Labor court dismissed claim for back pay as it lacked jurisdiction over statute of limitations under public service law.

Peruskoulun opettajan palkkasaatavan vanhentumisesta oli säädetty laissa, eikä työtuomioistuimelle ollut esitetty selvitystä siitä, että millään virkaehtosopimusmääräyksellä olisi määrätty samasta kysymyksestä riidattomien saatavien osalta. Sen kysymyksen ratkaiseminen, oliko palkkasaatava vanhentunut, ei kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan.

Pääsopimuksen neuvottelumenettely koski virkaehtosopimuksen tulkintaa taikka soveltamista.

Asianosaiset: Akava r.y. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta

RATKAISU

Kunnallisten virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § Neuvottelumenettely tulkinta ja soveltamisriitojen ratkaisemiseksi

Virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden sattuessa on kuntaa tai kuntainliittoa työnantajana edustavan viranomaisen ja toisaalta viranhaltijan tai häntä edustavan luottamusmiehen pyrittävä välittömällä neuvonpidolla selvittämään erimielisyydet.

Mikäli asiaa ei saada 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvitetyksi, voidaan se siirtää neuvoteltavaksi 4-8 §:ssä määrätyssä järjestyksessä.

Viranhaltijain luottamusmiesjärjestelmästä määrätään erillisellä sopimuksella.

4 §

Edellä 3 §:n 2 momentin nojalla siirretyt neuvottelut käydään tehtävään määrätyn kunnan tai kuntainliiton viranomaisen ja asianomaisen viranhaltijayhdistyksen kesken (paikallisneuvottelut).

5 §

Ellei paikallisneuvotteluissa päästä ratkaisuun, voi sopimukseen osallinen saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa, joita käydään sopimusvaltuuskunnan ja asianomaisen sopimukseen osallisen keskusjärjestön kesken.

Vaatimus keskusneuvottelujen käymisestä on puhevallan menettämisen uhalla tehtävä kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä.

6 §

Riidan laadusta tai muista erityisistä syistä johtuen voi sopimukseen osallinen saattaa virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden suoraan käsiteltäväksi keskusneuvotteluissa.

7 §

Paikallisneuvottelut on aloitettava kahden viikon ja keskusneuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on jätetty kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelujen kohteeksi tulevat asiat on ilmoitettu, elleivät osapuolet sovi pidemmästi määräajasta.

8 §

Neuvottelut katsotaan päättyneiksi sinä päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin todenneet, tai kun jokin neuvotteluosapuolista on kirjallisesti ilmoittanut katsovansa neuvottelut omalta osaltaan päättyneiksi.

Paikallis- ja keskusneuvotteluissa pidetään pöytäkirjaa, joka tarkastetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla.

9 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

Virkaehtosopimukseen perustuvaa vaatimusta koskevan riidan ratkaisemiseksi on neuvotteluja puhevallan menettämisen uhalla vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

10 §

Kannetta työtuomioistuimessa ei saa panna vireille ennenkuin on käyty tässä sopimuksessa tarkoitetut keskusneuvottelut.

Kanne työtuomioistuimessa on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille neljän kuukauden kuluessa keskusneuvottelujen päättymisestä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ajaksi 1.4.1972-31.3.1973 tehdyssä kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I YLEINEN OSA

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Kuntien ja kuntainliittojen viranhaltijain palvelussuhteen sopimuksenvaraisiin ehtoihin nähden noudatetaan tämän virkaehtosopimuksen ja sen liitteiden määräyksiä, jollei tästä tai muusta keskitetystä virkaehtosopimuksesta tahi Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan valtuutuksen nojalla tehdystä kunnan tai kuntainliiton omasta virkaehtosopimuksesta taikka Sopimusvaltuuskunnan suostumuksella yksittäistapauksessa tehdystä palkkaussopimuksesta muuta aiheudu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA SUHDE

AIKAISEMPIIN PALVELUSSUHTEEN EHTOIHIN

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 mom. Jollei tästä tai muusta virkaehtosopimuksesta taikka Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan suostumuksella yksittäistapauksessa tehdystä kunnallisen viranhaltijan palkkaussopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijain palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina, kuin ne olivat virkaehtosopimuksen nojalla maaliskuun 31 päivänä 1972.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Peruskoulun viranhaltijain palvelussuhteen ehdoista 9.2.1972 tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Viranhaltijat saavat peruspalkkaa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen A-taulukon mukaan seuraavasti: alakansakoulunopettaja A 16, luokanopettaja, erikoistunut luokanopettaja ja ala-asteen käsityönopettaja A 20, aineenopettaja sekä apukoulun, tarkkailuluokkien ja muiden erityiskoulujen ja -luokkien opettaja ja erityisopettaja A 21, lehtori A 22 ja oppilasasuntolan hoitaja A 16 palkkausluokan mukaan. Luokanopettaja ja erikoistunut luokanopettaja, jotka ovat suorittaneet säädetyt erikoisopinnot vähintään kahdessa aineessa, saavat palkkauksen A 21 palkkausluokan mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli katsonut, että Huhtalalla olisi oikeus korotettuun palkkaan erikoistumisopintojen perusteella 1.8.1972 lukien. Sopimusvaltuuskunta oli kuitenkin katsonut, että kun Huhtala oli esittänyt palkanoikaisuvaatimuksen vasta 26.11.1973, niin hänellä oli oikeus peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä annetun lain nojalla saada palkkaus ainoastaan vuoden ajalta oikaisuvaatimuksen jättämisestä lukien, joten Huhtala sopimusvaltuuskunnan mielestä oli menettänyt oikeutensa joulukuuta 1972 edeltäneeltä ajalta.

Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen nojalla kuntien ja kuntainliittojen viranhaltijain palvelussuhteen sopimuksenvaraisiin ehtoihin nähden noudatettiin virkaehtosopimuksen ja sen liitteiden määräyksiä. Sovellettavaksi tuli edelleen pääsopimuksen 9 §:n vanhentumismääräys. Tässä tapauksessa kunnallishallitus oli tehnyt kielteisen päätöksen huhtikuussa 1974, joten vaatimus oli tehty sopimuksen puitteissa. Myös kunnallisessa virkasäännössä oli todettu, että pääsopimuksen mukainen vanhentumisaika oli aineellisoikeudellinen.

Sanotuilla perusteilla Akava on vaatinut Kaarinan kunnan velvoittamista suorittamaan Ulla Huhtalalle ajalta 1.8.-30.11.1972 silloin voimassa olleiden palkkausperusteiden mukaisen A 20 ja A 21 palkkausluokan erotuksen 542,28 markkaa 6 prosentin korkoineen 1.12.1972 lukien. Akava on jutun pääkäsittelyssä luopunut haastehakemuksessa esittämästään vaatimuksesta, että Kaarinan kunta velvoitettaisiin suorittamaan palkkaluokkien erotukselle korkoa laskettuna kunkin kuukauden osalta kuukausittain etukäteen.

Kanteeseen vastatessaan kunnallinen sopimusvaltuuskunta on lausunut, että kuntasektorilla oli olemassa erilaisia palkkasaatavan vanhentumisaikoja koskevia määräyksiä. Virkaehtosopimuksen tulkintoja soveltamiserimielisyyttä koskevan saatavan vanhenemisajasta oli määrätty pääsopimuksessa. Virkasäännön vanhentumismääräys koski sellaista palkkasaatavaa, joka oli riidaton eli asiassa ei ollut syntynyt erimielisyyttä virkaehtosopimuksen tulkinnasta taikka saatava ei perustunut lainkaan virkaehtosopimuksella sovittuun palvelussuhteen ehtoon. Kolmas vanhentumissäännös sisältyi peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä annettuun lakiin.

Nyt ei ollut kysymyksessä palvelussuhteen ehtoja koskevan virkaehtosopimuksen tulkinta- tai soveltamiserimielisyys. Kysymys oli ainoastaan siitä, mistä ajankohdasta lukien palkkaa oli opettajalle maksettava takautuvasti. Palkkaus sinänsä perustui luonnollisesti virkaehtosopimukseen. Asiasta oli saatavan materiaalisesta riidattomuudesta huolimatta käyty paikallisneuvottelut ja sen jälkeen keskusneuvottelut. Neuvottelujen kohteena ollut erimielisyys olikin koskenut itse pääsopimuksen tulkintaa ja yksilöitynä erimielisyyttä siitä, noudatetaanko kysymyksessä olevassa tapauksessa pääsopimuksen mukaista vanhenemisaikaa vai eikö.

Sanotuilla perusteilla kunnallinen sopimusvaltuuskunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kaarinan kunta on ollut jutussa kuultavana.

Se seikka, että puheena olevassa asiassa on käyty ensin paikallisneuvottelut ja sitten keskusneuvottelut, joissa on käsitelty Huhtalan palkkasaatavan vanhentumiskysymystä, ei merkitse sitä, että itse palkkasaatava olisi riitautettu muulla perusteella. Palkkasaatavan vanhentumisesta on säädetty sanotussa peruskoulun viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä annetussa laissa, eikä työtuomioistuimelle ole esitetty selvitystä siitä, että millään virkaehtosopimusmääräyksellä olisi määrätty samasta kysymyksestä riidattomien saatavien osalta. Sanotussa laissa on lisäksi myös säännökset muutoksen hakemisesta palkkausta koskevan oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun kunnallishallituksen päätökseen.

Sanotuilla perusteilla ja kun sen kysymyksen ratkaiseminen, onko Huhtalan palkkasaatava vanhentunut, ei näin ollen työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n säännösten mukaan kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan, työtuomioistuin jättää kanteen tutkimatta. Jutun laatuun katsoen saa kunnallinen sopimusvaltuuskunta kuitenkin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Sarkko, Lappalainen, Riski, Pyrhönen, Vapaavuori, Hyppönen, Kaski ja Keijonen.

Tuomio oli yksimielinen.