Labor court fines union and union section for collective strike violating work peace obligations under collective agreement.

Tehtaan korjaus-, laitos- ja sähkömiesten lakot olivat työtaisteluna kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiä vastaan. Ammattiosasto oli vastuussa asettamiensa toimihenkilöiden ja luottamusmiesten toimenpiteistä, eikä ammattiosaston eikä työntekijäliiton toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi voitu pitää riittävinä. Molemmat tuomittu hyvityssakkoon, jolloin otettu huomioon, että työtaistelu liiton vastuun kannalta muodosti yhden kokonaisuuden yhtiön kolmessa muussa tuotantolaitoksessa olleen työtaistelun kanssa.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä voimassa olevassa elintarvikealoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

8 § Työpalkat

Täydennys 12:

Korjauspajan varsinaisten ammattityöntekijäin, laitosmiesten, lämmittäjien, sähkömiesten, puuseppien, maalarien, muurarien ja kirvesmiesten osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä paitsi palkkojen suhteen, jotka määräytyvät tämän työehtosopimuksen liitteenä olevien ns. raskaan metalliteollisuuden palkkaperusteiden pohjalta. Autonkuljettajain, autonapumiesten ja kirjapainotyöntekijäin osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä muuten paitsi palkkojen suhteen, jotka määräytyvät näiden pääaloilla voimassaolevien työehtosopimusten palkkaperusteiden mukaisesti. Työnantaja ja kaikki tässä kohdassa mainitut työntekijät ovat siis työriitaisuuksiin nähden sidotut tähän työehtosopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisten hyväksymissä elintarvikealojen työehtosopimusten tulkintaohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1. Teollisuuslinjaperiaatteen soveltaminen

Elintarvikealojen työehtosopimuksen liitteeseen on otettu ns. raskaan metalliteollisuuden ohjetuntipalkat, joiden pohjalta muodostetaan mm. korjauspajan varsinaisten ammattityöntekijäin, laitosmiesten, lämmittäjien, sähkömiesten, puuseppien maalarien, muurarien ja kirvesmiesten palkat. Metallialan työehtosopimuksesta oietaan ko. työntekijäin osalta ohjetuntipalkkojen lisäksi huomioon määräys työkohtaisesta palkasta aikatyölisämääräykset (mm. 15 %:n sääntö), työntekijäin jako palkkaryhmiin ja olosuhdelisäjärjestely.

Elintarvikealoja koskevasta työehtosopimuksesta otetaan muut määräykset kuten esim. määräykset suorituspalkkauksesta, vuorotyö- sekä ilta- ja yötyölisät, hälytysluontoinen työ ja varallaolo, matkakustannusten korvaukset ja päivärahat työkalukorvaukset, arkipyhäkorvaukset ja sairausajan palkka.

Tavoitteena pidetään kokonaispalkkaa, jota muodostettaessa otetaan huomioon mm. tuotantopuolen ansiotaso sekä ao. paikkakuntakalleusluokan ja paikkakunnan vastaavissa töissä vallitseva ansiotaso. Liitot suosittelevat, että huomiota kiinnitetään myös muiden alojen ylläpito osastojen vastaavissa töissä vallitsevaan ansiotasoon vastaavissa palkkausmuodoissa.

Määräys perustuntipalkasta ja aikapalkasta siihen liittyvine pöytäkirjamerkintöineen otetaan edellä mainittuun liitteeseen.

Siitä johtuen, että elintarvikealojen työehtosopimuksen ja metalliteollisuuden työehtosopimuksen arkipyhäkorvausmääräykset poikkeavat toisistaan on tämä metalliteollisuuden työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa muodostettaessa huomioitava 1,6 %:n suuruisena ensimmäisenä sopimusvuonna. Toisena sopimusvuonna em. prosenttia ei enää sovelleta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Korjaus-, laitos- ja sähkömiesten kokonaisvahvuus oli 40 työntekijää. Lakkoon osallistuneiden joukossa olivat olleet ammattiosaston puheenjohtaja, joka samalla oli sähkömiesten luottamusmies, korjausmiesten luottamusmies, joka samalla oli ammattiosaston toimikunnan jäsen, laitosmiesten luottamusmies ja eräs ammattiosaston toimikunnan jäsen. Työnantaja oli toistuvasti muistuttanut ammattiosastoa työrauhavelvollisuudesta. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi työpaikalla.

