Labor court ruled that mandatory stay at camp site during regional march counts as work time under collective agreement.

Kysymys siitä, oliko määrätty aika, jonka maakuntamarssille osallistuneet toimiupseerit olivat joutuneet oleskelemaan marssijoukon yhteisellä majoitusalueella virkaehtosopimuksen nojalla luettava heidän työajakseen.

Asianosaiset: TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Asianosaisia sitovassa puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta 14.2.1976 solmitussa virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

7 § Työaikojen laskenta

1. Työajaksi luetaan

a) viikko- tai päiväohjelman taikka muun vastaavan määräyksen mukainen työaika vähennettynä lepoajalla (ruokailutauko) edellyttäen, että virkamiehellä on tauon aikana oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua palvelustehtävästään.

b) kaikki se aika, minkä virkamies on esimiehen käskystä ollut työssä, vaikka se poikkeaisikin a-kohdan määräyksistä, mikäli työajan laskemisesta ei ole erikseen määrätty.

2. Vuorokauden kestävästä päivystys- tai vartiopalveluksesta luetaan työajaksi, riippumatta siitä, onko virkamies vapautettu säännöllisistä virkatehtävistään tai ei, päivystysryhmittäin seuraavat ajat:

työaika yötyö- iltatyö- sunnuntaityökorvaus lisä lisä lauan- sunnuntaipäi- taipäivystys vystys

I ryhmässä 14 t. 5 t. 3 t. 5 t. 10 t. II ryhmässä 12 t. 3 t. 2 t. 4 t. 9 t.

3. Päivystyksestä, joka ei ole vuorokauden kestävä, luetaan virka-ajan ulkopuolisesta päivystyksestä työajaksi puolet. Päivystysaika, joka sattuu ilta- ja yötyölisää tai sunnuntaikorvausta edellyttävien kellomäärien väliseksi ajaksi, luetaan ajasta puolet sanottuihin lisiin oikeuttavaksi.

4. Valvojan tehtävien suorittamisesta lasketaan työajaksi neljä tuntia, josta iltatyölisään oikeuttavaa aikaa on yksi tunti. Sunnuntaityökorvaus maksetaan sunnuntaipäivän vuorosta kahdelta tunnilta, perättäisistä pyhäpäivistä ensimmäisenä kuitenkin kolmelta tunnilta.

5. Päävartiossa Helsingissä ja Pääesikunnan erikseen määräämissä muissa vastaavissa päävartioissa luetaan työajaksi koko vartiopalveluaika vähennettynä lepoajalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä mainitun virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § (muut. 14. 2. 1976)

Asunnosta käsin tapahtuvalla päivystyksellä (valmius- ja tehtäväpäivystyksellä) tarkoitetaan virkamiehelle hänen varsinaisen virka- tai työaikansa ulkopuolelle käskettyä varallaoloa, jolloin ko. henkilön on oltava puhelimella tavattavissa ja saavuttava työpaikalle käskettäessä tai tilanteen vaatiessa viimeistään tunnin kuluessa.

Edellä mainitusta päivystyksestä suoritetaan korvausta seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asunnosta käsin tapahtuvaa päivystystä ei lueta työajaksi, eikä tältä ajalta makseta sopimuksen 5 §:n 1 ja 2 kohdissa tarkoitettuja korvauksia eikä lisiä eikä myöskään yörahaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääesikunnan 26.3.1976 antamissa edellä mainitun virkaehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II Työaikoja koskevat määräykset

A Säännöllinen työaika

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Säännöllistä työaikaa koskevista määräyksistä huolimatta on virkamies velvollinen työskentelemään aina silloin, kun asianomainen esimies katsoo sen erityisestä palvelussyystä tarpeelliseksi.

