Labour Court dismisses claim that part-time teaching roles count as full-time service for pension age calculation.

Kysymys siitä, oliko yliopiston virkamiehen ikälisään oikeuttavaksi ajaksi luettava ajat, joina hän oli yliopiston opettajainvalmistuslaitoksella hoitanut ensin puoleksi kansakoulunopettajan virkaa ja sitten puoleksi kansalaiskoulunopettajan virkaa.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Huhtikuun 11 päivänä 1974 allekirjoitetussa asianosaisten välillä virkaehtosopimuksena voimassa olleessa valtion virkamiesten ikälisäsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 §

Ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi virkamies saa lukea koko sen ajan minkä hän kahdeksantoista vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa:

a) valtion palveluksessa, jolloin valtion palvelukseksi katsotaan myös palvelus kansanedustajana, valtioneuvoston jäsenenä, eduskunnan oikeusasiamiehenä, eduskunnan viran tai toimen haltijana, sekä Suomen Pankin, Ahvenanmaan maakunnan kansaneläkelaitoksen, Postipankin, valtion teollisuuslaitoksen sekä valtioenemmistöisen yhtiön palvelus;

b) kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän, uskonnollisen yhdyskunnan tai sellaisen yksityisen, yhteisön tai laitoksen palveluksessa, joka saa lain tai asetuksen nojalla taikka harkinnanvaraista valtionapua yli puoleen palkkausmenoistaan;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Eri palvelusaikoja ikälisää varten laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana virkamies on ollut valtion palveluksessa vähintään kahdeksantoista päivää. Palvelusvuoden jakautuessa kahteen tai useampaan lukukauteen on yhden lukukauden palvelus niin mones osa koko vuoden palveluksesta kuin oppi- tai kasvatuslaitoksessa on yhden lukuvuoden aikana lukukausia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Valtiovarainministeriön 17.10.1974 päivätyllä valtioneuvoston kanslialle ja kaikille ministeriöille sekä niiden alaisille virastoille ja laitoksille osoitetulla yleiskirjeellä annetuissa valtion virkamiesten ikälisäsopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Ikälisää varten hyväksi luettavat palvelusajat

Ikälisään oikeuttavia aikoja laskettaessa otetaan huomioon päätoiminen palvelus 18 ikävuoden jälkeen. Tästä poiketen virkamiehellä on oikeus sotatilan aikaisesta lotta- tai sotapalveluksesta lukea hyväkseen myös alle 18 vuotiaana palveltu aika.

Viran tai toimen hoitaminen osittain (esim. 1/2, 3/4) ei oikeuta lukemaan kyseistä palvelua ikälisään oikeuttavaksi.

Päätoimisen palvelun käsitettä ei virkaehtosopimuksessa ole erikseen määritelty. Näin ollen on edelleen noudatettavana se tulkintasääntö, että päätoimista on sellainen työ, joka kestää keskimäärin vähintään viisi tuntia vuorokaudessa. Tällaisia työpäiviä tulee kalenterikuukauteen sisältyä vähintään 18.

Opetustoimen osalta virkaehtosopimus ei ole aiheuttanut muutosta aikaisemmin annettuihin päätöksiin ja määräyksiin päätoimisen palvelun ikälisävuosien laskemiseen määräytymisen osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Ikälisäaikojen laskeminen

Eri palvelusajoista otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana virkamiehellä on 18 palveluksessaolopäivää (eli lauantai- ja sunnuntaipäivät lasketaan mukaan). Päätoimiseksi katsottavan tuntityön (keskimäärin 5 t/pv) osalta kuitenkin varsinaisia työpäiviä tulee olla 18.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Palvelusvuoden jakautuessa lukukausiin on yhden lukukauden palvelus niin mones osa koko vuoden palveluksesta kuin oppilaitoksessa on lukukausia lukuvuoden aikana. Mikäli palvelus ei ole alkanut lukukauden alkaessa tai on päättynyt ennen lukukauden loppua, lasketaan palvelusaika kuten muun palvelun osalta eli otetaan huomioon sellaiset kalenterikuukaudet, joihin sisältyy 18 virassaolopäivää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Ikälisän täydennysosa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viran tai toimen osittain hoitaminen ikälisään oikeuttava na

