Labour court dismisses dismissal of trade union representative violating collective agreement reassignment rules.

Luottamusmies oli huolimatta hänen kelpoisuudessaan ja valinnassaan ehkä olleista puutteista ollut yhtiössä yrityskohtaisen luottamusmiehen asemassa häntä lomautettaessa.

Yhtiö oli menetellyt vastoin työehtosopimusta lomauttaessaan yrityskohtaisen luottamusmiehen päivää ennen työmaakohtaista luottamusmiestä.

Työehtosopimuksen mukainen velvollisuus sijoittaa luottamusmies samaan tai toiseen työkohteeseen ei koskenut vain lomautushetkeä vaan myös sen jälkeistä aikaa lomautuksen kestäessä.

Asianosaiset: Lausunto Turun hovioikeudelle Lahden raastuvanoikeudesta vedottuun juttuun (Toivo Kuutti/Maalaamo Zetterberg Oy)

RATKAISU

Suomen Maalarimestariliitto r.y:n ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n kesken 19.4.1971 tehdyssä maalarinalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

Luottamusmiessopimus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11/2 §

1) Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa maalauskohteen maalausurakoitsijan työssä olevien työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä. Yrityskohtaista luottamusmiestä koskevat määräykset ovat tämän sopimuksen 11/10 a §:ssä.

2) Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Suomen kansalainen. Rakennustyöläisten Liiton jäsen ja asianomaisen maalaustyökohteen työntekijä sekä perehtynyt maalausalan työolosuhteisiin.

3) Tässä sopimuksessa tarkoitetaan ammattiosastolla maalausalan työehtosopimukseen osallisen Rakennustyöläisten Liiton rekisteröityä alayhdistystä ja aluejärjestöllä Rakennustyöläisten Liiton organisatioon kuuluvaa rekisteröityä yhdistystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11/4 §

1) Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2) Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

3) Mikäli luottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

4) Mikäli maalaustyökohteen työvoimaa vähennetään työn valmistumisen tai taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, vaan hänet on sijoitettava tähän samaan tai toiseen työkohteeseen, paitsi mikäli työnantaja ei voi tarjota luottamusmiehelle tämän ammattia vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä.

Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa, ellei niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, anna siihen suostumustaan. Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 43 §:ssä ilmenevillä perusteilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11/10 a § Yrityskohtaista luottamusmiestä koskevat mää räykset

Kohta 1.

Maalausliikkeen työssä olevat työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityskohtaisen luottamusmiehen. Tällaiseksi valittavan henkilön tulee täyttää 11/2 §:n 2 kohdassa sanotut kelpoisuusehdot, sitäpaitsi tällainen luottamusmies tulee valita toistaiseksi työsuhteeseen otettujen maalareiden joukosta ja hänen tulee olla hyvin perehtynyt yrityksen olosuhteisiin sekä sellainen, joka on työskennellyt maalarinalalla vähintään 4 vuotta. Tähän liittyen on huomioitava, että milloin tehdään määräaikainen työsopimus, sen määräaikaisuus on selvästi ilmaistava.

Yrityskohtaisen luottamusmiehen ja hänen varamiehensä vaali toimitetaan vuosittain maalis-huhtikuun aikana, paitsi poikkeuksellisesti v. 1971, jolloin se toimitetaan huhti-toukokuun aikana. Vaalista ja sen tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Samoin ilmoitetaan kirjallisesti, milloin varamies hoitaa yrityskohtaisen luottamusmiehen tehtäviä.

Mikäli valituksi tulisi henkilö, joka ei täytä yrityskohtaisen luottamusmiehen kelpoisuusehtoja, hänellä ei ole yrityskohtaisen luottamusmiehen asemaa.

Yrityskohtaisen luottamusmiehen vaalit voidaan suorittaa joko lepotauolla työkohteittain tai työajan jälkeen sovitussa paikassa. Tästä toimenpiteestä on sovittava 2 viikkoa ennen em. vaaleja. Työnantaja luovuttaa vaalien järjestäjille luettelon työkohteistaan ja niissä työskentelevistä työntekijöistään yhtä viikkoa ennen sovittua vaalipäivää. Ilmoituksen yhteydessä esille tulleita luottamusmiesehdokkaita ei saa erottaa työstä ennen vaaleja.

Ennen vaaleja selvitetään ehdokkaitten vaalikelpoisuus työnantajan ja ammattiosaston kesken.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 4.