B Työaikojen järjestely

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Soveltamisohje

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Päivittäinen työaika tulee järjestää, ruokailutaukoja lukuunottamatta, yhtäjaksoiseksi. Poikkeuksena tästä ovat kulkuneuvon, kuten auton, lentokoneen ja aluksen (pl meripalvelurahaan oikeuttava kausi) henkilöstöön kuuluvat jotka joutuvat usein odottamaan kuljetettavaa. Mikäli tässä tapauksessa henkilöstö on määrätty odottamaan valmiina lähtöön, katsotaan odotusaika työajaksi. Yhtäjaksoisen työajan vaatimuksesta saadaan poiketa silloin, kun työpäivän järjestäminen yhtäjaksoisena ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista (esim. lääkintähuoltoupseeri, ruokalan esimies, soittokunnat).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C Lepoajat

1. Virkamiehelle on päivittäin varattava, mikäli palvelusolosuhteet eivät toisin vaadi työvuoron aikana vähintäin puolen (1/2) tunnin lepotauko (ruokailutauko), jona aikana hänellä on oikeus sekä tosiasiallinen mahdollisuus poistua palvelustehtävästään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV Työaikojen laskenta

A Työajaksi luetaan säännöllisessä työssä

1. Viikko- tai päiväpalvelusohjelman taikka muun vastaavan määräyksen mukainen työaika vähennettynä lepoajalla tai virkistystauolla (ruokailutauko) edellyttäen, että virkamiehellä on tauon aikana oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua palvelustehtävästään.

2. Kaikki se aika, minkä virkamies on esimiehen käskyn perusteella ollut työssä, vaikka se poikkeaisikin edellä mainituista määräyksistä, eikä kyseisen työajan laskemisesta ole erikseen muuta määrätty.

B Työajaksi ei lueta

1. Sitä aikaa jolloin virkamies on ollut poissa työstä omasta pyynnöstään esimiehen luvalla tai esimies on antanut virkamiehelle vapaata työaikojen tarkoituksenmukaisen järjestelyn ja/tai työjaksoon sijoittelun takia (vapaa tulee olla vähintään aamu- tai iltapäivän kestävä),

2. Sitä aikaa, jolloin virkamies on ollut ilman asianmukaista lupaa poissa työstä tai virkamies on ollut suorittamassa aresti- tai vapausrangaistusta ilman palvelusvelvollisuutta tahi virkamies on ollut suorittamassa rangaistuksena määrättyä ylimääräistä palvelusta.

C Työaika virkamatkalla (matkustamisessa) päivystyksessä ja vartiopalveluksessa, soittokunnissa ja muissa erityistehtävissä

1. Virkamatkalla oltaessa, jolloin maksetaan matkakustannusten korvauksesta tehdyn virkaehtosopimuksen mukaista päivärahaa tai korvausta, merkitään työajaksi tehtävään käytetty todellinen työaika, mikäli se on mitattavissa sekä sen tarpeellisuus ja kestoaika valvottavissa. Mikäli työaika ei ole valvottavissa ja/tai mitattavissa työajaksi merkitään enintään kyseisen virkamiehen varsinaisen palveluspaikan se työaika, minkä hän päivittäin olisi palveluspaikassaan joutunut suorittamaan.

2. Mikäli työaika virkamatkalla jää alle 5 h 43 min, lisätään työaikaan matkustamiseen käytettävä aikaa enintään kuitenkin niin paljon, että tämän vuorokauden laskennalliseksi työajaksi tulee yhteensä enintään 5 h 43 min.

3. Matkustamiseen käytetyn ajan määräykset eivät koske autonkuljettajana toimivaa virkamiestä sinä aikana, jolloin hän autonkuljettajana suorittaa tehtäväänsä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9. Helsingin päävartioon määrätylle virkamiehelle lasketaan työajaksi koko vartiopalvelusaika vähennettynä lepoon käytetyllä ajalla.

Samoin menetellään seuraavissa päävartioissa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näissä päävartioissa tulee vartiopäällikön aina olla kantahenkilökuntaan kuuluva.

