Labor court dismissed union strike claims over security guards' dismissal due to employer's valid grounds.

Vartijoiden lakot oli pantu toimeen vastalauseella luottamusmiehen työsuhteen purkamiselle. Ne olivat työsuhteen päättymisien oikeutuksesta riippumatta kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta erottaa vartija. Kolme vartijain ammattiosastoa vastasi johtokunnan jäsenten ja luottamusmies.en osallistumisesta lakkoihin. Selvittämättä oli jäänyt, että johtokunnan varajäsenet ja varaluottamusmiehet enempää kuin erään ammattiosaston rahastonhoitaja ja toisen sihteeri olisivat olleet sellaisessa asemassa, että yhdistykset olisivat vastanneet heidän toiminnastaan yhdistyksen edustajana.

Toimihenkilöitten liiton ei voitu katsoa asianmukaisesti täyttäneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Luottamusmiehen työsuhteen päättämiselle katsottu olleen irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut asialliset perusteet.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. ja Suomen Teollisuuden Vartiointi r.y.

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 3.5.1973 tehdyssä vartiointihenkilökuntaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § TYÖSUHDE

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja siitä erottaa vartijat.

2. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työt sekä antaa työtä koskevia määräyksiä ja käskyjä vartijoille teollisuusvartijain toimintaohjeen, vartiointiohjeiden mukaisesti, ja työehtosopimuksen mukaisesti, joita vartijan tulee noudattaa.

3. Vartijan on suoritettava hänelle annettu työ huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, mitä työnantaja työn suoritustavan, laadun, laajuuden, sekä ajan ja paikan suhteen toimivaltansa mukaisesti antaa. Vartijan on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja olisi omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua teollisuusvartijoihin ja tukea heitä heidän toiminnassaan sekä luottamuksella neuvotella heidän kanssaan heidän tehtäviään koskevissa asioissa.

8. Mikäli työnantajalla tai hänen edustajallaan on huomauttamista vartiointityössä olevalle vartijalle työhön liittyvistä asioista on huomautus tehtävä viimeistään viikon kuluttua siitä, kun asia on tullut työnantajan tietoon ja lopullisesti selvitetyksi.

Tämä säännös ei kuitenkaan rajoita työnantajalla olevaa oikeutta vedota aikaisempaan rikkomukseen sen uusiutuessa silloin, kun aikaisempaa rikkomusta yhdessä uuden rikkomuksen kanssa käytetään irtisanomis- tai purkuperusteena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § IRTISANOMINEN

1. Irtisanomisaika on kaksi viikkoa, ellei pidemmästä ole sovittu.

2. Mitä 1. kohdassa on mainittu, ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa vartija tai työnantaja on työsopimuslain 43, 44 ja 45 §:ien nojalla oikeutettu purkamaan työsopimuksen.

3. Irtisanominen on tehtävä todistettavasti.

4. Irtisanomisessa ja lomauttamisessa noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana liitteenä olevaa irtisanomissuojasopimusta allekirjoituspöytäkirjoineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

19 § VARTIJOIDEN LUOTTAMUSMIES

1. Tämän sopimuksen tarkoittamilla vartijoilla on oikeus valita keskuudestaan kullekin paikallis- tai vartio-osastolle luottamusmies.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Vartijoiden luottamusmiestä ei tämän tehtävänsä vuoksi saa irtisanoa eikä siirtää huonommin palkattuun tehtävään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU

1. T.yönantajan ja vartijan tulee ensisijaisesti keskenään sopia tässä sopimuksessa mainittujen palvelusehtojen soveltamista ja työsuhdetta yleensä koskevista asioista.

2. Milloin asiasta on syntynyt erimielisyyttä eikä sitä ole saatu selvitetyksi työnantajan ja vartijan taikka vartijoiden luottamusmiehen kesken, voidaan asia jomman kumman puolen sitä pyytäessä alistaa työnantajaa ja vartijoita edustavien liittojen käsiteltäväksi.

