Legislator Case Law & Legislation
TT:1977-115 AI generated

Labor court dismisses claim that heating workers in commercial gardens fall under heating collective agreement instead of gardening agreement.

Case Number TT:1977-115
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the appellants' request to apply the building heating and maintenance collective agreement to their work in commercial gardens. The court found that the specific scope of the gardening collective agreement, as defined by the Labor Contract Act, covered their duties exclusively. Consequently, the heating agreement's wage provisions were ruled inapplicable both directly and through any reference clauses in the gardening contract.

Legislator headnote

AI generated

Työsopimuslaki 4 §; 17 §:n 1 momentti: The labor court determines that when a collective agreement's scope of application explicitly covers a specific type of work, that agreement prevails over others, and wage provisions from a different collective agreement cannot be applied via reference clauses.

Keywords

AI generated
collective agreement scope labor contract act wage reference clauses commercial gardens applicable law priority

Cited Legislation

AI generated
Työsopimuslaki 4 §
Työsopimuslaki 17 § 1 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys lämmitystehtävissä toimiviin puutarha-alan työntekijöihin sovellettavasta työehtosopimuksesta. Asianomaisten työehtosopimusten soveltamisalaa koskevien määräysten mukaan kantajien työ kuului alaltaan puutarha-alan eikä kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimusten soveltamispiiriin, ja ensin mainittuja sopimuksia oli kantajien työhön sovellettava jo työehtosopimuslain perusteella. Kysymys myös toisen työehtosopimuksen palkkamääräyksien soveltuvuudesta viittausmääräyksen perusteella.

Asianosaiset: Lausunto Turun raastuvanoikeudelle (Antti Anselmi Jalo, Lilja Marjatta Jalo ja Aimo Myrskyranta/ Huiskula Oy)

RATKAISU

Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Maaseutuväen Liitto r.y:n välillä 26.1.1971 tehdyssä puutarhaalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien omistamissa kauppapuutarhoissa työnantajien ja työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Säännöllisen työajan ylittäminen ja sunnuntaityö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Lämmityksestä ja vartioinnista aiheutuvassa sekä mahdollisessa muussa vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 10 %:lla ja yövuorossa 20 %:lla korotettu palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Palkka

1. Työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden tuntipalkat ovat eri palkkaryhmissä ja paikkakuntaluokissa 1.1.-31.8.1971 välisenä aikana seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Erilaisia töitä suorittavat työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin seuraavasti:

1. palkkaryhmä: Puutarha-alan aputyöntekijät.

2. palkkaryhmä: Varsinaiset puutarhatyöntekijät.

3. palkkaryhmä: Puutarha-alan ammattitaitoiset työntekijät, joilla on 3 vuoden kokemus ammatissaan.

4. palkkaryhmä: Puutarha-alan erikoistöihin perehtyneet työntekijät.

3. Sikäli kuin puutarhoissa käytetään erikoisammattimiehiä, kuten autonkuljettajia kirvesmiehiä ym. määräytyvät heidän palkkansa ko. alalla voimassa olevan työehtosopimuksen, mutta muut työehdot tämän sopimuksen mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen liittojen välisessä 15.5.1972 tehdyssä puutarha-alan työehtosopimuksessa on samansisältöiset määräykset.

Samojen liittojen kesken 10.5.1973 tehdyssä puutarha-alan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § Soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien omistamissa kauppapuutarhoissa työnantajien ja työntekijöiden välisiin työsuhteisiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huomautus:

Kauppapuutarhoiksi katsotaan sellaiset vihannes-, kukka- tai taimistoviljelmät, joiden tuotteet pääasiassa myydään ulkopuolelle omassa taloudessa tapahtuvan kulutuksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Säännöllisen työajan ylittäminen ja sunnuntaityö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Lämmityksestä ja vartioinnista aiheutuvassa sekä mahdollisessa muussa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää seuraavasti: Iltavuoro (esim. klo 14-22) 60 penniä, yövuoro (esim. klo 22-6) 100 penniä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Palkka

1. Työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden tuntipalkat ovat eri palkkaryhmissä ja paikkakuntaluokissa 1.5.1973-31.12.1973 välisenä aikana seuraavat:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Erilaisia töitä suorittavat työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin seuraavasti:

1. palkkaryhmä: Työntekijät keveissä seka- ja aputöissä.