Muissa vastaavissa vartioissa työaika määräytyy, mikäli kantahenkilökuntaa joudutaan niissä poikkeuksellisesti käyttämään, edellä olevan mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11. Päivystyksestä, joka ei ole vuorokauden kestävä, luetaan virka-ajan ulkopuolisesta päivystyksestä työajaksi puolet.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mikäli päivystäjä joutuu suorittamaan erillistä tehtävää, luetaan sanottuun tehtävään käytetty työaika todellisten työtuntien mukaisesti hyväksi.

12. Valvojan tehtävien suorittamisessa lasketaan työajaksi neljä (4) tuntia josta iltatyölisään oikeuttavaa aikaa on yksi (1) tunti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mikäli valvoja joutuu suorittamaan virka-ajan ulkopuolella valvojan tehtävään kuulumatonta erillistä palvelustehtävää, on tämä aika todellista työaikaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14. Soittokunnan työajaksi luetaan

a) varuskunnassa määrätystä kokoontumispaikasta lähdöstä paluuseen (järjestelyt ml) kulunut aika tai määrättyyn soittopaikkaan tulo- ja lähtöaikojen välinen aika, ellei kokoontumispaikkaa ole määrätty.

b) varuskunnan ulkopuolella soittotehtävän alkamisen ja päättymisen välinen aika huomioonottaen lisäksi mitä edellä 2 kohdassa on matkustamiseen käytetyn ajan laskemisesta sanottu.

Työajaksi luetaan myös valmistautumis- ja odotusaika ennen soittotehtävän alkamista sekä paluujärjestelyt odotusaikoineen.

15. Työajaksi ei lueta varsinaiseen palvelustehtävään kuulumatonta erillispalvelua, jonka tehtävän todellinen työaika ei ole tarkoin mitattavissa ja/tai josta maksetaan erillistä korvausta (esim. varikkojen palopäivystys, koiranohjaajan tehtävät).

16. Milloin virkamies komennetaan virka- tai työvoima-avuksi määrättyyn palvelustehtävään, merkitään työaikakirjanpitoon näiltä päiviltä todellinen työaika.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V Työaikakirjanpito

A Työaikakirjanpito järjestetään työpisteittäin tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat huomioon ottaen siten, että kirjanpito samoin kuin työaikojen järjestely ja valvonta voidaan täsmällisesti hoitaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. on työtuomioistuimessa lausunut, että eräät toimiupseerit, jotka olivat osallistuneet Porin prikaatin toimeenpanemaan maakuntamarssiin Porin kaupunkiin 5.-6.12.1976, olivat esimiehen määräyksestä joutuneet tulemaan marssijoukon yhteiselle majoitusalueelle aamulla 6.12.1976 jo kello 3 alkaen vaikka marssi oli jatkunut vasta kello 6. Majoitusalueelle komennetuille toimiupseereille ei päivystäjiä lukuunottamatta ollut osoitettu kello 3 ja 6 välisenä aikana mitään työ- tai palvelustehtäviä.

Paikallisneuvotteluissa 7.1.1977 Toimiupseeriliitto oli vaatinut, että tunnit kello 3:sta alkaen oli merkittävä työaikakirjanpitoon työtunteina, koska velvoitus olla majoitusalueella tuosta ajasta alkaen oli perustunut esimiehen antamaan käskyyn, vaikka mitään palvelustehtäviä ei ollut osoitettu. Pääesikunta ei ollut hyväksynyt kyseisen ajan merkitsemistä työaikakirjanpitoon perusteenaan se, että harjoituksen johtajalla oli oltava oikeus käskeä alaisensa olosuhteiden niin vaatiessa olemaan määrätyllä alueella tietystä ajankohdasta lukien lepoajankin vallitessa, vaikka mitään palvelustehtäviä ei määrättäisikään. Paikallisneuvotteluissa ei asiasta ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Keskusneuvotteluissa 3.4.1977 TVK-V oli uudistanut Toimiupseeriliiton vaatimuksen. Valtiovarainministeriön omaksuttua pääesikunnan kannan ei näissäkään neuvotteluissa ollut saavutettu yksimielisyyttä.