Osittain hoidettu virka tai toimi ei ole ikälisään oikeuttavaa palvelusta. Esimerkiksi virkamiehen hoitama 1/2 vanhemman lehtorin ja 1/2 nuoremman lehtorin virasta ei oikeuta ikälisään. Tuntiopettaja voi sen sijaan laskea päätoimiseen palvelukseen oikeuttavia tuntejaan eri kouluistakin.

Jos virkamies saa virkavapautta osaan esimerkiksi puoleen virastaan, ja hänellä on em. virassaan ikälisä, otetaan hänelle palkkaa maksettaessa huomioon myös vastaava osuus ikälisistä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näillä perusteilla TVK-V katsoi, että Isohanni, joka 1.8.1971-31.7.1972 oli hoitanut ensin puoleksi kansakoulunopettajan virkaa ja sittemmin puoleksi kansalaiskoulunopettajan virkaa opetusvelvollisuuden ollessa molemmissa viroissa yhteensä 20 tuntia viikossa, oli kyseisenä aikana ollut päätoimiseksi katsottavassa valtion palveluksessa siitäkin huolimatta, että hän oli hoitanut mainittuja virkoja vain osittain. Sen vuoksi TVK-V on vaatinut, että työtuomioistuin vahvistaisi 11.4.1974 allekirjoitetun valtion virkamiesten ikälisäsopimuksen 4 §:n 1 momentin a kohdan oikeaksi sisällöksi tässä tapauksessa sen, että tiedekuntasihteeri Mikko Isohannin Oulun yliopiston opettajainvalmistuslaitoksella 1.8.1971-31.7.1972 palvelema aika tulisi ottaa huomioon ikälisään oikeuttavana palvelusaikana ja että Isohannilla näin oli oikeus saada toinen ikälisänsä 1.12.1974 lukien. TVK-V on vaatinut myös kulujensa korvaamista.

Työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa säädettiin, että jos virkaehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta riitaisuudesta oli ensin neuvoteltava, ei asiaa saanut työtuomioistuimessa ennen neuvottelujen tapahtumista tutkia. Pääsopimuksen 10 §:n 1 momentin mukaan riita-asiassa oli käytävä keskusneuvottelut ennen asian vireille panemista työtuomioistuimessa. Näin ollen asia olisi työtuomioistuimesta annetun lain 17 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan työtuomioistuimen puheenjohtajan päätöksellä jätettävä tutkimatta.

Näillä perusteilla ministeriö on vaatinut, että TVK-V:n esittämät vaatimukset olisi hylättävä ja se olisi velvoitettava korvaamaan ministeriön oikeudenkäyntikulut tässä asiassa.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska väite siitä, että puhevalta asiassa on valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen 5 §:n 2 momentin nojalla menetetty, koska keskusneuvotteluja ei olisi vaadittu ajoissa, on asiaväite, työtuomioistuin hylkää sanotulla perusteella tehdyn vaatimuksen jutun jättämisestä tutkimatta.

Jutun näin ollen tutkiessaan työtuomioistuin toteaa, että sitten kun kanteessa tarkoitetusta riitakysymyksestä oli käyty pääsopimuksen mukaiset paikallisneuvottelut 9.12.1975 eikä niissä ollut päästy yksimielisyyteen ja TVK-V oli 10.3.1976 valtiovarainministeriölle saapuneessa kirjeessä pyytänyt asiassa keskusneuvotteluja mutta valtiovarainministeriö oli pääsopimuksen edellä mainitun määräyksen nojalla, katsoen TVK-V:n menettäneen puhevaltansa, jättänyt asian ottamatta enempään käsittelyyn, asiassa on 5.4.1976 käyty uudet paikallisneuvottelut ilman että valtion puolesta olisi esitetty huomautusta tai varausta puhevallan menettämisen perusteella. Tähän nähden työtuomioistuin katsoo, ettei valtiovarainministeriö ole voinut enää sanottujen paikallisneuvottelujen jälkeen 20.5.1976 pidetyissä uusissa keskusneuvotteluissa eikä niiden jälkeen vedota siihen, että puhevalta olisi menetetty edellä mainitulla perusteella.

