Legislator Case Law & Legislation
TT:1977-30 AI generated

Labor court dismissed union strike action due to insufficient evidence of employer coercion in work stoppages.

Case Number TT:1977-30
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim for damages and costs against the employers' association. The union alleged that the employer prematurely stopped work for non-striking employees to pressure them into joining the strike, citing specific operational disruptions. However, the court found the submitted evidence insufficient to prove that the work stoppages were motivated by coercion rather than legitimate production constraints.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla; Työtuomioistuin hylkääsikin ammattiosaston kanteen, jos esitetty selvitys ei ole omiaan osoittamaan työnantajan painostustarkoituksessa keskeyttäneen lakkoon osallistumattomien työntekijäin työt ennenaikaisesti.

Keywords

AI generated
labor strike damages employer coercion evidence work stoppage legality union liability claim premature work cessation

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslain 8 §
Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien selvästä rikkomisesta.
Työehtosopimuslain 9 §
Työehtosopimuslain 10 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Vaneritehtaan työntekijä työnseisaukset oli pantu toimeen palkkausvaatimuksen tukemiseksi. Luottamusmiesten osallistumisesta oli esitetty osapuolten taholta erilaista selvitystä. Työtaistelun keston huomioon ottaen ei ammattiosaston toimenpiteitä voitu pitää riittävinä.

Jutussa esitetty selvitys ei ollut omiaan osoittamaan, että työnantaja olisi painostustarkoituksessa keskeyttänyt lakkoon osallistumattomien työntekijäin työt ennenaikaisesti.

Asianosaiset: Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. ja Puutyöväen Liitto r.y. puolin ja toisin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 23.2.1976 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tal sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Jos menekkivaikeuksien, työpuutteen, työn säännöllisen kulun häiriintymisen tai tavanmukaisten korjaustöiden vuoksi työtä ei voida säännölliseen tapaan työntekijöille järjestää, voidaan 6 §:ssä mainittua työaikaa lyhentää tai työntekijöitä lomauttaa työsuhdetta katkaisematta. Työajan muuttamisesta ja lomauttamisesta ilmoitetaan työntekijöille vähintään kaksi viikkoa ennen niiden voimaantuloa sekä annetaan ennen niiden toimeenpanoa selostus pääluottamusmiehelle.

Yllättävien työnkeskeytysten sattuessa voidaan työntekijät, joille ei voida järjestää keskeytyksen ajaksi työtä, siirtää palkattomalle lomalle sen työvuoron jälkeen, jonka aikana keskeytys sattui. Mikäli keskeytys aiheutuu työpaikan koneiden rikkoutumisesta tai siitä, että kone joudutaan pysäyttämään rikkoutumisen estämiseksi, on työntekijällä oikeus saada esteen aikana 14 §:n 3 kohdan Muist. 3:n mukainen palkka enintään yhden viikon ajanjakson työpäiviltä. Jos keskeytys johtuu irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n 2 kappaleessa mainituista työntekijöistä itsestään riippuvista syistä, eivät työntekijät ole oikeutettuja em. palkkaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Suorituspalkat

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.

Muist. 1. Urakkaperusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama. Työntekijöiden, jotka työskentelevät samassa työkohteessa ja joiden työmäärä on suorassa suhteessa urakkatyöntekijäin työmäärään, tulee kuulua saman urakkahinnoittelun piiriin.

2. Ennen uuden urakkatyön alkamista ja ennen uuden työmenetelmän käyttöönottamista on työnantajan ja työntekijän välillä pyrittävä tekemään urakkasopimus tai sopimus harjaantumisajan palkkauksesta. Neuvotteluilla urakkasopimuksesta tai harjaantumisajan palkasta ei kuitenkaan saa hidastaa tai estää uuden työn tai menetelmän käyttöönottamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Voimassaolevat jatkuvat urakkahinnoittelut ovat voimassa 4. kohdassa mainittua tapausta lukuunottamatta sopimuskauden loppuun.