Yrityskohtaiseen luottamusmieheen noudatetaan 11/4 §:n säännöksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 7.

Muutoin sovelletaan tämän sopimuksen suhteen STK:n ja SAK:n kesken vuonna 1969 tehtyä luottamusmiessopimusta ja sen soveltamisohjeita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 11/10 a §:n 7 kohdassa mainitussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Luottamusmies ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmiestä ja työosaston luottamusmiestä.

2. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Suomen kansalainen, asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä ja työosaston luottamusmiehen.

2. Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

3. Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 11/10 a §:n 7 kohdassa mainituissa luottamusmiessopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Yleiset kelpoisuusehdot

2. Kohta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kysymys siitä, onko työntekijä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin, on ratkaistava kussakin tapauksessa erikseen. Tällaista perehtyneisyyttä ei esimerkiksi ole työntekijällä, joka on otettu yrityksen palvelukseen välittömästi ennen luottamusmiesvaalia. Pääluottamusmieheltä tulee edellyttää suurempaa työpaikan tuntemusta kuin työosaston luottamusmieheltä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Kohta

Luottamusmiehet on yleensä valittu siten, että asianomaisen työpaikan järjestäytyneet työntekijät ovat valinneet luottamusmiehen, minkä jälkeen ammattiosasto on vahvistanut vaalin. Tätä käytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa. Kohdan sanamuoto "ammattiosasto valitsee" viittaa toisaalta siihen, että luottamusmiehen valitseminen ja vaalitapa on ammattiosaston sisäinen asia sekä toisaalta siihen, että ammattiosasto vahvistaa vaalin ja ilmoittaa sen tuloksen työnantajalle.

Vaalipaikka ja vaaliaika

Vaali voidaan suorittaa myös työpaikalla. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaaleja. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa häiritä työntekoa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työntekijöiden osallistuminen luottamusmiesvaaleihin

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Luottamusmiessopimuksella ei ole puututtu ammattiosaston oikeuteen järjestää luottamusmiesten nimeäminen muullakin tavoin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhde

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Luottamusmiehen työsuhteen päättäminen

4. Kohta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kollektiivinen ja individuaalinen irtisanomissuoja

Irtisanomissuoja jakautuu ns. kollektiiviseen suojaan ja individuaaliseen eli yksilösuojaan. Yksilösuojalla tarkoitetaan suojaa sellaisissa tapauksissa, joissa työnantaja haluaa päättää työsuhteen, työntekijästä itsestä riippuvasta syystä siten, että hänellä on mielessään näin tehdessään yksi tai useampia työntekijöitä. Kollektiivinen suoja tulee kysymykseen silloin, kun työnantaja ainoastaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanoo tai lomauttaa palveluksessaan olevia työntekijöitä (vähentää työvoimaa), jolloin tämä suoja saattaa koskea vain yhtä yksityistäkin työntekijää.

Pääluottamusmiehen irtisanominen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työosaston luottamusmiehen irtisanominen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kanteen johdosta Maalaamo Zetterberg Oy on ensin lausunut ettei asia kuulunut yleiselle oikeudelle, vaan työtuomioistuimelle. Kysymyksessä oli järjestäytyneen työnantajan ja työntekijän välinen riita, joka koski voimassa olevaa maalausalan työehtosopimusta. Kysymys siitä, oliko Kuutti vastaajayhtiön yrityskohtainen luottamusmies, samoin kuin siitä, oliko yhtiö hänet lomauttaessaan menetellyt maalausalan työehtosopimuksen vastaisesti, kuului työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Lahden raastuvanoikeus on 10.10.1972 julistamallaan päätöksellä hylännyt väitteen sillä perusteella että kanne, jossa oli kysymys yksityiselle työntekijälle tulevasta suorituksesta työnantajalta, ei työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan kuulunut työtuomioistuimen käsiteltäviin.

