Labor court dismissed union strike claim as union officials fulfilled their duty to maintain peace.

Ammattiosasto vastasi työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneesta työtaistelusta. Myöskään työntekijäliiton toimenpiteet, nimittäin piiriasiamiehen käynti ja sähkeen lähettäminen, eivät olleet työtaistelun syyn ja pitkittymisen huomioon ottaen olleet riittäviä.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä voimassa olleessa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, lonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden Konepajalla oli vastaajaliiton jäsenyhdistyksen Varkauden Metallityöväen Ammattiosasto r.y:n asettama koneistusosaston luottamusmies esittänyt 13.5.1976 työnantajalle vaatimuksen, jonka mukaan eräs urakkahinnoittelija olisi siirrettävä muihin tehtäviin. Myöhemmin oli vaadittu, että hinnoittelijalle olisi annettava joko varoitus tai muistutus. Työnantajan suorittamassa tutkimuksessa oli todettu, ettei kyseisen urakkahinnoittelijan työssä tai käyttäytymisessä ollut mitään sellaista, mikä olisi antanut aiheen siirtoon tai varoitustoimenpiteisiin, minkä vuoksi työntekijäin vaatimus oli torjuttu perusteettomana ja työehtosopimuksen vastaisena.

Työnantajan taholta oli pääluottamusmiestä ja muita ammattiosaston toimihenkilöitä useaan otteeseen kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi työpaikalla. Tämänkaltaisia toimenpiteitä ei työnantaja ollut kuitenkaan havainnut. Työtaistelutoimenpiteiden alettua oli työnantajaliiton asiamies ottanut yhteyden Metallityöväen Liittoon pyytäen siltä toimenpiteitä asiassa. Liiton mahdollisilla toimenpiteillä ei kuitenkaan ollut havaittu olleen vaikutusta asiassa.

Näillä perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Varkauden Metallityöväen Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Kanteessa oli esitetty, että osaston luottamusmies oli 13.5.1976 esittänyt vaatimuksia hinnoittelijan siirtämisestä toisiin tehtäviin ja että vaatimuksen tukemiseksi olisi ryhdytty työtaistelutoimenpiteisiin ensimmäisen kerran samana päivänä kello 12.00-14.30. Osaston luottamusmies oli kuitenkin tuona päivänä ollut iltavuorossa, joka oli alkanut kello 14.00. Häiriöiden syntyessä hän ei siis ollut ollut edes työpaikalla jonne hän oli saapunut hiukan ennen vuoronsa alkua. Tällöin oli asianomainen ylimestari ilmoittanut hänelle syntyneestä häiriöstä.

Koneistamon luottamusmies samoinkuin muiden osastojen luottamusmiehet olivat heti työhäiriöstä tiedon saatuaan ryhtyneet palauttamaan työrauhaa. Vaikka ensin mainitun työvuoro välillä oli sattunut yövuoroksi, hän oli työskennellyt osastollaan päivällä vaikuttaakseen tilanteen normalisoimiseen. Työntekijäpuoli oli saattanut myös työnantajan edustajan tietoon työrauhan palauttamiseen tähtäävät toimenpiteensä, jotka tämä oli nimenomaan myöntänyt työehtosopimuksen mukaisiksi.

Ammattiosaston toimikunta o]i kokoontunut puheenjohtajansa kutsusta 26.5. ja 17.6.1976. Näiden kokousten päätökset oli saatettu työntekijäin tietoon samalla muistuttaen sääntöjen mukaisista äärikeinoista, jolleivät päätökset riittäisi. Oltuaan edellä mainitun Ruotsin matkan lisäksi työnantajan järjestämillä kurssimatkoilla puheenjohtaja oli saatuaan tietää työhäiriöistä ottanut yhteyden sekä pääluottamusmieheen että liiton piirimieheen edellyttäen näiltä työrauhan palauttamista.

Työntekijäliittoon olivat työhäiriöiden johdosta olleet ensisijaisesti yhteydessä ammattiosaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä pääluottamusmies. Vastaajaliiton piiriasiamies puolestaan oli ollut yhteydessä toistuvasti työntekijäliiton eri toimitsijoihin. Piirimies oli saanut ilmoitukset häiriöistä ensinnä työnantajan edustajalta tai ammattiosaston puheenjohtajalta ja koneistamon luottamusmieheltä, jolloin hän oli heti käynyt häiriöpaikoilla. Tilannetta oli vaikeuttanut häiriöiden esiintyminen pienissä erissä, joista kaikista piirimies ei ollut saanut edes tietoa. Piirimies oli organisaatiossa asemansa puolesta samanlaisessa vastuussa työrauhasta kuin muutkin liiton toimitsijat. Liitto oli myös lähettänyt pääluottamusmiehelle aikaisemmin mainitun sähkeen.

Edellä kuvattujen toimenpiteiden valossa kanteessa tehty väite jonka mukaan ammattiosasto tai sen toimihenkilöt eivät olisi ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi, ei voinut pitää paikkaansa. Perusteeton oli myös väite, että ammattiosaston toimihenkilöt olisivat toiminnallaan yleisesti asettuneet tukemaan työntekijäin työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Näillä perusteilla Metallityöväen Liitto on työtuomioistuimessa pyytänyt kanteen hylkäämistä sekä ammattiosastoon että ammattiliittoon kohdistettuna.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Varkauden Metallityöväen Ammattiosasto on ollut kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi että A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden Konepajalla koneistamon 25 työntekijän oltua 13.5.1976 istumalakossa kello 12.00-14.30 ovat ammattiosaston edustajat samana päivänä kello 15 alkaneessa kokouksessa ilmoittaneet lakon syyksi erään hinnoittelijan käyttäytymisen ja samalla esittäneet hänen siirtämistään toisiin tehtäviin. Työnantajan jätettyä esitykseen välittömästi suostumatta lakko on jatkunut kello 16.00-22.00. Seuraavana päivänä 14.5. on 111 työntekijää ollut istumalakossa koneistamossa, kokoonpano-osastossa ja putkiosastossa kello 7.00-11.00 ja lakossa kello 12.00-16.00 Lakko on sitten jatkunut koneistamossa ja kokoonpano-osastolla toukokuun 17 ja 18 päivänä aamupäivällä. Viimeksi mainitun päivän iltapäivänä on koko konepajalla 397 työntekijää ollut lakossa kello 12.00-16.00. Kesäkuussa lakko on jatkunut kanteessa kerrotuin tavoin 2, 3, 9, 11, 16, 17, 21, 23 ja 29 päivänä päättyen heinäkuun 1 päivänä.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Järvenpää, Pyrhönen, Äimälä, Airaksinen, Hyppönen, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.