Year-end Saturday deemed a workday under collective agreement despite calendar changes and prior Sunday start.

Kysymys siitä oliko lauantaiksi sattuva vuoden viimeinen päivä yleissopimuksen soveltamisalalla työpäivä vai vapaapäivä.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y. Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y. ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto r.y.

RATKAISU

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Toimihenkilö ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton välillä 30.6.1965 solmitussa työajan lyhentämistä koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Tämä sopimus koskee vain STK:n jäseniin työsuhteessa olevia sellaisia TVK:n kanssa tehdyn yleissopimuksen alaisia toimihenkilöitä, joihin sovelletaan työaikalakia.

Sopimus ei koske sellaisia toimihenkilöitä, joihin sovelletaan kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annettua lakia. Niiden toimihenkilöiden säännöllisestä työajasta keskusliitot ryhtyvät ensitilassa neuvottelemaan erikseen. Samalla keskusliitot ryhtyvät yhteisesti tutkimaan työaikalain ja kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloista annetun lain soveltamisessa esiintyviä rajatapauksia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Siirtyminen 40 tunnin säännölliseen viikkotyöaikaan toteutetaan seuraavia periaatteita noudattaen:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Sellaisella viikolla, jolle sattuu arkipyhä, ovat yleensä kaikki arkipäivät työpäiviä. Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät tuotantoteknilliset syyt muuta vaadi. Muiden arkipyhien aattojen pitämisestä vapaapäivinä voidaan sopia edellyttäen että niiden säännöllinen työaika sijoitetaan työaikalain puitteissa muille työpäiville. Samoin edellytyksin voidaan sopia muunkin työpäivän pitämisestä tilapäisesti vapaapäivänä. Milloin vapaapäivänä pidettäväksi sovitun päivän työtunnit sijoitetaan muille päiville vuorokautista työaikaa pidentämällä, on siitä sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 §

Tarkemmat määräykset lyhentämisen toteuttamistavasta ja -muodosta jäävät keskusliittojen kesken lähemmin sovittaviksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton sekä kummallakin puolella eräiden muiden järjestöjen kesken laaditussa pöytäkirjassa arkipyhäviikkojen työajan järjestelyä koskevasta 8.12.1970 pidetystä neuvottelusta sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 § ARKIPYHÄVIIKKOJEN TYÖAJAN JÄRJESTELY

Edellä mainittujen keskusliittojen välillä vuonna 1965 solmittujen työaikasopimusten täydennykseksi ovat keskusliitot sopineet seuraavasta arkipyhäviikkoja koskevasta järjestelystä:

1. Lopullinen järjestely

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B. Uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai on vapaapäivä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivän.

C. Pääsiäisen ja joulun jälkeiset lauantait säilyvät entiseen tapaan työpäivinä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanottuun 8.12.1970 tehtyyn pöytäkirjaan liittyvässä soveltamisohjeessa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopiessaan arkipyhäviikkojen työajan järjestelystä 8.12.1970 allekirjoitetussa pöytäkirjassa mainitulla tavalla keskusliitot ovat lähteneet siitä, että

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Uudenvuodenpäivää, vapunpäivää ja Itsenäisyyspäivää ei voida vastaavalla tavalla siirtää viikonlopun yhteyteen, vaan näillä viikoilla lauantait tulevat asteittain vapaapäiviksi; ja

3. pääsiäisen ja joulun yhteydessä on aina vähintään kolme vapaapäivää, joten työskentely seuraavana lauantaina on perusteltua huomioon ottaen Suomen kansainvälisesti katsoen runsaat arkipyhät sekä edeltäneen pitkän vapauden.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pöytäkirja on luonteeltaan täydennys vuonna 1965 tehtyihin työaikasopimuksiin. Se liittyy nimenomaan niiden sopimusten arkipyhäviikkoja koskevaan kohtaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton ja erään toisen liiton välillä 15.2.1966 solmitussa työaikaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tämä sopimus koskee Suomen Työnantajain Keskusliiton sekä Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton ja Handels- och Industritjänstemannaförbundet'in kanssa tehdyn yleissopimuksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Työaikaan nähden noudatetaan seuraavia määräyksiä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aattona lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä lukuunottamatta pääsiäislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotantoteknilliset syyt muuta vaadi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 §

