaneuvottelujen senhetkisessä vaiheessa työaikana luvatta ja kartonkikoneet pysäyttäen ei ole esitetty mitään muuta huomionarvoista syytä kuin työnantajan painostaminen sanotuissa palkkaneuvotteluissa, minkä vuoksi työtuomioistuin pitää kokousta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneena työtaistelutoimenpiteenä, josta ammattiosasto vastaa.

Kartonkikone III:lla olisi kerrotussa tilanteessa voitu pyrkiä tuottamaan joko taivekartonkia tai chipboardia. Edellisessä tapauksessa kone ei olisi voinut käyttää taivekartonkihylkyä sen enempää kuin koneet I ja II. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi taivekartonkihylkyä voitu käyttää olennaisesti enemmän kuin koneilla I ja II vain jos sitä olisi käytetty tuotteen sisäkerrokseen huomattavasti halvemman jätemassan asemesta. Nämä seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, ettei kartonkikone III:n käynnistämisen avulla olisi voitu tarkoituksenmukaisesti jatkaa koneiden I ja II tuotantoa niillä ilmenneistä häiriöistä huolimatta.

Vastuuta 1.9.1976 alkaneen sinänsä ammattiosaston toimeenpanemaksi katsottavan työstä poistumisen johdosta on ammattiosastolle vaadittu vain sillä perusteella, että työstä poistumisella olisi haluttu vaikuttaa edellä mainittuihin palkkaneuvotteluihin. Työntekijäpuolelta on tuotu esiin, että tarkoituksena olisi ollut vain saada työnantajapuoli jatkamaan tuotantoa ja palkan maksamista. Selvitys työstä poistumisen tarkoituksesta on ollut ristiriitaista ja varsinkin työnantajapuolelta vähäistä. Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työstä poistumisella olisi ollut kantajapuolen väittämä tarkoitus.

Yhtiön Takon aaltopahvitehtaalla on 6.9.1976 alkaen tapahtunut kanteessa kerrotut työhäiriöt trukinkuljettajien kieltäydyttyä ensin kuljettamasta trukkeja, jotka oli korjattu insinöörityövoimalla kuljetusosaston lakon vuoksi. Myös muut aaltopahvitehtaan työntekijät ovat kanteessa kerrottujen tapahtumien jälkeen poistuneet työpaikalta. Työt aaltopahvitehtaalla ovat myös alkaneet 21.9.1976.

Aaltopahvitehtaan töiden keskeytyminen kokonaan on ollut vastalause sille, että työnantaja kieltäytyi maksamasta palkkaa trukinkuljettajille ja ilmoitti töiden odotettavissa olevasta loppumisesta raaka-aineen loppumisen vuoksi muiltakin työntekijöiltä. Työtuomioistuin katsoo tämän työstä kieltäytymisen kohdistuneen työtaisteluna työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta. Ammattiosasto ei ole ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen enemmälti hyläten työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tampereen osasto n:o 4:n maksamaan kartonkitehtaalla 25.8.1976 toimeenpannun työntekijäin kokouksen sekä aaltopahvitehtaan työtaistelun johdosta Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa. Jutun näin päättyessä saa Metsäteollisuuden Työnantajaliitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Pyrhönen, Parkkinen, Sariola, Hyppönen, Virtanen ja Tammenmaa.

Tuomio oli yksimielinen.