Raastuvanoikeus on 15.5.1973 pöytäkirjan 483 §:n kohdalla julistamallaan päätöksellä velvoittanut Maalaamo Zetterberg Oy:n heti kuitin saadessaan maksamaan Toivo Kuutille laittomasta lomautuksesta aiheutuneen vahingon korvauksena työpalkan menetyksenä ajalta 22.12.-23.12.1971 ja 9.3.-19.5.1972 eli 51 työpäivältä laskettuna 10,29 markan keskituntiansion mukaan yhteensä 4 198,32 markkaa, vuosilomaetujen menetyksenä 302,28 markkaa ja odotusajan palkkana 493,92 markkaa, kaikki 5 %:n korkoineen 18.9.1972 lukien. Ratkaisun perustelu on seuraava:

Kuutti on hakenut muutosta raastuvanoikeuden päätökseen Turun hovioikeudessa ja lausunut, että hän oli 74 työpäivää ollut työtä vailla ja vastaavasti noin 74 päivänä oli vastaajayhtiössä tehty maalaustöitä. Tästä johtuen Kuutille korvattavien päivien lukumäärä oli 74 eikä 51, kuten raastuvanoikeuden päätöksessä oli sanottu. Edelleen tuntiansio, jonka mukaan vahingonkorvaus olisi laskettava, oli ainakin 13 markkaa tunnilta. Kuutti on vaatinut raastuvanoikeuden päätöksen muuttamista kerrotuilla perusteilla.

Maalamo Zetterberg Oy on myös hakenut muutosta raastuvanoikeuden päätökseen hovioikeudessa ja vetokirjelmässään vaatinut raastuvanoikeuden päätöksen poistamista, koskei asia kuulunut yleiselle oikeudelle vaan työtuomioistuimelle. Ellei päätöstä mainitulla perusteella poistettaisi, olisi se kuitenkin kumottava, koskei raastuvanoikeudella ollut oikeutta tulkita työehtosopimusta laajentavasti.

Kuutti on Maalaamo Zetterberg Oy:n muutoksenhakukirjelmän johdosta antamassaan vastineessa muun ohessa lausunut, että vaikka jutussa nojauduttaisiin pelkästään luottamusmiessopimuksen määräyksiin eikä lainkaan työsopimuslain 53 §:n säännöksiin, asia voitiin ja se piti käsitellä yleisessä oikeudessa. Maalausalan työehtosopimuksen luottamusmiessopimukseen ei nimittäin sisältynyt määräystä lomauttamisesta, vaan pakkolomautuskielto oli johdettava työsopimuslain 30 §:stä, joka kytki lomautuksen samoihin edellytyksiin kuin irtisanomisen. Luottamusmiessopimus ei sisältänyt mitään vahingonkorvaussanktiota, vaan korvaus määräytyi pelkästään työsopimuslain vahingonkorvausjärjestelmän mukaisesti. Työtuomioistuin ei voisi tuomita Kuutille minkäänlaista korvausta.

Maalaamo Zetterberg Oy ei ole vastannut Kuutin muutoksenhakemukseen.

Turun hovioikeus on, kun jutun ratkaiseminen edellytti erityistä työehtosopimusolojen tuntemusta siitä, oliko yhtiön palveluksessa olleella Kuutilla ollut luottamusmiehen asema vai ei ja, myönteisessä tapauksessa, oliko Kuutti lomautettu vastoin voimassa olleen työehtosopimuksen määräyksiä, työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisesti katsonut tarpeelliseksi pyytää asiasta edellä kerrotuilta osin lausunnon työtuomioistuimelta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut alussa mainituille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut muun muassa seuraavaa:

a) Rakennustyöläisten Liitto r.y. katsoo, että Toivo Kuutilla on ollut yrityskohtaisen luottamusmiehen asema. Kuutti on täyttänyt luottamusmiehelle asetettavat kelpoisuusehdot ja hänet on myös asianmukaisesti ja demokraattisesti valittu tehtäväänsä. Työnantajan edustaja toimitusjohtaja Esko Zetterberg on lisäksi allekirjoituksellaan vahvistanut vaalista tehdyn kirjallisen ilmoituksen. Toivo Kuutti on käytännössä myös toiminut nyt po. firman yrityskohtaisena luottamusmiehenä luottamusmiessopimuksen (11/5 § 1 ja 2 kohta) edellyttämissä tehtävissä. Hän on joutunut luottamusmiesasemassaan mm. puuttumaan työnantajan menettelyyn tämän yrittäessä lomauttaa 17 työntekijää noudattamatta neljän työpäivän ennakkovaroitusaikaa ja jättäessä itsenäisyyspäivän palkan maksamatta. Kuutin toimenpiteiden ansiosta työnantaja palautettiin järjestykseen.

Pääluottamusmies Kuutin kelpoisuuden, valinnan ja luottamusmiehenä toimimisen osalta viittaamme lisäksi siihen, mitä kantajan puolesta on raastuvanoikeudessa ja hovioikeudessa lausuttu.

b) Vastaus siihen kysymykseen, onko Kuutti lomautettu vastoin luottamusmiessopimuksen määräyksiä, vaatii yksityiskohtaisempaa tarkastelua.