2. palkkaryhmä: Varsinaiset puutarhatyöntekijät.

3. palkkaryhmä: Puutarha-alan ammattitaitoiset työntekijät, jotka itsenäisesti suorittavat heille annetut tehtävät ja joilla on kolmen vuoden kokemus ammatissaan.

4. palkkaryhmä: Puutarha-alan erikoistöihin perehtyneet työntekijät, jotka vastaavat osasta viljelyä, määrätystä kasvista tai jostakin erityistehtävästä.

Traktorin- ja autonkuljettajat, jotka pääasiallisesti suorittavat maantie kuljetustehtäviä.

5. palkkaryhmä: Työntekijät, jotka täyttävät 4. palkkaryhmän 1. kohdassa asetetut vaatimukset ja ovat sen lisäksi etumiesasemassa taikka työ vaatii muutoin erityistä vastuuta.

Ammattitaitoiset rakennustyöntekijät ja lämmityslaitosten vastuulliset hoitajat, jotka pääasiallisesti suorittavat näitä töitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n ja Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n, nyttemmin Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n, kesken 16.2.1971 tehdyssä kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tällä Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n sekä Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n välisellä työehtosopimuksella määrätään näiden järjestöjen jäseninä olevien työnantajien ja työntekijöiden kiinteistöjen lämmitys-, huolto- ja puhtaanapitotöiden työ- ja palkkasuhteet. (vrt. pöytäkirjamerkintä)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Lämmittäjien pääasiallisena tehtävänä on lämmityslaitoksen hoito, lämmitys ja kattilahuoneen ja alakeskuksen hoito ja niissä olevien laitteiden puhdistus huolto ja korjaukset sekä niihin liittyvien tilojen puhtaanapito. Tarvittaessa lämmittäjä osallistuu myös ammattialansa mukaisiin muihin alueella esiintyviin töihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun ohessa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Sopimuksen piiri

Ns. korttelihuoltojärjestelmässä huoltoalan työehtosopimusta sovelletaan niihin työntekijöihin nähden, jotka eivät asu hoitamassaan kiinteistössä tai sen välittömässä läheisyydessä. Niihin työntekijöihin nähden, jotka asuvat hoitamassaan kiinteistössä tai sen välittömässä läheisyydessä, sovelletaan talonmiesten työehtosopimusta.

Tätä pöytäkirjamerkintää on tulkittava niin, että myös ns. korttelihuoltojärjestelmissä sovelletaan työntekijöihin nähden huoltoalan työehtosopimusta. Jos työntekijä asuu työsuhdeasunnossa hoitamassaan kiinteistössä ja pääosa hänen työstään on talonmiehen työtä tässä kiinteistössä, sovelletaan tähän työntekijään nähden talonmiesten työehtosopimusta.

Jos kuitenkin työntekijä asuu työsuhdeasunnossa hoitamassaan, koko korttelin peittävässä kiinteistössä, jossa on samassa työssä useampi kuin yksi työntekijä, sovelletaan heihin kaikkiin huoltoalan työehtosopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaavat määräykset sisältyvät samojen liittojen kesken 11.4.1972 ja 16.5.1973 tehtyihin lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksiin ja niiden allekirjoituspöytäkirjoihin.

Huiskula Oy on lausunut, että koska kanteessa oli kysymys työehtosopimuksen soveltamista koskevasta riidasta, joka työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla kuului työtuomioistuimelle, raastuvanoikeus ei ollut oikea tuomioistuin asiaa käsittelemään.

Turun raastuvanoikeus on 29.10.1973 antamallaan päätöksellä, koska kanteessa oli kysymys kahden eri työehtosopimuksen soveltamisalasta, mikä työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin nojalla kuului työtuomioistuimen käsiteltäviin, jättänyt kanteen tutkimatta.