Urakkatyötä tehtäessä on 12 §:n 1. tai 2. kohdassa mainittu ohjetuntipalkka taattu.

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa, laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai -järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluontoiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai -saavutukseen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.

Neuvottelut ja sopiminen hinnoittelun muutoksesta suoritetaan kuten kohdassa 2 on määrätty. Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittauksella on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen.

5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotusta selvisi, että Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosastoon kuuluvat työntekijät olivat ryhtyneet työehtosopimuksen vastaisiin työtaisteluihin painostaakseen työnantajaa suostumaan työehtosopimukseen perustumattomiin palkkojen korotuksiin. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi, vaan päin vastoin tukenut työtaisteluja, koska muun muassa osastojen luottamusmiehet itse osallistuivat lakkoihin ja pääluottamusmieskin niitä avoimesti tuki. Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien selvästä rikkomisesta.

Osalakon takia ei vaneritehtaan muitten työntekijäin työtä olisi tarvinnut keskeyttää. Olisi voitu tehdä niin sanottua kantikasta vaneria, jossa ei tarvita lainkaan saumausta tai jatkamista. Vaneritehtaan johto oli ilmoittanut, että tilauksia olisi kyllä ollut. Kantikasta vaneria olikin tehty paljon muulloin. Kysymyksessä olikin nyt painostus, jolla työnantaja oli pyrkinyt pakottamaan työntekijät noudattamaan määräyksiä. Tämä ilmeni myös siitä, että myös järviosastolta oli määrätty kaikki pohjapuun nostajat ensin pois työstä. Kuitenkin tässä työssä olisi tarvittu vielä entistäkin suurempaa työntekijämäärää. Pian työnantaja olikin kutsunut mainitut työntekijät takaisin työhön. Eräs suuri erä Singaporeen menevää vaneria oli viety Savonlinnan tehtaille pinnoitettavaksi ja työ teetetty siellä yötyönä ja ylityönä.

Puutyöväen Liitto on Metsäteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että sulkemalla edellä selviävin tavoin 160 työntekijää työstä Oy Wilh. Schauman Ab oli ryhtynyt työehtosopimukseen kohdistuvaan työtaisteluun, joka samalla oli ollut vastatyötaistelutoimenpide jatkos- ja saumausosaston työntekijäin työtaistelulle. Työsulku oli toteutettu seuraavasti:

1. Elokuun 18 päivänä oli keskeytetty liimausosaston työt heti, kun oli saatu tieto saumaus- ja jatkososaston työntekijöitten työnseisauksesta, mikä menettely erityisesti osoitti toimenpiteen painostusluonnetta. Kun liimausosaston toiminta keskeytetään, niin ensin oli nimittäin aina tyhjennettävä putkisto. Nyt näin ei ollut menetelty koska oli kiire saada aikaan näyttävä painostus lakkolaisia kohtaan. Sittemmin noin viikon kuluttua liimausosaston työntekijät olikin kutsuttu työhön tyhjentämään putkia.

2. 20.8.1976 paikkeilla oli keskeytetty järviosaston 4 uppotukin nostajan työt. Kuitenkin juuri tätä työtä olisi voitu jatkaa, ja sitä olisi välttämättä pitänyt vieläpä tehostaa. Tukkien nostajat oli kutsuttu työhön aikaisemmin kuin muut työsulkuun joutuneet työntekijät, koska tukkien tarve tuli kyllin voimakkaaksi myös yhtiön Joensuun tehtailla. Tukkien nostajat olivat saaneet alkuun nostaa tukkeja rautatievaunuihin Joensuuhun vietäviksi. Tukkeja olisi voitu nostaa paitsi varastoon myös maalle. Näin olikin tehty työsulun päättymisen jälkeen. Myös ponttoonien varassa olevia telineitä, joitten varaan uppotukit nostettiin, olisi tarvittu jatkuvasti lisää. Näitä järviosastolle kuuluvia töitä oli sittemmin lisätty.