Rakennustyöläisten Liitto r.y. katsoo, että Kuutti on lomautettu joka tapauksessa vastoin työsopimuslain 30 §:n säännöksiä. Luottamusmiessopimuksen 11/4 §:n 4 kohdassa oleva säännös puhuu "työvoiman vähentämisestä" työn valmistamisen tai taloudellisten tai tuotannollisten syiden vuoksi. Ei ole yksiselitteisen selvää, koskeeko tämä mitään muita tapauksia kuin työsuhteen irtisanomista ja purkamista eli siis ylimalkaan työsuhteen päättämistilanteita. Seuraavan kappaleen sanonta: "Muissa tapauksissa ei luottamusmiestä saa irtisanoa ellei niiden..." viittaisi siihen, ettei sopimus koske kuin työsuhteen päättämistä. Koska kuitenkin työsopimuslain 30 §:n mukaan lomauttaminen voi tapahtua vain samoin edellytyksin kuin irtisanominen, työnantaja on joka tapauksessa toiminut työsopimuslain 30 §:n vastaisesti suorittaessaan lomautuksen silloin kun irtisanominen ei ollut luottamusmiessopimuksen eikä työsopimuslain 53 §:n 2 momentin mukaan mahdollinen.

Kuutin lomautuksen alkaessa 22.12.1971 työnantajalla oli vielä työssään joitakin työntekijöitä. Joulukuun 25 päivän 1971 ja tammikuun 1 päivän 1972 välisenä aikana työnantajalla ei ollut työtä laisinkaan tarjottavana. Sama tilanne oli 22.2.-8.3.1972 välisenä aikana.

Siinäkin tapauksessa, että luottamusmiessopimuksen sinänsä ilman työsopimuslain 30 §:ää katsottaisiin antavan työntekijälle suojaa myös lomautusta vastaan minkä käsityksen puolesta voidaan näkemyksemme mukaan myös esittää perusteluja ja jota tulkintaa työntekijäpuoli ei suinkaan vastusta, ei luottamusmiessopimuksessa ole selvää säännöstä, joka suoraan sinänsä estäisi työnantajaa vaikkapa irtisanomasta luottamusmiestä tilanteessa, jossa työnteko yrityksessä päättyy työn tilapäisen vähyyden vuoksi muutaman päivän ajaksi.

Se seikka, että työnantaja on velvollinen suorittamaan vain lomautuksen eikä saa katkaista luottamusmiehen tai ylipäätään työntekijän työsuhdetta tilapäisen (alle 75 päivää kestävän) työn vähentymisen yhteydessä, johtuu työsopimuslain 37 §:n 2 momentin 4 kohdasta. Kun työt käynnistyvät työnantajalla on jälleen työnjärjestämisvelvollisuus, sillä luottamusmies ei lomautuksen aikana ole menettänyt luottamusmiehen asemaan liittyviä oikeuksia. Luottamusmiehelle on siis töiden alkaessa tarjottava jälleen hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä joko samassa tai jossakin muussa yrityksen työkohteessa.

Yhteenvetona edellä olevasta voidaan todeta, että työnantajan suorittama Toivo Kuutin pakkolomautus on perusteeton kanteessa mainittua 13 päivää lukuunottamatta. Tämä nojautuu työsopimuslain 30 §:n, 37 §:n 2 momentin 4 kohdan, 53 §:n 2 momentin ja nyt puheena olevan luottamusmiessopimuksen säännösten yhteisvaikutukseen. Viittaamme tältäkin osin lisäksi siihen, mitä kantajan toimesta on raastuvanoikeudessa ja hovioikeudessa lausuttu.

Suomen Maalarimestariliitto on lausunut muun ohessa seuraavaa:

Käsityksemme mukaan Kuuttia ei voida pitää maalausalan työehtosopimuksen 11/10 a §:n mukaisena yrityskohtaisena luottamusmiehenä, koska Kuutti ei täytä yrityskohtaisen luottamusmiehen kelpoisuusehtoja ja koska hänen valintansa ei ole tapahtunut työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Kelpoisuusehtojen tärkeyttä korostetaan vielä 11/10 a §:n määräyksellä, jossa todetaan, että "mikäli valituksi tulisi henkilö, joka ei täytä yrityskohtaisen luottamusmiehen kelpoisuusehtoja, hänellä ei ole yrityskohtaisen luottamusmiehen asemaa."