Kantajat ovat hakeneet muutosta Turun hovioikeudessa ja lausuneet, että kanteen perusteena olivat työsopimuslain 17 §:stä johtuvat työpalkkasaatavat. Huiskula Oy:n olisi sanotun säännöksen nojalla ollut sovellettava kantajien työsuhteeseen puutarha-alan työehtosopimusta joka oli yleiseksi katsottava valtakunnallinen työehtosopimus ja johon sisältyvän viittausmääräyksen perusteella heillä oli oikeus kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan. Työtuomioistuimessa valittajat eivät saisi kannetta vireille, koska sitä ei voisi ajaa sen enempää Kiinteistötyöntekijäin Liitto, jonka solmimassa kiinteistöjen lämmitysja huoltoalan työehtosopimuksessa Huiskula Oy ei ollut osallisena, kuin myöskään Suomen Maaseututyöväen Liitto joka ei ollut yhtynyt kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimukseen. Sanotuista syistä valittajat ovat pyytäneet raastuvanoikeuden päätöksen kumoamista ja asian palauttamista raastuvanoikeudelle.

Turun hovioikeus on 30.1.1976 antamallaan päätöksellä, koska jutussa oli kysymys siitä, mitä työehtosopimusta Antti Anselmi Talon ja hänen myötäpuoltensa palkkaukseen oli sovellettava eikä kysymyksessä siis ollut työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu riita-asia eikä raastuvanoikeuden niin ollen olisi pitänyt mainitsemallaan perusteella jättää kannetta tutkittavakseen ottamatta, ja pitäen tarpeellisena, että ennen jutun ratkaisemista pyydetään työtuomioistuimelta työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla lausunto siitä, mitä työehtosopimusta kysymyksessä olevassa työsuhteessa on noudatettava, kumonnut raastuvanoikeuden päätöksen ja palauttanut jutun raastuvanoikeudelle ilmoituksesta tapahtuvaa uutta laillista käsittelyä varten.

Antti Jalo, Lilja Jalo ja Aimo Myrskyranta ovat raastuvanoikeudessa toistaneet aikaisemmin esittämänsä vaatimukset.

Huiskula Oy on raastuvanoikeudessa lausunut olevansa edelleen sitä mieltä, että kantajiin oli sovellettava puutarha-alan työehtosopimusta, koska Huiskula Oy:n toimiala oli kokonaisuudessaan puutarha-alalla ja yhtiö oli muun muassa järjestäytynyt Maaseudun Työnantajaliittoon. Huiskula Oy on esittänyt näin kuuluvan työsuojeluhallituksen lausunnon:

TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMINEN

Lausuntopyyntö kuuluu seuraavasti:

Mitä työsopimuslain 17 §:n ns. yleissitovuussäännöksen tarkoittamaa työehto sopimusta on sovellettava kauppapuutarhaliikkeen palveluksessa olevien lämmittäjien, joiden työsuhde on alkanut osaksi v. 1971, 1972 ja 1973, palkkausta määrättäessä.

Lausuntonaan työsuojeluhallitus esittää kunnioittaen seuraavaa:

Työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajan on työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten noudatettava vähintään niitä palkkaja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on noudatettavaksi määrätty.

Työehtosopimusjärjestelmämme rakentuu pääasiallisesti ns. teollisuuslinjaperiaatteelle, jonka mukaan kukin työehtosopimus koskee määrättyä alaa kokonaisuudessaan. Asianomaisen alan työehtosopimus määräytyy siten yleensä työnantajan toimialan mukaisesti. Puutarha-alan yleiseksi valtakunnalliseksi työehtosopimukseksi on tämän mukaan katsottava Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Maaseututyöväenliitto r.y:n välillä solmittu puutarha-alan työehtosopimus. Puutarha-alan työnantaja on siis velvollinen noudattamaan mainittua yleissitovaa työehtosopimusta edellyttäen, että se sisältää määräyksiä, jotka koskevat hänen teettämää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Vuoden 1971 ja 1972 työehtosopimusten 1 ja 9 §:stä käy ilmi, että po. työehtosopimuksia sovelletaan yleensä kaikkiin Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien kauppapuutarhoissa työskenteleviin työntekijöihin. Näissä työehtosopimuksissa on mainittua soveltamisalaa rajoitettu vain siten, että puutarhassa käytettyjen erikoisammattimiesten, joista mainitussa esimerkkiluettelossa ei ole mainittu lämmittäjiä, palkat määräytyvät ko. alalla voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan. Tämä määräys koskee siis vain palkkoja, mutta ei muita työehtoja.