Työtuomioistuin havaitsee 20.5.1976 pidettyjen keskusneuvottelujen pöytäkirjasta asianosaisten olevan yhtä mieltä siitä, että Mikko Ilkka Isohanni on hoitanut Oulun yliopiston opettajainvalmistuslaitoksessa ajalla 1.8.1971-29.2.1972 puoleksi kansakoulunopettajan virkaa ja ajalla 1.3.-31.7.1972 puoleksi kansalaiskoulunopettajan virkaa. Opetusvelvollisuus on kumpanakin jaksona ollut 13 viikkotuntia, minkä lisäksi Isohannilla on koko ajan ollut 7 ylituntia viikossa.

Valtion virkamiesten ikälisäsopimuksen 4 §:n 1 momentin a kohdan mukaan virkamies saa lukea ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi koko sen ajan, minkä hän 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa valtion palveluksessa. Myös muun sanotun momentin mukaan huomioon otettavan palveluksen tulee olla päätoimista. Ikälisäsopimuksessa ei ole erikseen määritelty sitä, milloin palvelus katsotaan päätoimiseksi. Sen sijaan valtiovarainministeriö on ottanut neuvotteluviranomaisena valtion virkaehtosopimusasetuksen 2 §:n nojalla antamiinsa ikälisäsopimuksen soveltamisohjeisiin asiasta edelle jäljennetyt määritelmät

Työtuomioistuin katsoo valtiovarainministeriön neuvotteluviranomaisena valtion virkaehtosopimusasetuksen 2 §:n nojalla antamien ohjeiden koskevan sitä, miten virkaehtosopimusta on valtion puolelta sovellettava, eivätkä ne niin ollen sinänsä sido toista osapuolta virkaehtosopimussuhteessa tai virkasuhteessa. Jutussa esitetty selvitys ei työtuomioistuimen mielestä osoita, että TVK-V olisi osaltaan hyväksynyt soveltamisohjeet taikka että ne kysymyksessä olevalta osin vastaisivat vakiintunutta käytäntöä. Näin ollen niitä voidaan tässä jutussa työtuomioistuimen mielestä pitää vain osoituksena toisen virkaehtosopimusosapuolen käsityksestä riidanalaisen virkaehtosopimuskohdan oikeasta sisällyksestä.

Kannetta ei siten työtuomioistuimen mielestä voida ratkaista pelkästään soveltamisohjeiden kysymyksessä olevan kohdan nojalla. Riittävää perustetta ei toisaalta ole esitetty sille, että tuntiopettajia koskeva kysymyksessä olevana aikana voimassa ollut säännös jonka mukaan 20 luokkatuntia merkitsee päätoimista palvelusta, olisi sovellettavissa muihinkin opettajiin kuin tuntiopettajiin. Isohannin opetustuntimäärä ylitunteineen ei ole vastannut asianomaisten virkojen täyttä opetusvelvollisuutta 26 viikkotuntia. Vaikka ylitunteihin katsottaisiin voitavan soveltaa tuntiopettajia koskevaa säännöstä, ei yhteenlaskun tuloksena sittenkään olisi täyden viran hoitaminen, vaan 1/2+7/20 =17/20 täydestä virasta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Isohannin palvelusta kysymyksessä olevana aikana voida pitää päätoimisena, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saa valtiovarainministeriö kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Peltola, Riski, Pyrhönen, Ahtola, Hyppönen, Kaski ja Keijonen.

Tuomio oli yksimielinen.