Kun lakoista oli saatu tieto, oli niistä ilmoitettu vastaajaliiton palkkasihteereille suullisesti 19. ja 28.10.1976 sekä puhelimitse 22. ja 25.10.1976 ja pyydetty työntekijäliittoa ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työntekijäliitolle oli lähetetty myös kirjeet 26. ja 29.10.1976. Näihin ei kuitenkaan ollut saatu vastausta eikä työntekijäliitto ollut ryhtynyt toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa täyttämiseksi.

Vastaajaliitto ja ammattiosasto olivat näin ollen selvästi rikkoneet ja laiminlyöneet niille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvan työrauhavelvollisuuden kyseisessä työtaistelutilanteessa. Näillä perusteilla kantaja on vaatinut, että vastaajaliitto ja ammattiosasto, molemmat erikseen tuomittaisiin työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja velvoitettaisiin korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Huolimatta siitä, että työnantaja oli menetellyt työehtosopimuksen ja sovellutus- ja tulkintaohjeiden vastaisesti, oli ammattiosasto pyrkinyt asioiden ratkaisemiseen neuvotteluteitse. Neuvottelujen jatkuva pitkittyminen ja työnantajapuolen asiaton käyttäytyminen olivat tehneet ammattiosastolle ja luottamusmiehille mahdottomaksi työntekijöiden täydellisen rauhoittamisen. Ammattiosasto kiisti kuitenkin tiukasti sen, että se olisi ollut työtaistelujen aloittajana tai niitä millään tavoin tukenut muussakaan vaiheessa. Pääluottamusmies oli pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin työpaikalla tilanteen rauhoittamiseen. Kun kyseessä kuitenkin oli itse pääalan työehtosopimukseen nähden sivusopimuksen varassa olevat työntekijät, oli tuotantopuolella työskennelleen pääluottamusmiehen ollut jonkin verran tavallista vaikeampi saada yhteyttä tyytymättömiin työntekijöihin.

Vastaajaliitto myös kiisti olleensa millään tavoin työhäiriöiden takana tai niitä tukeneensa tilanteen edelleen kehittyessä. Se oli päinvastoin pyrkinyt selvittämään työhäiriön aiheuttanutta tilannetta ja pyrkinyt myös työntekijöiden rauhoittamiseen. Työnantajan työehtosopimuksen vastainen käyttäytyminen oli osittain estänyt tämän. Ammattiosasto, luottamusmiehet ja työntekijäliitto olivat kuitenkin vielä tähän asti pystyneet estämään työhäiriöiden muuttumisen jatkuviksi. Kun työnantaja oli ollut itse aiheuttamassa työhäiriön syntyä ja kun se lisäksi toisaalta oli omilla toimenpiteillään vaikeuttanut asioiden käsittelyä työpaikalla, työntekijäpuoli oli, kun otettiin huomioon luottamusmiesten, ammattiosaston ja ammattiliiton toimenpiteet, täyttänyt sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvan työrauhavelvoitteen, minkä vuoksi vastaaja on pyytänyt kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.

Turun Makeistyöläisten ammattiosasto r.y:tä on asiassa kuultu.

Sen vuoksi ja kun ammattiosasto on vastuussa asettamiensa toimihenkilöiden ja luottamusmiesten toimenpiteistä sekä kun ammattiosaston ja vastaajaliiton toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi, ottaen huomioon sen ajanjakson pituuden, jona työnseisaukset toimeenpantiin, ei voida pitää riittävinä, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun Makeistyöläisten ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 3 000 markkaa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä, ottaen huomioon että työtaistelu liiton vastuun kannalta muodostaa yhden kokonaisuuden samaan aikaan Huhtamäki Oy:n Jalostajan, Leiraksen ja Marlin laitoksissa olleen työtaistelun kanssa, valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä Suklaatehdas Hellaksen tapahtumien osalta 2 000 markkaa sekä korvaamaan yhteisvastuullisesti Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 800 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Mickwitz, Tiitola, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.