Huomioon ottaen edellä mainitut soveltamisalaa koskevat määräykset sekä vuosien 1971 ja 1972 työehtosopimusten 8 §:n 6. kohdan lämmittäjien vuorotyölisää koskevat palkkamääräykset samoin kuin yleensäkin po. työehtosopimusten määräykset työsuojeluhallitus katsoo, että kauppapuutarhojen lämmittäjiin on ollut sovellettava Maaseudun Työnantajaliitto r.v:n ja Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n välillä v. 1971 ja 1972 solmittua työehtosopimusta myös palkkauksen osalta. Samoin on asia vuoden 1973 työehtosopimuksen kohdalla.

Turun raastuvanoikeus on 16.8.1976 tekemällään päätöksellä päättänyt hankkia työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko kantajien ja vastaajan väliseen työsuhteeseen sovellettava puutarha-alan työehtosopimusta taikka kiinteistöjen lämmitysja huoltoalan sopimusta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut alussa mainituille liitoille tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi.

Maaseudun Työnantajaliitto ja Suomen Maaseututyöväen Liitto ovat lausuneet muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huiskula Oy -niminen kauppapuutarha on ajankohtana, jota erimielisyys sovellettavasta työehtosopimuksesta koskee, ollut Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n jäsen ja on edelleenkin. Näinollen Huiskula Oy on puutarha-alan työnantajana ollut sidottu kulloinkin voimassaolevaan puutarha-alan työehtosopimukseen. Näitä työehtosopimuksia on ollut sovellettava yleensä kaikkiin Huiskula Oy:n palveluksessa oleviin työntekijöihin ns. teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti. Ainoa rajoitus soveltamisalassa on eräiden erikoisammattimiesten palkkojen määräytyminen asianomaisen alan mukaan vuosien 1971 ja 1972 sopimuksissa. Määräys koskee pelkästään palkkoja mutta ei muita työehtoja.

Erikoisammattimiesten esimerkkiluettelossa ei kuitenkaan mainita lämmittäjiä, vaan he ovat olleet kaikilta osin puutarha-alan työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Tätä osoittaa myöskin lämmittäjien vuorotyölisää koskeva määräys vuosien 1971 ja 1972 sopimuksissa. Samoin on asia vuoden 1973 työehtosopimuksen kohdalla.

Tietämämme mukaan Huiskula Oy:n puutarhaviljelysten lämmitykseen käyttämä kattilalaitos poikkeaa sekä tehonsa että käyttötarkoituksensa osalta yleisimmistä puutarhoissa käytettävistä lämmityslaitoksista. Tämä ei osapuolten käsityksen mukaan merkitse kuitenkaan tämän lämmityslaitoksen lukemista siinä määrin puutarhan lämmityslaitoksesta poikkeavaksi, että lämmityslaitoksen hoitajiin olisi sovellettava jonkun erityisalan työehtoja.