3. Samoihin aikoihin oli keskeytetty sorvausosaston kaikki työt niin että noin 40 työntekijää oli jäänyt ilman työtä. Kuitenkin myös viilusta olisi ollut puute. Sorvausta olisi voitu jatkaa normaalisti varastoon, jossa oli tilaa yli tarpeen. Viilusta oli edelleen pula.

4. Kun lakko oli koskenut vain saumaus- ja jatkososastoa, niin 160 muun työntekijän työn keskeyttäminen ei ollut tarpeellista. Kuten Puutyöväen Liiton vastineessa todettiin, olisi koko tuotantoa voitu edelleen jatkaa valmistamalla kantikasta vaneria, jota oli tehty ennen työsulkua ja sen jälkeen. Teknillinen johtaja oli esittänyt kerran lakon aikaan kantikkaan vanerin liimaamista, koska sitä voitiin tehdä. Työnantaja ei kuitenkaan ollut toteuttanut tätä, vaikka pääluottamusmies ja työntekijät olisivat olleet halukkaita alkamaan työt.

Kohdassa 1-3 mainitut työn keskeyttämiset olivat erityisen selvä painostustoimenpide, koska niissä oli keskeytetty nimenomaan ne työt joita mainitut työntekijät parhaillaan olivat tekemässä. Kohdassa 4 taas oli kysymys siitä, että työnantaja oli kieltäytynyt valmistuttamasta sinänsä ohjelmaan kuuluvaa kantikasta vaneria, jota kylläkään ei ollut tehty juuri työn keskeyttämishetkellä. Koko työtaistelutoimenpiteitten ajan työnantajan edustajat olivat selvästi asettaneet 160 työntekijän töiden aloittamisen ehdoksi sen, että 28 työntekijää noudatti työehtosopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Sanotuilla perusteilla Puutyöväen Liitto on vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton ja Oy Wilh. Schauman Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on Puutyöväen Liiton kanteeseen vastatessaan lausunut, että liiton kanteessa mainittujen saumausosaston työntekijäin 30.7.-16.8.1976 toimeenpanemien työnseisausten vuoksi ei muita työntekijöitä ollut jäänyt työtä vaille. Sen sijaan saumaus- ja jatkososastojen 18.8.-20.8.1976 olleen lakon vuoksi oli jäänyt 9 työntekijää työtä vaille ja 23.8.-24.8.1976 12-65 työntekijää työtä vaille. Saumaus- ja jatkososastojen lakon vuoksi oli syyskuussa työtä vaille jäänyt 6-160 työntekijää.

1. Tuotannon vähitellen pysähtyessä saumaus- ja jatkososastojen työntekijöiden toimeenpaneman töiden keskeytyksen johdosta töitä oli voitu järjestää yhä pienemmälle ja pienemmälle työntekijämäärälle. Uhkaavasta tilanteesta oli tiedotettu ennakolta osastojen ilmoitustauluilla, ja lisäksi tiedotteet oli toimitettu pääluottamusmiehelle ja hänen yksityismatkansa aikana varapääluottamusmiehelle. Työnteko oli siis keskeytynyt eri osastoilla vasta vähitellen sen jälkeen kun työtaistelun vaikutukset olivat ulottuneet asianomaisiin työpisteisiin. Saumaus- ja jatkososastot olivat tuotannon kannalta ratkaisevan tärkeitä, eikä niitä voitu tuotantoprosessissa sivuuttaa.

3. Saumaus- ja jatkososastojen lakosta huolimatta sorvausosaston työt olivat jatkuneet, ja lakon alkamisen jälkeen oli sorvattu ja kuivattu viilua useita päiviä, mutta viiluvarastojen täytyttyä sorvaus ja kuivaus oli täytynyt vähitellen lopettaa. Viilun ja vanerin valmistusluvuissa tuotannon pysähtyminen näkyi vähitellen tapahtuneena laskuna.