Tämä sopimuspöytäkirja on voimassa työehtosopimuksena vuoteen 1970 sekä sen jälkeen toistaiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 22.3.1977 solmitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Säännöllinen työaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Työviikko alkaa maanantaina ellei paikallisesti toisin sovita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Arkipyhäviikot

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä lukuunottamatta

-uudenvuodenpäivän viikon lauantaita, -pääsiäislauantaita, -vapunpäivän viikon lauantaita, -juhannusaattoa, -itsenäisyyspäiväviikon lauantaita ja -jouluaattoa jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 § Neuvottelujärjestys

1. Sopijapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen työpaikoilla.

2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta toimihenkilö ja työnantaja eivät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viimeksi mainittuun sopimukseen liittyvissä soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § ARKIPYHÄVIIKOT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § YLITYÖ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eräiden arkipyhäviikkojen työaika.

Arkipyhäviikkoja koskevasta määräyksestä johtuu, että viikkotyöaika muodostuu kuluvan sopimuskauden seuraavina viikkoina nelipäiväiseksi:

14. vko, pääsiäistä edeltävä viikko 4 pv 25. vko, juhannusviikko 4 pv 49. vko, itsenäisyyspäiväviikko 4 pv

11. vko, pääsiäistä edeltävä viikko 4 pv 25. vko, juhannusviikko 4 pv 49. vko, itsenäisyyspäiväviikko 4 pv 52. vko, joulun jälkeinen viikko 4 pv

Toimihenkilölle, joka on em. viikoilla suorittanut työtä enemmän kuin 32 tuntia, korvataan tämän ylittävä työ, kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § OSA-AJAN PALKKA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:

VIIKKOTYÖAIKA 1977 työpäiviä 37,5 t 40 t

tammikuu 21 157,5 168,0

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joulukuu 20 150,0 160,0

tammikuu 22 165,0 176,0

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

joulukuu 19 142,5 152,5

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) on työtuomioistuimessa lausunut, että kaikki edellä mainitut työehtosopimukset sisälsivät määräyksiä arkipyhäviikkojen työajoista. Vuoden 1965 työaikasopimuksen 4 §:ssä Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK) olivat sopineet, että sellaisella viikolla, jolle sattuu arkipyhä, ovat yleensä kaikki arkipäivät työpäiviä. Samassa pykälässä keskusliitot olivat sopineet edelleen, että jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät tuotantoteknilliset syyt muuta vaadi. Vastaavasti oli sovittu STK:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton (STL) välisen vuoden 1966 työaikaa koskevan sopimuksen 4 §:n 7 momentissa.

Vuonna 1970 olivat muun muassa STK ja TVK tehneet sopimuksen arkipyhäviikkojen työajan järjestelystä. Sopimuksen 1 §:n mukaan kyseinen pöytäkirja oli tehty keskusliittojen välillä vuonna 1965 solmittujen työaikasopimusten täydennykseksi. Saman sopimuksen 1 §:n kohdassa 1 B oli todettu, että uudenvuodenpäivä-, vapunpäivä- ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai on vapaapäivä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin. Kohdassa 1 C oli todettu, että pääsiäisen ja joulun jälkeiset lauantait säilyvät entiseen tapaan työpäivinä.

STK:n ja TVK:n ja sen jäsenliiton Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton välisen yleissopimuksen 12 §:ssä oli edelle jäljennetty määräys arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllisestä työajasta.