Edellä esitettyyn viitaten liitot ovat yhtä mieltä siitä, että Huiskula Oy:n ja kyseisten lämmittäjien väliseen työsuhteeseen on ollut sovellettava Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n välistä puutarha-alan työehtosopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Kiinteistötyönantajain Liitto on lausunut muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Maaseudun Työnantajaliitto ja Suomen Kiinteistötyönantajain Liitto ovat lisäksi esittäneet seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Huiskula Oy:n kattilalaitoksen energian käyttö

Huiskula Oy:n puutarhan lasinalainen pinta-ala oli vuosina 1971-73 31-37 000 m2 (nykyisin 39 000 m2). Puutarhan yhteydessä oli - ja on edelleen - neljä asuinrakennusta, joiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on noin 2 000 m2. Asuinrakennukset käsittävät pääosan Huiskula Oy:n työsuhdeasunnoista. Rakennuksista yksi on aravavuokratalo, jonka osakekannan Huiskula Oy omistaa lähes kokonaan. Muut rakennukset ovat suoraan yhtiön omistuksessa. Puutarhan lämpökeskuksesta lämmitettiin varsinaisten kasvihuoneiden lisäksi vuosina 1971-73 edellä mainitut työsuhdeasunnot sisältävät asuinrakennukset, mutta ei muita työsuhdeasuntoja sisältämättömiä ulkopuolisia rakennuksia (nyk. yksi omakotitalo). Itsenäisenä oikeushenkilönä olevalta aravavuokratalolta perittiin lämmityksestä korvaus. Mielestämme puutarhan työsuhdeasuntojen lämmittäminen ei ole Huiskulan tapauksessa ollut varsinaisesti energian "myymistä" puutarhan ulkopuolisiin tarkoituksiin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huiskula Oy:n konemestarin lausunnosta on huomattava että varsinaisten kasvihuoneiden ulkopuolelle menevä energia (noin 10 %) sisältää työsuhdeasuntojen lämmityksen ohella puutarhaan oleellisena osana liittyvien konttori-, pakkaamo- ja varastorakennusten lämmityksen. Kauppapuutarhaliiton ja Kiinteistöliiton lausunnoista voidaan päätellä, kuinka huomattavasti suurempi on kasvihuoneen energian kulutus verrattuna asuinkiinteistöjen energian kulutukseen.

2. Työnantajaliittojen säännöt

Huiskula Oy on Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n jäsen. Suomen Kiinteistötyönantajain Liitto ry:n jäseneksi Huiskula Oy ei olisi vuosina 1971-73 ko. liiton sääntöjen mukaan päässyt eikä pääsisi tälläkään hetkellä. Oheistamme Suomen Kiinteistötyönantajain Liitto ry:n säännöt joiden 3 ja 4 §:ssä tarkoitettu "kiinteistötyönantaja" kauppapuutarha Huiskula Oy ei ole (liitteet 5 ja 6). Oheistamme myös Suomen Kiinteistötyönantajain Liiton jäsenyhdistyksen Kiinteistöjen Aluehoitoyhdistys ry:n säännöt, joiden 2 §:n ilmaisemaan käsitteeseen "asuntoalueiden tai useampien kiinteistöjen hoidosta huolehtivat yhtiöt tai muut yhteisöt" ei Huiskula Oy myöskään sovi.

3. Puutarha-alan työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohta

Oleellista asiassa on myös se, että edellä mainittu puutarha-alan työehtosopimuksen sopimusmääräys erikoisammattimiehistä ei sisällä mainintaa puutarhan lämmittäjistä ja että sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei ko. työehtosopimusmääräyksellä ole tarkoitettu puutarhan lämmittäjiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kiinteistötyöntekijäin Liitto on lausunut muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhdymme täysin Turun työsuojelupiirin lakimiehen asiasta antamaan lausuntoon. Tässä lausunnossa on eritelty asian eri kohdat suhteessa liittomme työehto sopimuksen ja puutarhaalan työehtosopimusten osalta. Haluamme erikoisesti painottaa sitä, että kun kyseessä on nimenomaan vuosien 1971-1973 palkka-asiat niin näihin vuosiin saakka ei ainakaan ole ollut puutarha-alan työehtosopimuksissa sellaisia palkkamääräyksiä, jotka olisivat koskeneet nyt kyseessä olevia töitä. Tätä käsitystämme mielestämme tukee ja vahvistaa Suomen Maaseututyöväen Liitto r.y:n ja Maaseudun Työnantajaliitto r.y:n muistion sisältö. Siinä sanotaan mm: "Osapuolet ovat yhtämieltä siitä, että puutarhoissa on useita erikoistöitä, jotka laatunsa puolesta eivät sellaisenaan, irrallisena arvosteltuna, näyttäisi kuuluvan puutarha alan piiriin. Puutarhojen lämmitystehtävät ovat tästä tyypillinen esimerkki. Nämä e.m. tehtäviä suorittavat- ja siis erikoistöihin perehtyneet työntekijät - on katsottu yleensä kuuluneeksi ylimpään palkkaryhmään."

