Labor court dismisses union strike claim and fines union for violating collective agreement peace obligations.

Telakan työntekijäin lakot olivat kohdistuneet työtaisteluna työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin, ja työtaisteluun oli osan aikaa ottanut osaa pääluottamusmies. Ammattiosasto ei ollut väittänytkään tehneensä mitään työtaistelun estämiseksi, ja se on tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 25.2.1976 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa määrätään muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan 70 pennillä tunnilta sen palkanmaksukauden alusta lukien, jonka alkamispäivä on lähinnä helmikuun 17. päivää

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset olosuhde- ja vuorotyölisät tulevat voimaan edellä mainitusta ajankohdasta lukien.

B. Palkkaperusteiden ylimääräinen korotus

Todettiin, että ohjetuntipalkoissa suoritettu ylimääräinen korotus on tapahtunut siinä tarkoituksessa, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot supistuisivat.

Palkkaperusteiden ylimääräinen korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

C. Uudet palkkaperusteet

Sovittiin, että työehtosopimuksen mukaiset suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet ja perustuntipalkat on edellä B-kohdassa mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi uusien palkkamääräysten voimaan tulosta lukien korotettava niin, että ne asettuvat prosentuaalisesti samaan suhteeseen uusiin ohjetuntipalkkoihin kuin missä ne ovat olleet aikaisempiin ohjetuntipalkkoihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

E. Suorituspalkat

Uusien palkkamääräysten voimaan tulon jälkeen käytäntöön otettavien uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua sanottuna päivänä voimaan tuleviin hinnoitteluperusteisiin.

Vanhoja urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja käytettäessä sanotun päivän jälkeen on niitä siten tarkistettava, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

Suorituspalkkojen korottamisesta eri tapauksissa antavat liitot tarkemmat ohjeet erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtaistelu kohdistui selvästi voimassa olevan työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n määräyksiin. Pääluottamusmies ei ollut ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden ehkäisemiseksi, tuomitsemiseksi tai lopettamiseksi, vaan päinvastoin hän oli esittämällä vaatimukset työnantajalle sekä käydyissä neuvotteluissa vaatimuksista kiinni pitämällä, työtaistelutoimenpiteisiin osallistumalla ja toiminnallaan yleensä selvästi asettunut tukemaan työntekijöiden vaatimuksia. Myöskään Metallityöväen Liiton toimenpiteillä, mikäli sellaisiin oli ryhdytty, ei ollut havaittu olleen minkäänlaista merkitystä työrauhan palauttamisessa työpaikalle. Sanotuilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Turun Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Kanteeseen vastatessaan Metallityöväen Liitto on lausunut, että kanteessa tarkoitetut poissaolot olivat olleet hajanaisia. Metallityöväen Liitosta oli kaikesta huolimatta silloin, kun liittoon oli työnantajapuolelta oltu yhteydessä, varmuuden vuoksi kehotettu työntekijöitä täyttämään velvollisuutensa. Mikäli kannetta ei hylättäisi sillä perusteella, että esitetyt vaatimukset eivät olisi kohdistuneet työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen sitovaan määräykseen, kanne olisi hylättävä sillä perusteella, että Metallityöväen Liitto oli tehnyt asiassa voitavansa.

Turun Metallityöväen Ammattiosasto, joka on ollut jutussa kuultavana, on kanteen johdosta lausunut, että kanne olisi kokonaisuudessaan joko jätettävä tutkimatta taikka hylättävä, koska väitettyä kohdistumisongelmaa ei haastehakemuksessa ollut ainakaan riittävästi yksilöity. Toisaalta kysymyksessä oleva erimielisyys ei kohdistunut mihinkään ammattiosastoa sitovaan työehtosopimuksen määräykseen taikka työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, koska palkkaus perustui paikalliseen palkkatasoon, joka ylitti selvästi työehtosopimuksen määrittelemän palkkatason.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Metallityöväen Liitossa asiaa hoitanut palkkasihteeri on ilmoittanut kantajaliitosta otetun yhteyttä häneen 19.3.1976, eikä kantajaliitto ole näyttänyt, että sen taholta olisi aikaisemmin pyydetty Metallityöväen Liiton toimenpiteitä asiassa. Liiton edustaja on sen jälkeen kehottanut ammattiosaston edustajia työrauhan säilyttämiseen ja osallistunut erimielisyyden selvittämiseksi käytyihin neuvotteluihin, joiden tuloksena työtaistelut päättyivät. Vaikka työnseisaukset liiton asiaan puututtua vielä ovatkin jatkuneet muutamina päivinä, niin niiden jaksoittaisuuden huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo näyttämättä jäänen, että Metallityöväen Liitto edellä kerrotuin tavoin toimiessaan olisi laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Metallityöväen Liittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen ja työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turun Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4 500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1200 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Lampi, Järvenpää, Riski, Pyrhönen, Äimälä, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.