Myös Kuutin valinta luottamusmieheksi oli tapahtunut työehtosopimuksen vastaisella tavalla seuraavissa suhteissa:

1) vaalin järjestämisestä ei oltu sovittu 2 viikkoa ennen vaaleja (TES 11/10 a § 1 kohta 4. kpl)

2) ehdokkaitten vaalikelpoisuutta ei ollut selvitetty etukäteen työnantajan kanssa (TES 11/10 a § 1 kohta 5. kpl)

3) työnantajalta ei ollut pyydetty luetteloa työkohteista ja niissä työskentelevistä (TES 11/10 a § 1 kohta 4. kpl)

4) vaali järjestettiin marraskuussa eikä työehtosopimuksen määräämänä aikana huhti-toukokuussa (TES 11/10 a § 1 kohta 4. kpl)

Työnantaja reagoi välittömästi kuultuaan vaalin järjestetyn eikä voinut hyväksyä Kuuttia yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi, koska tämä ei täyttänyt yrityskohtaisen luottamusmiehen kelpoisuusehtoja. Lausuntopyyntöön liittyvän kertoelman sivulla 2 sanotaan "Ilmoituksen oli liikkeen omistaja Zetterberg vastaanottanut 2.11.1971". Päivä 2.11.1971 saattaa tosin ilmoituslapussa olla vaalipäivänä, mutta tosiasiassa työnantaja vastaanotti ilmoituksen vasta 22.11.1971 viiden tunnin laittoman istumalakon jälkeen.

Muilta osin yhdymme työnantajan raastuvanoikeudessa esittämiin käsityksiin.

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiasta seuraavan lausunnon: Työehtosopimuksen 11/10 a §:ssä on määritelty yrityskohtaisen luottamusmiehen kelpoisuusehdot samoin kuin luottamusmiesvaalia koskevat kysymykset, jotka Kuutin luottamusmiesasemaa käsiteltäessä on otettu esille. Kieltäydyttyään ensin hyväksymästä Kuutin valintaa yrityskohtaiseksi luottamusmieheksi yhtiö on ottanut valintaa koskevan ilmoituksen vastaan muistutuksitta ja ilman että yhtiöön olisi selvitetty siinä yhteydessä kohdistetun sellaista painostusta, jonka perusteella yhtiö voisi katsoa ilmoituksen vastaanottamisen ja hyväksymisen pätemättömäksi. Kuutti on myös siitä pitäen lomauttamiseensa asti toiminut yrityskohtaisena luottamusmiehenä muun muassa työnantajapuolen kanssa käydyissä neuvotteluissa. Näihin seikkoihin nähden työtuomioistuin katsoo, että Kuutti on hänen kelpoisuudessaan ja valinnassaan ehkä olleista puutteista huolimatta ollut Maalaamo Zetterberg Oy:ssä yrityskohtaisen luottamusmiehen asemassa häntä lomautettaessa.

Yhtiön kaikkien töiden edellä kerrotun loppumisen jälkeen on 2.1.1972 alkanut yhtiön toinen työmaa, ja riitajutussa onkin varsinaisesti kysymys siitä, olisiko Kuutti ennen muita työntekijöitä pitänyt ottaa työhön tuolle työmaalle ja senkin 21.2.1972 lakattua 8.3.1972 alkaneelle uudelle työmaalle. Työtuomioistuin katsoo hovioikeuden lausuntopyynnön siitä, onko Kuutti lomautettu vastoin työehtosopimuksen määräyksiä, koskevan myös kysymystä, onko lomautuksen jatkaminen kerrotuissa tilanteissa ollut vastoin työehtosopimusta.

Suomen Maalarimestariliitto on väittänyt, ettei 2.1.1972 alkaneella sen enempää kuin myöhemmälläkään työmaalla ennen Kuutin työsuhteen päättymistä olisi ollut Kuutin ammattia vastaavaa eikä hänelle muutoin sopivaa työtä. Tämä väite on kuitenkin jäänyt näyttämättä. Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Kuutille olisi tullut uusien työmaiden 2.1. ja 8.3.1972 alkaessa tarjota niiltä työtä, joten Maalaamo Zetterberg Oy:n menettely on myös tässä yhteydessä ollut työehtosopimuksen vastaista.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Järvenpää, Äimälä, Airaksinen, Hyppönen ja Kaski.

Lausunto oli yksimielinen.