Edellä sanottuun ja käytettävissä olevaan aineistoon viitaten on mielestämme ainakin vuosien 1971-1973 osalta asiassa sovellettava Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksia, jotka on solmittu Suomen Kiinteistötyönantajainliitto r.y:n ja Kiinteistötyöntekijäin Liitto r.y:n välillä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtuomioistuin on päättänyt antaa seuraavan lausunnon:

Kantajat ovat esittäneet vaatimuksilleen kaksi eri perustetta. Raastuvanoikeudessa he ovat sekä alun perin että jutun palauttamisen jälkeen nojautuneet siihen, että heidän työnsä luonteensa mukaan kuuluisi kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen piiriin ja että heille lain mukaan kuuluisi mainitun työehtosopimuksen mukainen palkka. Muutoksenhakukirjelmässään hovioikeudelle he ovat sitä vastoin tuoneet esiin, että Huiskula Oy:n tulisi työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla soveltaa heidän työsuhteisiinsa puutarhaalan työehtosopimuksia, joihin sisältyvien viittausmääräysten mukaan taas heidän palkkauksensa olisi vuoden 1973 työehtosopimuksen voimaan tuloon asti tullut määräytyä kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen mukaan sellaisenaan, kun taas toukokuun 1 päivästä 1973 lähtien heidän olisi tullut saada siihen asti voimassa ollut kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen mukainen palkka korotettuna puutarha-alan työehtosopimuksen mukaisella yleiskorotuksella.

Raastuvanoikeudessa esitetyn perusteen osalta työtuomioistuin toteaa erimielisyyden koskevan kysymystä, onko kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimusta pidettävä kantajiin nähden työsopimuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianomaisen alan työehtosopimuksena. Erimielisyyttä ei ole siitä, etteivätkö sekä kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimus että puutarha-alan työehtosopimus olisi asianomaisina vuosina olleet yleisiksi katsottavia ja valtakunnallisia sanotun säännöksen mielessä.

Kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimusta sovelletaan sen osallisyhdistysten jäseninä olevien työnantajien ja työntekijöiden kiinteistöjen lämmitys-, huolto- ja puhtaanapitotöiden työ- ja palkkasuhteisiin, puutarha-alan työehtosopimusta taas Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien omistamissa kauppapuutarhoissa työnantajien ja työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Kantajat kuuluvat Kiinteistötyöntekijöiden Liittoon ja täyttävät näin ollen osaltaan kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimuksen jäsenyysedellytyksen, vastaaja taas kuuluu Maaseudun Työnantajaliittoon.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo lausuntonaan, että asianomaisten työehtosopimusten soveltamisalaa koskevien määräysten mukaan kantajien työ kuuluu alaltaan puutarha-alan eikä kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan kysymyksessä olevien vuosien työehtosopimusten soveltamispiiriin, että kantajien työhön on ensin mainittuja työehtosopimuksia sovellettava jo työehtosopimuslain 4 §:n perusteella; että kiinteistöjen lämmitys- ja huoltoalan työehtosopimusten palkkamääräyksiä ei ole sovellettava kantajien työhön puutarha-alan työehtosopimusten viittausmääräysten perusteella ja etteivät sanotut palkkamääräykset tule sovellettaviksi kantajien työhön myöskään sillä tavoin, että niiden mukaiseen palkkaan olisi puutarha-alan vuoden 1973 työehtosopimuksen tultua voimaan lisättävä sanotun sopimuksen mukainen yleiskorotus.

Työtuomioistuimessa läsnä asiaa ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Pyrhönen, Parkkinen, Sariola, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Lausunto oli yksimielinen.