Alussa mainitut työehtosopimukset lähtivät työajan osalta siitä, että arkipyhäviikolla oli arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä. Tähän pääsääntöön oli tehty erikseen mainitut poikkeukset, joiden joukossa oli uudenvuodenpäiväviikon lauantai. Sillä oli sopimuksissa tarkoitettu uudenvuodenpäivää seuraavaa vuoden ensimmäistä lauantaita. Tämä kävi ilmi jo arkipyhäviikkojen työajan järjestelyä koskevaan sopimukseen liittyvästä soveltamisohjeesta, jonka kohdassa 2 oli todettu, että uudenvuodenpäivää, vapunpäivää ja itsenäisyyspäivää ei voida vastaavalla tavalla siirtää viikonlopun yhteyteen, vaan näillä viikoilla lauantait tulevat asteittain vapaapäiviksi.

Arkipyhäviikkojen työajan järjestelyä koskevan sopimuksen solmimisaikaan vuonna 1970 sunnuntai oli ollut kalenteriviikon ensimmäinen päivä. Sopimuksen solmimisen jälkeen oli 1.1.1973 tapahtunut kalenterin muutos, jolloin kalenteriviikon alkamispäivä oli muutettu sunnuntaista maanantaihin. Tämä tekninen kalenterin muutos, johon työehtosopimusosapuolet eivät olleet vaikuttaneet, ei muuttanut sopijapuolten alkuperäistä tarkoitusta, jonka mukaan joulun jälkeinen lauantai oli työpäivä.

Yleissopimuksen soveltamisohjeissa oli 13 §:ään liittyvien ohjeiden joukossa edelle jäljennetty kohta "Eräiden arkipyhäviikkojen työaika". Tässä STK:n, TVK:n ja STL:n yhteisesti hyväksymässä ja tarkistamassa soveltamisohjeiden kohdassa oli nelipäiväisinä viikkoina mainittu vuoden 1977 osalta pääsiäistä edeltävä viikko, juhannusviikko ja itsenäisyyspäiväviikko. Siinä ei ollut mainittu joulupäivänä 26.12.1977 alkavaa viikkoa 5, kuten TVK:n ja STL:n tulkinta edellyttäisi.

Näillä perusteilla Suomen Työnantajain Keskusliitto on työtuomioistuimessa vaatinut vahvistettavaksi, että STK:n ja TVK:n välisen työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 4 §:n 3 kohdan, samojen keskusjärjestöjen välisen arkipyhäviikkojen työajan järjestelyä koskevan pöytäkirjan 1 §:n B ja C kohdan, STK:n ja STL:n välisen työaikaa koskevan sopimuksen 4 §:n 7 momentin ja STK:n ja TVK:n ja sen jäsenliiton STL:n välisen yleissopimuksen 12 §:n oikean tulkinnan mukaan joulun jälkeinen lauantai 31.12.1977 on työpäivä.

Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto on kanteeseen vastatessaan katsonut, ettei liittojen välillä ollut erimielisyyttä STK:n ja TVK:n välisen työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen 4 §:n 3 kohdan oikeasta tulkinnasta eikä myöskään keskusjärjestöjen välisen arkipyhäviikkojen työajan järjestelyä koskevan pöytäkirjan 1 §:n B ja C kohdasta. Nämä työajan lyhentämiseen tähtäävät sopimukset oli solmittu aikana, jolloin työviikko oli alkanut sunnuntaina.

STK:n ja STL:n välisen työaikaa koskevan sopimuksen 4 §:n 7 kohdan oikeaan tulkintaan ei TVK ottanut kantaa, koska se ei ollut sopimuksessa sopijapuoli.

