Union dismissed for failing to prevent union officials' strike actions violating termination protection clauses.

Lakon tarkoituksena oli ollut tukea työntekijäpuolen käsitystä irtisanomissuojasopimuksen soveltamisesta, joten ammattiosasto vastasi luottamusmiesten menettelystä irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin kohdistuneena työtaistelutoimenpiteenä. Työntekijäliiton toiminnasta esitetyn selvityksen huomioon ottaen oli näyttämättä jäänyt, ettei se olisi ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa 25.2.1976 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946.

Yleissopimus irtisanomissuojasta 22.2.1966.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Kuten tuomiossa n:o 22.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Kuten tuomiossa n:o 22.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 2 §:ssä mainitussa irtisanomissuojasopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava 14 vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Tällä määräyksellä ei kumota työehtosopimusten ennakkoilmoituksia koskevia määräyksiä eikä sitä sovelleta silloin, kun työnantaja 5 §:ssä mainituin tavoin työsuhdetta päättämättä lomauttaa työntekijän.

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää vahingonkorvausvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 §

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, on siitä ilmoitettava työntekijäliiton paikalliselle ammattiosastolle heti, kun tällaisen toimenpiteen välttämättömyys on tullut työnantajan tietoon ja mikäli mahdollista kuukautta ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä samalla ilmoitettava myös julkiselle työvoimaviranomaiselle.

Milloin kysymyksessä on 1. momentissa mainittu irtisanominen tai lomauttaminen, on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, että viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajan tai työntekijäjärjestön edustajan vaatimuksesta on välittömästi neuvoteltava tässä pykälässä mainituista toimenpiteistä ja niiden seurauksena mahdollisesti syntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja oikeudellisista kysymyksistä.

6 §

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiasta yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyritys A-Elementti Oy Rakennusmies oli Hyvinkään tehtaalla joutunut taloudellisista ja tuotannollisista syistä lomauttamaan 26.4.1976 lukien toistaiseksi 16 työntekijää. Lomautuksesta oli ilmoitettu aiemmin huhtikuussa. Työtilanteen edelleen heikennyttyä oli työntekijöille annettu 15.4.1976 ennakkoilmoitus mahdollisista lisälomautuksista.

Toukokuun alussa 1976 oli päättynyt Raimo Henriksson nimisen työntekijän asevelvollisuusaika. Työnantaja oli saanut tietää, että kyseinen työntekijä halusi palata entiseen työpaikkaansa edellä mainitulla tehtaalla. Vaikka ilmoitus työhön palaamisesta ei ollutkaan tapahtunut palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain ( 570/61 ) edellyttämällä tavalla, oli työnantaja kuitenkin päättänyt jatkaa kyseistä työsuhdetta. Koska työntekijöistä oli huomattava osa lomautettuina työn vähyyden vuoksi, ei ko. työntekijällekään ollut voitu osoittaa työtä, vaan hänelle oli ilmoitettu työn puutteesta johtuvasta lomautuksesta, joka oli voimassa toistaiseksi. Lomautus oli astunut voimaan välittömästi. Koska työtilanne oli sitten näyttänyt parantuvan, oli työntekijöille ilmoitettu 17.5.1976, että lomautetut työntekijät kutsuttiin työhön 20. ja 25.5.1976 alkaen Henrikssonin kuuluessa jälkimmäiseen erään.

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Hyvinkään metallityöväen ammattiosasto molemmat tuomittaisiin työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan ilmoittanut, että erimielisyyden syynä oli ollut Raimo Henrikssonin työhönotto asevelvollisuusajan jälkeen. Henriksson oli ilmoittanut toisen työntekijän välityksellä palaavansa armeijasta päästyään entiseen työpaikkaansa. Ilmoituksen asiasta oli saanut Henrikssonin lähimpänä esimiehenä toimiva työnjohtaja. Työntekijät olivat katsoneet yksimielisesti, että työnantaja oli saanut laissa tarkoitetulla tavalla tietoonsa työntekijän halukkuuden palata työhön.

Pääluottamusmiehen sairasloman aikana olivat kanteessa mainitut osaston luottamusmiehet käyneet neuvotteluja asiasta työnantajan kanssa 13. ja 15.5.1976. Lisäksi oli neuvoteltu 17. ja 18. toukokuuta. Tällöin oli edellä mainittujen lisäksi pääluottamusmies ollut paikalla. Työnantajan ilmoitettua ottavansa lomautetut työntekijät takaisin kahdessa erässä 20. ja 26.5.1976 alkaen oli työntekijäpuoli neuvottelussa esittänyt, että Henriksson otettaisiin työhön ensimmäisessä erässä. Työntekijät olivat pitäneet ehdotustaan kompromissina aikaisempaan ehdotukseensa nähden, mutta heidän mielestään oli tärkeää, että armeijasta palaava, jonka rahatilanne tästä syystä oli tavallista heikompi, voisi päästä työhön ensimmäisten lomautettujen mukana. Työnantaja ei ollut kuitenkaan suostunut tähän esitykseen, minkä työntekijäpuoli oli tulkinnut tahalliseksi asioiden kiristämiseksi.

Ammattiosasto ei ollut ollut aloittamassa tai tukemassa tämän työriidan johdosta syntyneitä työtaisteluita. Asiaa oli ennen riidan puhkeamista käsitelty ammattiosaston toimikunnassa. Puheenjohtaja oli tällöin kehottanut neuvottelemaan työnantajan kanssa muistuttaen kuitenkin, että asiassa piti pysyä rauhallisena. Koko toimikunta oli yhtynyt puheenjohtajan käsitykseen kaikkien työtaistelutoimenpiteiden välttämisestä.

Näillä syillä Metallityöväen Liitto on pyytänyt, että kanne perusteettomana hylättäisiin.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Hyvinkään metallityöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työnantaja on katsonut, että lakon aiheena ollut lomauttaminen on irtisanomissuojasopimuksen määräysten mukaan ollut mahdollista. Työntekijät puolestaan ovat katsoneet palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain säännösten estävän irtisanomissuojasopimuksen tuollaisen soveltamisen. Näin ollen on lakon tarkoituksena ollut tukea työntekijäpuolen käsitystä irtisanomissuojasopimuksen soveltamisesta, joten ammattiosasto vastaa luottamusmiesten edellä mainitusta menettelystä irtisanomissuojasopimuksen edellä mainittuihin määräyksiin kohdistuneena työtaistelutoimenpiteenä. Metallityöväen Liiton toiminnasta esitetyn selvityksen huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, ettei Metallityöväen Liitto olisi ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten Metallityöväen Liittoa vastaan tehdyt vaatimukset, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Hyvinkään metallityöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta 3 000 markkaa ja korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Riski, Pyrhönen, Äimälä, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.