Labor court dismisses strike claim against union for failing to stop Sunday strike actions.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the employer's claim against the union for violating the collective agreement's peace obligation. The employer argued the union failed to prevent strikes on Sundays and holidays, citing specific instances where union officials encouraged walkouts and failed to stop them. The court rejected the claim because the union had not yet received full knowledge of the specific incidents prior to the lawsuit, rendering it impossible to take timely preventive action.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreement Act; Section 8 of the Collective Agreement Act: A trade union is liable for damages only if it has had sufficient opportunity to prevent the strike action through timely measures.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Autotehtaan työntekijäin lakko katsottu työehtosopimuksen sunnuntaityökorotusmääräyksiin kohdistuneeksi työtaistelutoimenpiteeksi. Ammattiosasto vastasi edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun, eikä sen ollut näytetty pyrkineen kyllin tehokkaasti työtaistelutoiminnan estämiseen ja lopettamiseen.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton välillä 25.2.1976 tehdyssä konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
13 § Säännöllinen työaika
Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa. Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa klo 7.00, ellei paikallisesti muuta sovita. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkolepokorvauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mom. 8. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä suoritetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaan maksettavana sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.
Lakon syyksi työntekijät olivat ilmoittaneet edelleen sen, että työnantaja ei ollut suostunut maksamaan- korotettua palkkaa kello 18.00 jälkeen, jolloin heidän käsityksensä mukaan pyhä arkipyhän aattoina alkoi. Kello 14.30 alkaneeseen vuoroon saapumatta jääneet olivat ilmoittaneet, ettei 3,5 tunnin ajaksi kannattanut ollenkaan tulla töihin. Korihitsaamon luottamusmies oli katsonut työehtosopimuksen olleen puutteellinen, koska se ei sisältänyt säännöstä korotetusta palkasta. Mainittu luottamusmies oli sanonut suosittavansa lakkoa muillekin ja tietävänsä, että se oli työehtosopimuksen ja lain vastainen. Lisäksi työntekijät olivat ilmoittaneet toimivansa jatkossakin vastaavalla tavalla, kunnes asia olisi saanut heitä tyydyttävän ratkaisun.
Asiasta neuvoteltaessa työnantaja oli ehdottanut arkipyhää edeltävien työtuntijärjestelmän mukaisten iltavuorojen siirtämistä ns. vapaiksi lauantaiksi. Eräissä tapauksissa työntekijäpuoli oli tähän suostunutkin, mutta pysyvää käytäntöä ei ollut saatu aikaan. Saab-Valmetin työntekijäin ammattiosasto oli siis esittänyt työnantajalle työehtosopimukseen perustumattoman korotettua palkkaa koskevan vaatimuksen ja sen läpiviemiseksi 24.4.1976 ryhtynyt painostustarkoituksessa lain ja työehtosopimuksen vastaiseen työtaisteluun. Tästä oli ollut osoituksena mm. se, että ammattiosaston toimihenkilöitä oli osallistunut lakkoon. Ammattiosasto ei myöskään ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi, vaan päin vastoin oli ollut sitä toimeenpanemassa. Tämä oli käynyt ilmi esimerkiksi korihitsaamon luottamusmiehen toiminnasta, mistä ammattiosasto oli vastuussa.
Mikäli samasta syystä johtuvat työtaistelut jatkuisivat edelleen, kantaja on haastehakemuksessa varannut tilaisuuden esittää näihin perustuvia uusia vaatimuksia esikäsittelyn yhteydessä. Esivalmistelussa kantaja on tämän mukaisesti ilmoittanut, että vastaavia poistumisia iltavuoroista oli tapahtunut myös arkipyhien aattoina 21.5. ja 5.11.1976, joihin molempiin oli osallistunut edellä mainittu korihitsaamon luottamusmies sekä jälkimmäiseen eräs varaluottamusmies. 21.5. oli iltavuoroon jäänyt saapumatta noin 280 työntekijää, joista noin 200 kokoonpano-osaston työntekijällä oli tosin ollut poisjääntiin muu syy. Kello 18 oli töistä poistunut 60 hitsaajaa ja kello 20.45 vielä 20 viimeistelijää. 5.11. oli taas ollut poissa 192 työntekijää.
Edellä olevan perusteella Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Saab-Valmetin työntekijäin ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla työehtosopimuslain 8 §:ssä mainittujen velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon.
Ammattiosasto ei ollut ollut ennakolta tietoinen mistään aikaisemmin poistumisista tai työvuoroon saapumatta jäämisistä, ja kyseiset sinänsä harvalukuiset tapaukset, jotka olivat koskeneet ainoastaan pientä satunnaista osaa työntekijöistä, olivat, sikäli kuin niitä oli lainkaan ennen haastehakemusta saatettu ammattiosaston tietoon, tulleet tiedoksi vasta sen jälkeen, kun asialle ei enää ollut ollut mitään tehtävissäkään. Eräissä tapauksissa joittenkin poistumiseen oli saattanut vaikuttaa sekin, että työnantaja oli joskus sulkenut ruokalan ja estänyt iltavuoron työntekijöiden ruokailumahdollisuuden, vaikka normaalisti ruokala oli ollut iltavuorolaisille auki.
Näillä perusteilla Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Saab-Valmetin työntekijäin ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska kantaja on haastehakemuksessa varannut tilaisuuden esittää työtaistelujen jatkumisen varalta uusia vaatimuksia esikäsittelyn yhteydessä ja näin on tapahtunut ja vastaajalla on ollut riittävä tilaisuus näihin vaatimuksiin vastaamiseen, työtuomioistuin katsoo, ettei kannetta voida osaksikaan jättää tutkimatta pelkästään sillä perusteella, että toinen niistä tapahtumista, joihin kantaja perustaa lisävaatimuksensa, on sattunut jo 21.5.1976 eli jonkin verran ennen haastehakemuksen allekirjoituspäivää 11.6.1976.
Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita Saab-Valmetin työntekijäin ammattiosaston työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkona 3 000 markkaa ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 900 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Peltola, Riski, Airaksinen, Parkkinen, Hyppönen Kaski ja Lankinen.
Tuomio oli yksimielinen.