Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1977-119 AI generated

Labor court dismissed union claim that a work extension bonus remained valid after new collective agreement took effect.

Case Number TT:1977-119
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's request to retain a work extension bonus paid during a company merger. The employer argued the bonus was not mandated by the new collective agreement and was therefore terminated when the old agreement ended. The court agreed, ruling that the bonus could be removed as it lacked statutory or contractual basis in the new terms.

Legislator headnote

AI generated

Section 1 of the Collective Agreements Act; where a supplementary payment for work extension is not stipulated in the current collective agreement, the employer is not obligated to continue paying it after the previous agreement expires.

Keywords

AI generated
collective agreement termination work extension bonus employer obligation company merger labor court decision

Cited Legislation

AI generated
Section 1, paragraph 1 of the Act on the Labour Court
AI generated
kko-precedent_1991_187
Supreme Court allows employer to unilaterally change piece-rate to fixed salary without special weighty grounds under Labor Contract Act.
labour_2002_24
Labor court allows severance pay continuation when no valid reason exists to stop it under collective agreement rules.
labour_2006_108
Labour court dismisses union claim that a salary cut mechanism was included in a painting industry collective agreement.
labour_1989_11
Labor court dismissed union claim that employer failed to maintain supplementary pay proportional to base salary increase.
labour_1989_89
Labor court dismisses claim that office management allowance is personal pay protected from reduction upon involuntary transfer.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kahden yhtiön fuusioitumisesta aiheutuneesta viikkotyöajan pitennyksestä oli työntekijöille maksettu palkanlisä taulukkopalkan lisäksi. Kysymys siitä, oliko palkanlisä voitu poistaa uuden palkkoja koskevan työehtosopimuksen voimaantulosta lukien.

Työehtosopimuksella todettu voitavan sopia, että työntekijäin henkilökohtaisissa palkoissa olevat ylitykset työehtosopimuksen mukaisista vähimmäispalkoista laskettuina säilyvät osittain tai kokonaan vähimmäispalkkojen korotusten jälkeenkin. Nyt ko. kerralla ei kuitenkaan ollut niin sovittu.

Asianosaiset: Suomen Liikeväen Liitto r.y. Kaupan Työnantajaliitto KTL r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 15.2.1976 solmitussa konttorityöntekijäin työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

6 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimukseen liittyvässä palkkoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Työkohtaisuuslisä

1. Sen mukaan poikkeavatko työntekijän työtaito, työteho ja kokemus tahi hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään tässä sopimuksessa mainittua palkkaa viisitoista prosenttia korkeampi palkka.

2. Tämän pykälän 1. kohdassa tarkoitettua korkeampaa palkkaa suositellaan maksettavaksi sellaisille työntekijöille, jotka työssään osoittavat keskimääräistä suurempaa työtehoa, aloitekykyä ja ammattiinsa perehtyneisyyttä, kysymyksessä olevan erikoisalan hallitsemista, taitavaa asiakaspalvelua jne., sekä erityisesti pitkään alalla olleille työntekijöille, samoin kuin sellaisille työntekijöille, jotka ovat lisänneet ammattipätevyyttään itseopiskelun tai muun lisäkoulutuksen kautta.

9 § Kielilisä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Osa-aikatyöntekijöitä koskevassa liitepöytäkirjassa konttorityöntekijäin palkkoja koskevaan sopimukseen on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

1. Kokoaikakonttorityöntekijä on työntekijä, jonka työsuhteessa noudatetaan pysyvästi konttorityöntekijäin työehtoja koskevan työehtosopimuksen mukaista säännöllistä enimmäisviikkotyöaikaa.

2. Kokoaikakonttorityöntekijästä käytetään tässä sopimuksessa nimitystä kokoaikatyöntekijä.

3. Mikäli työsuhteessa noudatetaan 1. kappaleessa tarkoitettua työaikaa lyhyempää työaikaa eikä tätä ole otettu vastaavasti huomioon konttorityöntekijän palkkaa määrättäessä, pidetään tällaista työntekijää kuitenkin kokoaikatyöntekijänä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen välillä edelleen 22.10.1976 solmitussa konttorityöntekijäin palkkaryhmittelyä ja palkkataulukkoja koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Todettiin, että 15.2.1976 allekirjoitettuun konttorityöntekijäin palkkoja koskevaan työehtosopimukseen on laadittu uusi palkkaryhmittely taulukoineen ja soveltamisohjeineen.