TVK katsoi siten, että tulkintaerimielisyys sen osalta koski vain yleissopimuksen 12 §:n oikeaa tulkintaa. Yleissopimusta koskevasta neuvottelumenettelystä vastasi vakiintuneen käytännön mukaan kaikilta osiltaan Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto. TVK:n edustaja osallistui säännönmukaisesti kyseisiin neuvotteluihin, mutta niitä ei yleensä peruutettu, vaikka TVK:n edustaja ei olisikaan neuvotteluissa mukana. Yleissopimukseen liittyvät soveltamisohjeet oli valmisteltu tätä asiaa varten perustetussa työryhmässä, jossa TVK:n edustaja ei käytännön syistä ollut lainkaan mukana. Tämän vuoksi TVK:lla ei ollut tiedossaan yleissopimuksen soveltamisohjeiden edellä mainitun luettelon syntyperusteita. Vastaajaliittojen tulkinnan puolesta voitiin vastaavasti todeta, että soveltamisohjeiden 14 §:ään liittyvässä luettelossa viikkotyöajasta joulukuun 1977 työpäivien lukumääräksi oli merkitty 20, mikä oli ristiriidassa edellä mainitun soveltamisohjeiden kohdan kanssa.

Kun sopimus työajan lyhentämisestä vuodelta 1965 ja myös arkipyhäviikkojen työajan järjestelyä koskeva pöytäkirja soveltamisohjeineen olivat täyttäneet tehtävänsä viikkotyöajan lyhentämisasiassa ja kun noiden sopimusten jälkeen oli toteutettu kalenterimuutos 1.1.1973 alkaen, minkä jälkeen nyt voimassa oleva yleissopimus oli neuvoteltu, oli sen 12 §:n tulkinta suoritettava sopimustekstin perusteella eikä edellä mainittujen muiden sopimusten mukaan. TVK katsoi yleissopimuksen 12 §:n oikean tulkinnan olevan, että joulun jälkeinen lauantai 31.12.1977 oli vapaapäivä. Näillä syillä TVK on pyytänyt kannetta TVK:oon kohdistettuna hylättäväksi.

Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on kanteeseen vastatessaan todennut, että STK:n ja STL:n välillä oli asiaa säännelty kantajan esiintuomilla neljällä sopimuksella. Kolme niistä, sopimus työajan lyhentämisestä vuodelta 1965, arkipyhäviikkojen työajan järjestelyä koskeva pöytäkirja soveltamisohjeineen vuodelta 1970 ja työaikaa koskeva sopimus vuodelta 1966, olivat ristiriidassa sen kanssa, mitä 22.3.1977 alkaen voimassa olevassa yleissopimuksessa oli sovittu. Viimeksi solmittu sopimus syrjäytti sisällöltään siitä poikkeavan vanhemman sopimuksen siltä osin kuin uudemmassa sopimuksessa oli toisin sovittu. Vuoden 1965 sopimuksessa oli sitä paitsi nimenomainen määräys (6 §) siitä, että osapuolet sopivat tarkemmin työaikajärjestelyistä Yleissopimus syrjäytti siten voimassaoloaikanaan muut riitakysymystä säännöstäneet normit.

Yleissopimuksen 12 §:ssä oli todettu yksiselitteisesti, että arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä lukuunottamatta muun ohessa uudenvuodenpäivän viikon lauantaita, joka on vapaapäivä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi. Kun uudenvuodenpäivä 1.1.1978 oli sunnuntai ja kun yleissopimuksen 7 §:n 2 kohdan mukaan työviikko alkoi maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovittu, käsitti uudenvuodenpäivän viikko viikon, joka alkaa maanantaina 26.12.1977 ja päättyy sunnuntaina 1.1.1978. Uudenvuodenpäivän viikon lauantai oli tälle viikolle ajoittuva lauantai 31.12.1977.

Osapuolten välillä oli siten sovittu, että lauantai 31.12.1977 on vapaapäivä. Tämä käsitys oli STK:n taholta vahvistettu STL:n ja STK:n edustajien välillä syyskuussa 1977 käydyssä puhelinkeskustelussa. Sillä seikalla, mitä kantaja oli ehkä sopinut muiden sopijakumppaniensa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ja Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton kanssa, ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä STL oli sopinut kantajaliiton kanssa. Mainittujen keskusjärjestöjen osalta ei ollutkaan toteutettu sellaisia sopimusmuutoksia kuin TVK:n ja STL:n kanssa vuoden 1972 yleissopimuksella.