4. Kun kantikkaan vanerin tilaukset oli lakon alettua tehty valmiiksi ja kun tavaraa oli tehty varastoonkin jonkin verran tilausten toivossa, ei kantikkaan vanerin liimausta enää ollut voitu jatkaa. Kantikkaan vanerin liimausmäärä oli ollut elokuussa noin 22 % koko liimausmäärästä ja syyskuussa noin 19 % koko liimausmäärästä. Lukuihin eivät sisältyneet kantikkaan vanerin pinnoitusmäärät.

Työtaistelujen aikana yhtiö oli pyrkinyt järjestämään työhön halukkaille vaneritehtaan työtekijöille tuotannollisesti mielekästä työtä. Osin oli jouduttu turvautumaan jopa vähemmän mielekkääseen työhön. Niinpä siivoustyötunteja oli kertynyt syyskuussa lähes kaksinkertainen määrä normaaliin tilanteeseen verrattuna, vaikka tuotanto oli osittain lähes keskeytyksissä. Lisätöiden järjestämistä oli aiheuttanut myös liimojen jääminen putkistoon lakon alkaessa. Normaalissa töiden lopetustilanteessa esimerkiksi viikonloppuna liimat jätettiin putkistoon, mutta nyt ne oli ollut pakko poistaa, koska ne muuten olisivat kovettuneet putkistoon. Luottamusmiehille oli pyritty järjestämään muita töitä silloin kun heidän normaalit työnsä osalakon johdosta olivat loppuneet. He eivät kuitenkaan aina olleet hyväksyneet tarjottua työtä.

Ammattiosaston kantaa kuvasi parhaiten ammattiosaston toimikunnan ja luottamusmiesten 1.9.1976 pidetystä kokouksesta annettu tiedonanto, joka osoitti ammattiosaston antaneen avoimen tukensa työtaistelutoimenpiteelle. Työnantaja oli osalakkotilanteessa tehnyt kaikkensa mielekkään työn järjestämiseksi työhön halukkaille saumaus- ja jatkososaston työntekijöiden tehtyä lakon. Siltä osin kun työn järjestäminen ei ollut ollut mahdollista, oli työmarkkinoilla yleisesti vallitsevan kannan mukaisesti työtä vaille jääneiden työntekijöiden palkanmaksu keskeytetty. Näin ollen olivat myös työnantajaliittoa vastaan esitetyt vaatimukset vailla perustetta. Sanotuilla perusteilla Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset samoin kuin Puutyöväen Liiton kanteen johdosta kuultavana ollut Oy Wilh. Schauman Ab ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosasto on ollut kuultavana Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta.

Asiassa on edelleen käynyt selville, että työnantaja on saumaus- ja jatkososastojen työntekijäin työstä kieltäytymisen vuoksi keskeyttänyt työn ensin liimausosastolla, sen jälkeen eräiden järviosaston työntekijäin työt, sitten sorvausosaston työt ja syyskuussa lopulta enimmillään 160 vaneritehtaan työntekijän työt. Töiden lopettamista on perusteltu osin varastojen täyttymisellä osin sillä, ettei muun tuotannon jatkuminen saumaus- ja jatkososastojen lakon vuoksi ollut tehtaan silloiset tilaukset huomioon ottaen mahdollista. Liimausosaston töiden keskeyttämistä ilman että ensin olisi tyhjennetty koneiden liimaputkisto on perusteltu sillä, ettei ollut varmaa, kuinka kauan saumaus- ja jatkososaston työnseisaus kestäisi, ja ettei putkistoa lyhyen seisokin ajaksi ollut tarpeen tyhjentää. Työtuomioistuimen mielestä ei jutussa esitetty selvitys ole omiaan osoittamaan, että yhtiö olisi painostustarkoituksessa keskeyttänyt lakkoon osallistumattomien työntekijäin työt ennenaikaisesti.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Puutyöväen Liiton kanteen, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa 3 500 markkaa sekä korvaamaan Metsäteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 900 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Peltola, Riski, Pyrhönen, Äimälä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.