Labour court allows strike support claim against union for violating peace obligations and central agreement rules.

Virkamiesyhdistyksen toimeenpanemalla työtaistelulla oli tuettu vaatimuksia asiassa, joka ei kuulunut sopimuksenvaraisten asioiden piiriin. Yhdistys oli myös rikkonut tietensä pääsopimusta ryhtymällä työtaisteluun ilman keskusjärjestön lupaa. Raskauttavaa asiassa oli, että työnseisaus oli pantu toimeen huolimatta siitä, että samassa tarkoituksessa toimeenpannun aikaisemman lakkojakson johdosta oli annettu työtuomioistuimen tuomio ja että keskusliitot olivat kieltäneet jäsenliitoltaan työtaistelun.

Ensin mainitun yhdistyksen jäsenyhdistyksen menettelyn lainvastaisuutta se kun oli katsonut olevansa velvollinen noudattamaan keskusjärjestön lakkopäätöstä ei keskusjärjestön päätös poistanut.

Kanteen tutkimista vastaan sillä perusteella esitetty väite hylätty, että kanteen tarkoittama asia olisi ratkaistu työtuomioistuimen aikaisemmalla tuomiolla.

Asianosaiset: Valtiovaranministeriö Rautatievirkamiesliitto r.y. ja V.R. Liikennevirkamiesyhdistys r.y.

RATKAISU

Valtion virkaehtosopimuslain mukaan virkamiesyhdistys oli velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet pidättäytyvät lain 8 §:ssä kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä. Sanottu velvollisuus sisälsi myös sen, ettei virkamiesyhdistys saa tukea eikä avustaa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. V. R. Liikennevirkamiesyhdistys oli laiminlyönyt riittävän tehokkaat ennaltaehkäisevät toimenpiteet lakon johdosta.

Vaadittuaan haastehakemuksessa myös TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y:n, Virkamiesliitto r.y:n ja VR-Liikennepäällystö r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon edellä tarkoitetun työtaistelun johdosta valtiovarainministeriö on jutun suullisessa esivalmistelussa luopunut kanteesta sanottujen yhdistysten osalta. Työtuomioistuimen presidentti on esivalmistelussa jättänyt asian sillensä siltä osin kuin sitä oli ajettu viimeksi sanottuja kolmea yhdistystä vastaan.

Rautatievirkamiesliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että liitto oli kirjeellään 14.10.1976 ilmoittanut valtion työmarkkinalaitokselle aloittavansa 2.11.1976 kello 0.00 työtaistelun ilmoituksessa mainitulla tavalla. Ilmoituksen mukaan ensimmäisen työnseisausjakson piti päättyä 5.11.1976 kello 24.00, minkä jälkeen lakko alkaisi uudelleen 9.11.1976 kello 0.00 jatkuen sen jälkeen toistaiseksi. Lakko oli toteutettu suunnitellulla tavalla, ja sen toinen jakso oli päättänyt 11.11.1976 kello 6.00. Kysymys oli ollut yhdestä lakosta, jonka tarkoituksena oli ollut hankkia varmuus eläkeikäkysymyksen ratkaisemisesta Rautatievirkamiesliiton esittämällä tavalla. Kun työtuomioistuin oli jo kerran tuominnut Rautatievirkamiesliiton lakon johdosta hyvityssakkoon, olisi kanne liittoon kohdistettuna jätettävä tutkimatta.

Valtiovarainministeriö on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa 5.11.1976 julistamallaan tuomiolla n:o 86 tuominneensa Rautatievirkamiesliiton hyvityssakkoon liiton aikana 2.11.-5.11.1976 toimeenpaneman lakon johdosta. Tuomiossa on lausuttu Rautatievirkamiesliiton 14.10.1976 lähettämässään kirjeessä uhanneen paitsi edellä mainitulla lakolla myös 9.11.1976 uudelleen alkavalla toistaiseksi jatkuvalla lakolla. Kun nyt käsiteltävänä olevan asian kanteessa on vaadittu seuraamuksia tämän 9.11.1976 alkaneen lakon toimeenpanon johdosta ja se siis koskee sanotun aikaisemman tuomion käsittämän ajan jälkeistä aikaa, työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan sillä perusteella esitetyn väitteen, että kanteen tarkoittama asia olisi ratkaistu työtuomioistuimen aikaisemmalla tuomiolla.

Jutun tutkiessaan työtuomioistuin katsoo siinä käyneen selville, että Rautatievirkamiesliitto on 9.11.1976 alkaen toimeenpannut edellä sanotuin tavoin uhkaamansa työnseisauksen liikenteenhoitotehtävissä olevien rautatievirkamiesten eläkeiän alentamista koskevan kysymyksen ratkaisemiseksi. Tämä valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin vastainen työtaistelu, jolla on tuettu vaatimuksia, jotka eivät kuulu sopimuksenvaraisten asioiden piiriin, ja jolla Rautatievirkamiesliitto on myös tietensä rikkonut pääsopimusta ryhtymällä työtaisteluun ilman sopimuksen 11 §:ssä tarkoitettua keskusjärjestön lupaa, on päättynyt 11.11.1976. Raskauttavaa asiassa on, että työnseisaus on pantu toimeen huolimatta siitä, että samassa tarkoituksessa toimeenpannun aikaisemman lakkojakson johdosta oli annettu kerrottu työtuomioistuimen tuomio ja että TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Virkamiesliitto ovat kieltäneet jäsenliitoltaan työtaistelun.

V.R. Liikennevirkamiesyhdistys on Rautatievirkamiesliiton jäsenyhdistyksenä katsonut olevansa velvollinen noudattamaan ensin mainitun tekemää lakkopäätöstä. Keskusjärjestön päätös ei kuitenkaan poista jäsenyhdistyksen menettelyn lainvastaisuutta, mitä V.R. Liikennevirkamiesyhdistyksen ei ole edes väitetty olleen käsittämättä.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin ja 10 §:n 1 ja 3 momentin sekä 19 ja 20 §:n nojalla tuomita Rautatievirkamiesliiton maksamaan valtiolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta mikä myös käsittää pääsopimuksen tieten rikkomisen, 40 000 markkaa sekä V.R. Liikennevirkamiesyhdistyksen hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 000 markkaa sekä yhdistykset yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 600 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Ahtola, Äimälä, Parkkinen, Kaski, Lankinen ja Keijonen.

Tuomio oli yksimielinen.