3. Erimielisyyksistä tai kysymyksistä, joista halutaan neuvotella liittojen kesken, on pyydettäessä annettava kirjallinen ilmoitus toiselle asiapuolelle. Neuvottelut on sen jälkeen aloitettava viimeistään viikon kuluessa. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi liitoista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

5. Erimielisyyden johdosta ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen tai siihen verrattavaan kollektiiviseen toimenpiteeseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen osana olevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tämä sopimus koskee Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n palveluksessa olevia ylivartijoita, vanhempia teollisuusvartijoita ja teollisuusvartijoita, joita tässä sopimuksessa kutsutaan vartijoiksi, ja jotka 18 vuotta täytettyään ovat olleet samassa työsuhteessa vähintään 9 kuukautta. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jona vartija on ollut asevelvollisuuslain nojalla vakinaista palvelustaan suorittamassa.

Tämä sopimus ei koske:

1. Vartijaa, joka ei kuulu sopijaliittojen välisen, vartiointihenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen piiriin, eikä

2. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 31 §:ssä mainitun syyn perusteella.

Sopimuksen piiriin kuuluvat kuitenkin ne tapaukset, joissa työsopimus on purettu sairauden tai sanotun lain 15 §:ään sisältyvien järjestysmääräysten rikkomisen perusteella.

2 §

Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava allekirjoittajajärjestöjen välisessä työehtosopimuksessa sovittuja irtisanomisaikoja.

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan vartijalle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas vartija eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää vartijalle maksettavasta lopputilistä. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää vahingonkorvausvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko yksityistä vartijaa ilman asiallista perustetta. Irtisanomisen syy on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti välittömästi vartijalle. Jos työnantaja syyllistyy irtisanomiseen ilman asiallista perustetta, on hän velvollinen maksamaan vartijalle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja teknillisiä syitä joiden perusteella yrityksen vartiointihenkilökuntaa joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia vartijoista itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaiset samoin kuin Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän kanteen johdosta kuultavana olleet Helsingin Teollisuusvartijat, Kotka- Karhulan Teollisuusvartijat. Porin Seudun Teollisuusvartijat ja Tampereen Teollisuusvartijat ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun, jossa Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on kantajana, ja koska tämän jutun haastehakemuksessa on lueteltu Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:n vartiokohteissa toimeenpannut lakot ja selostettu vartijayhdistysten edustajien osuutta niissä sekä selvitetty Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton toimintaa työtaistelujen aikana sekä vaadittu vastaajalle ja kuultaville hyvityssakkoseuraamuksia työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä, työtuomioistuin katsoo kanteen näin tulleen riittävästi yksilöidyksi, minkä vuoksi työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan esitetyn väitteen.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on tosin kehottanut vartijayhdistyksiä välttämään työtaistelutoimenpiteitä ja neuvotteluja käymällä pyrkinyt syntyneen tilanteen selvittämiseen, mutta toisaalta ovat sen omat kannanotot, joissa paitsi työrauhan turvaamiseen, korostetusti on puututtu työnantajapuolen menettelyn virheellisyyteen Mäkisen työsuhteen lopettamisen yhteydessä, ilmeisesti olleet omansa estämään työrauhan palautumista. Sanotun liiton toiminta kokonaisuutena huomioon ottaen ei liiton voida katsoa asianmukaisesti täyttäneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyläten Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton kanteen kokonaisuudessaan samoin kuin Porin Seudun Teollisuusvartijoita vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Helsingin Teollisuusvartijat, Kotka-Karhulan Teollisuusvartijat ja Tampereen Teollisuusvartijat maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Helsingin Teollisuusvartijat 3 000 markkaa sekä Kotka-Karhulan Teollisuusvartijat ja Tampereen Teollisuusvartijat, kummankin 1500 markkaa sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa 2 000 markkaa ja velvoittaa sanotut yhdistykset yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 950 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Lampi, puheenjohtaja, Sarkko, Järvenpää, Riski, Leiponen, Hyppönen ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.