Labor court dismisses union strike claims for wage increases, ruling strikes violated collective agreement peace obligations.

Konepajan työntekijäin lakolla oli tuettu vaatimusta aikapalkkojen korottamiseksi yli sen, mitä palkkoja suoritetun aika- ja urakkapalkkojen vertailun nojalla oli korotettu. Työntekijäpuoli perusteli vaatimustaan vetoamalla paikalliseen sopimukseen siitä, miten ns. matkalisän vaikutus oli otettava huomioon aika- ja urakkapalkkojen vertailussa. Kun työtaistelulla oli pyritty vaikuttamaan työehtosopimukseen perustuvaan aikapalkkojen määrään, oli se kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Toinen erimielisyys oli aiheutunut vaikeasti hinnoiteltavasta konepajalla uudesta työstä. Tähänkin liittynyt työstä kieltäytyminen samoin kuin ylityökielto olivat kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Kaksi ammattiosastoa ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoihin.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 25.2.1976 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkaperusteet

Ohjetuntipalkat

Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.

Soveltamisohje:

Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen seuraaminen tapahtuu seuraavasti:

Vertailun piiriin tulevat aikatyöntekijät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vertailuaineisto

Vertailuaineistona käytetään pääluottamusmiehelle annettavasta palkkatilastosta saatavia kaikkien palkkaryhmien yhteistä keskimääräistä aikatyön tuntiansiolukua sekä vastaavaa tämän tilaston lukujen perusteella laskettavaa urakka- sekä osaurakka- ja palkkiotyön punnittua keskimääräistä suorituspalkkaisen työn tuntiansiolukua.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vertailun suorittaminen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 § hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

Mom. 2. Sellaisesta urakasta, jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.

Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.

Mom. 3. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkansa.

Perusteettomasti älköön työntekijä hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtaistelun kestäessä oli yksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton asiamies ollut yhteydessä Metallityöväen Liiton palkkasihteeriin 14.5.1976 ja toinen 26.5.1976 sekä edellyttänyt Metallityöväen Liitolta pikaisia toimenpiteitä työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä ei ollut ollut havaittavia vaikutuksia asiaan.

Vaikka riitaisuudet siis olivatkin koskeneet paikallisia asioita, oli Metallityöväen Liitto tehnyt voitavansa estääkseen työnseisaukset ja pyrkinyt neuvotteluin kantajaliiton ja työnantajan kanssa sovittelemaan syntyneet erimielisyydet. Sanotuilla perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto ja Tampereen Metallialan Työntekijäin ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

Edelleen asiassa on käynyt selville, että Oy Tampella Ab:n Messukylän konepajan työntekijät ovat aikana 14.5.1976-28.5.1976 toimeenpanneet kanteessa kerrotut lakot ja 19.5.1976 alkaen kieltäytyneet ylitöistä. Tämän menettelyn tarkoituksena on ollut tukea työntekijäin vaatimuksia syntyneessä urakkaerimielisyydessä. Kysymyksessä on esitetystä selvityksestä päätellen ollut vaikeasti hinnoiteltavissa ollut konepajalla uusi työ, josta aluksi maksettua urakkahintaa on menetelmätutkimuksen perusteella alennettu. Tämä alennettu hinta jossain määrin korjattunakaan ei ole työntekijöitä aluksi tyydyttänyt, mutta työ on sittemmin suoritettu ilman uusia erimielisyyksiä. Myös tämä työstä kieltäytyminen samoin kuin ylityökielto, niin kauan kuin kysymys on ollut puheena olevasta urakkaerimielisyydestä eli loppukesään 1976, on kohdistunut työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Sanottuihin työtaistelutoimenpiteisiin ovat ottaneet osaa kanteessa tarkoitetut Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston ja Tampereen Metallialan Työntekijäin ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet ja toimikunnan jäsenet, joiden toiminnasta ammattiosastot vastaavat. Ammattiosastojen ei ole muutoinkaan näytetty toimineen työtaistelujen estämiseksi eikä lopettamiseksi. Myöskään ei työtuomioistuimelle ole esitetty selvitystä siitä, että Metallityöväen Liiton toimesta olisi ryhdytty toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikoilla, eikä Metallityöväen Liitto ole kiistänyt, etteikö siihen olisi kanteessa kerrotuin tavoin otettu kantajaliitosta yhteyttä asiassa.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitset oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston ja Tampereen Metallialan Työntekijäin ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta edellisen 5 000 markkaa ja jälkimmäisen 3 500 markkaa sekä Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 4 000 markkaa, niin myös mainitut yhdistykset yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Pyrhönen, Äimälä, Airaksinen, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.