2 §

Tällä pöytäkirjalla kumotaan aikaisemmin voimassa ollut konttorityöntekijäin palkkaryhmittely taulukoineen ja soveltamisohjeineen. Ellei työntekijän palkka jo täytä uuden ryhmittelyn ja taulukon edellyttämää palkkaa, korotetaan se uuteen taulukkopalkkaan, mistä palkkasopimuksessa edellytetyt ns. pakolliset lisät lasketaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Merkittiin, että tällä kaksin kappalein laaditulla pöytäkirjalla, joka on voimassa lokakuun 16 päivästä 1976 lukien, on sama voima ja velvoittavuus kuin 1 §:ssä mainitulla työehtosopimuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kun Kaupan Työnantajaliitto ja Oy Tamro Ab eivät olleet suostuneet maksamaan kyseistä työajan pitennyksestä sovittua lisää, on Suomen Liikeväen Liitto työtuomioistuimessa vaatinut todettavaksi että Oy Tamro Ab:n kuudelle työntekijälle Oili Lönnqvistille, Annikki Rajalalle, Lahja Pohjolalle, Irja Karhulle, Meeri Kiskoselle ja Irma Pereniukselle työajan pidentämisestä maksetut 105 markan lisät eivät olleet sellaisia, joiden poistamiseen konttorityöntekijäin 22.10.1976 allekirjoitettu pöytäkirja antoi oikeuden.

Kaupan Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan huomauttanut, että kaupan konttorityöntekijöitä koskeva 16.10.1976 voimaan tullut palkkaratkaisu oli merkinnyt uutta palkkaryhmittelyä ja uutta palkkataulukkoa. Palkkaratkaisu ei taannut konttorityöntekijöiden mahdollisia henkilökohtaisia lisiä, vaan se oli taannut ainoastaan sellaiset lisät, jotka työnantajan oli työehtosopimuksen mukaan maksettava eli niin sanotut pakolliset lisät. Tämä kävi ilmi selvästi Kaupan Työnantajaliiton ja Suomen Liikeväen Liiton välisen 22.10.1976 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 2 §:stä.

Kun fuusio oli tapahtunut ja osa henkilökuntaa oli siirtynyt Tamroon, oli työaika heidän osaltaan pidentynyt. Korvaus tästä oli sovittu työsopimusluontoisesti eikä se siis ollut perustunut työehtosopimukseen, jossa ei tällaista velvoitetta ollut. Tämä työehtosopimukseen perustumaton lisä oli edellä mainitulla vuoden 1976 pöytäkirjalla todettu päättyneeksi. Sen lisäksi että työntekijät olivat jo monta vuotta saaneet kyseistä hyvitystä, oli tarkoitus ollut oikaista työntekijäin keskeisiä palkkasuhteita, minkä vuoksi lisää ei ollut enää tarkoituksenmukaista säilyttää. Kenenkään henkilökohtaista palkkaa ei ollut alennettu, ja työsopimuksin oli mahdollista poistaa sellainen lisä, joka ei ollut rinnastettavissa pakollisiin lisiin. Koska nyt kysymyksessä oleva lisä ei perustunut työehtosopimukseen, kanne oli jätettävä tutkimatta tai hylättävä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Oy Tamro Ab on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja koska kanteessa tehdyssä vahvistusvaatimuksessa on kysymys asianosaisten välillä työehtosopimuksena noudatetun sopimuspöytäkirjan määräysten tulkinnasta, työtuomioistuin työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin kohdan nojalla harkitsee oikeaksi hylätä Kaupan Työnantajaliiton vaatimuksen kanteen jättämisestä tutkimatta.

Tutkiessaan näin ollen jutun työtuomioistuin katsoo asiassa käyneen selville, että Aurum Oy:n fuusioiduttua vuonna 1971 Tampereen Rohdos Oy:n eli nykyisen Oy Tamro Ab:n kanssa on Aurumin työntekijäin viikkotyöaika pidentynyt 37,5 tunnista 40 tuntiin. Pidennyksen korvaukseksi yhtiö on maksanut asianomaisille työntekijöille 105 markan palkanlisän taulukkopalkkaan. Lisää on maksettu aina 15.10.1976 asti, jolloin se on silloin voimaan tulleiden palkankotusten toteuttamisen yhteydessä asianomaisten henkilökohtaisia palkkoja alentamatta poistettu, koska yhtiön käsityksen mukaan sanottu palkkaratkaisu ei ole taannut kyseisen lisän säilymistä. Suomen Liikeväen Liitto on katsonut, ettei sen ja Kaupan Työnantajaliiton välillä 22.10.1976 allekirjoitettu sopimuspöytäkirja ole oikeuttanut poistamaan kyseistä lisää.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Oy Tamro Ab:llä ole työehtosopimuksen perusteella velvollisuutta kysymyksessä olevan lisän maksamiseen, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen ja sen nojalla tehdyt vaatimukset. Jutun laatuun nähden saa Kaupan Työnantajaliitto kärsiä omat oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lindholm, Lappalainen, Riski, Pyrhönen, Äimälä, Hyppönen, Lankinen ja P. Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.