Myöskään 1.1.1973 toteutetulla teknisellä kalenterin muutoksella ei ollut asiassa merkitystä. Kalenterin muutos oli toteutettu useita vuosia ennen yleissopimuksen solmimista. Viikon alkamisajankohta oli lisäksi yleissopimuksessa nimenomaisesti sovittu maanantaiksi. STL:llä oli ollut täysi syy uskoa kantajan olleen tietoinen yleisesti tunnetusta ja sopimustekstissä erikseen mainitusta viikon alkamisajankohdasta ja sovituksi se, mitä sopimuksessa oli nimenomaisin sanoin sovittu.

Yleissopimus oli sopijapuolten välinen pääsopimus, jota selittäviä käytännön sovellutusohjeita oli annettu sopimuksen soveltamisohjeissa. Ohjeet nimensä mukaisesti täydensivät sitä mitä yleissopimuksessa oli sovittu, mutta ne syrjäytyivät ristiriitatilanteissa aina yleissopimuksen tieltä. Siten sillä seikalla, oliko jostakin sovellutusesimerkistä tai -luettelosta jäänyt jotakin itse sopimuksessa lausuttua pois tai oliko soveltamisohjeiden sanamuoto ristiriidassa yleissopimuksen kanssa, ei ollut merkitystä silloin kun itse yleissopimuksen sanonta oli yksiselitteinen.

Kun sopimuspuolten tahto ilmeni siten tarkasti yleissopimuksen 12 §:stä, jonka sisältö ei mahdollistanut erilaisia tulkintoja, jonka ei ollut väitettykään saaneen sanamuotoaan erehdyksen tai erhekirjoituksen kautta ja joka ei siten ollut pätemätön saati mitätön, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä. Sitä paitsi oli soveltamiserimielisyys saatettu vireille väärästä päästä eli suoraan yleissopimuksen osallisliittojen välillä. Tulkintaerimielisyys saattoi yleissopimuksen mukaan syntyä vain työpaikalla työnantajan ja toimihenkilön välillä, jolloin oli noudatettava yleissopimuksen neuvottelujärjestystä. Osallisyhdistys saattoi välittömästi vain syyllistyä valvontavelvollisuutensa laiminlyömiseen.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Asianosaiset ovat vuoden 1972 yleissopimuksella sopineet työviikon alkamisesta maanantaina, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Ottaen myös huomioon tämän sopimusmääräyksen tarkoituksesta esitetyn selvityksen työtuomioistuin katsoo, ettei tämä työviikon määrittelyä koskeva muutos merkitse muutosta arkipyhäviikon käsitteeseen yleissopimuksessa.

Vuoden 1973 alusta on toteutettu yleinen kalenterin muutos siten että kalenteriviikko alkaa maanantaina. Työtuomioistuin ei jutussa esitetyn selvityksen huomioon ottaen katso, että arkipyhäviikkojen työaikoja koskeviin sopimusmääräyksiin tehdyt muutokset olisivat yhteydessä kalenterin muutoksiin tai että kalenterin muutos muutenkaan vaikuttaisi arkipyhäviikon käsitteeseen yleissopimuksessa.

Syys- ja lokakuussa 1977 Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liiton kesken tapahtuneet puhelinkeskustelut eivät työtuomioistuimen mielestä vaikuta jutun ratkaisuun.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen hyväksyen selittää, että vuoden 1977 yleissopimuksen mukaan joulukuun 31 päivä 1977 on sopimuksen soveltamisalalla työpäivä. Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK ja Suomen Teollisuustoimi henkilöiden Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Työnantajain Keskusliiton oikeudenkäyntikulut 1000 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lindholm, Lappalainen, Hämäläinen, Äimälä, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.