Näillä perusteilla TVK-V on vaatinut vahvistettavaksi että niille toimiupseereille, jotka olivat osallistuneet Porin prikaatin järjestämään maakuntamarssiin ja jotka oli määrätty tulemaan marssijoukon yhteiselle majoitusalueelle 6.12.1976 kello 3 alkaen, vaikka marssia oli jatkettu vasta kello 67 tämä väliaika merkittäisiin virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaisesti työaikana työaikakirjanpitoon.

Valtiovarainministeriö on kanteeseen vastatessaan esittänyt, ettei puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta tehdyssä virkaehtosopimuksessa ollut määräystä, jonka mukaan työtunneiksi tulisi merkitä lepoaika, joka vietetään yhteisellä majoitusalueella suorittamatta työ- tai palvelustehtäviä. Työaikojen laskennassa oli noudatettava mainitun sopimuksen 7 §:ää ja siitä johdettavia periaatteita. Sopimuskohdassa työajan laskenta oli nimenomaisesti sidottu työ- tai palvelustehtävien suorittamiseen, puhuttiinhan kohdassa 1 a työajasta ja kohdassa 1 b ajasta, jonka virkamies oli ollut työssä. Kanteessa oli myönnetty etteivät toimiupseerit olleet kyseisenä aikana suorittaneet varsinaisia palvelustehtäviä, vaan nukkuneet teltoissaan. Työ oli aloitettu vasta kello 6.

Sopimuksen 7 §:n kohdissa 2-5 oli edelleen lueteltu eräitä palvelustehtäviä, joista työajoiksi merkittiin sovitut laskennalliset työtunnit. Mikäli sopijapuolten tarkoituksena olisi ollut määrätä leirialueella nukkumiseen käytetty aika laskettavaksi kokonaan tai osaksi työajaksi, olisi tästä pitänyt mainita erikseen sopimuskohdassa. Olisi epäjohdonmukaista laskea esimerkiksi vuorokauden kestävästä päivystyksestä tai vartiopalveluksesta 7 §:n 2 kohdan perusteella työajaksi ainoastaan 12-14 tuntia vuorokautta kohti, mutta lukea nukkumiseen käytetty aika kokonaan työajaksi, kuten kanteessa oli vaadittu. Sopijapuolten tarkoituksena ei voinut olla se, että erilaisia palvelustehtäviä sisältävästä päivystyksestä merkitään työajaksi vähemmän kuin leirialueella vapaana oleskeluun kuluneesta ajasta, johon ei sisälly vähäisessäkään määrin palvelustehtäviä.

Porin Prikaatin maakuntamarssi oli ollut yhtäjaksoiseksi ajoitettu ja selkeästi käsketty koulutustapahtuma, johon oli liittynyt valatilaisuus. Esimies oli määrännyt lepoajan ja -paikan, jotta henkilöstö olisi saanut riittävän levon ennen seuraavaa päivää Marssin johtaja oli oikeutettu ja velvoitettu osoittamaan joukoille majoituspaikan ja määräämään marssilevon ajan. Tämä koski niinhyvin päällystöä kuin miehistöä koska toiminta tapahtui määrätyssä kokoonpanossa. Marssilepoalueelle tulo ja lähtö oli säännöstelty yleisen ja sotilaallisen järjestyksenpidon toteuttamiseksi ynnä levon saamiseksi. Päällystölle kello 3 ja 6 väliseksi ajaksi käsketty lepoaika oli ollut esimiehen velvollisuuden nojalla ja ohjesääntöön perustuen alaisista huolehtimista. Lepoaika ei ollut työaikaa, eikä sitä voitu työajaksi laskea myöskään puolustuslaitoksen työaikalain alaisille virkamiehille.

Näillä syillä valtiovarainministeriö on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville että Porin prikaatin toimeenpantua maakuntamarssin Porin kaupunkiin 5.-6. joulukuuta 1976 on eräät marssille osallistuneet toimiupseerit määrätty saapumaan marssijoukon yhteiselle majoitusalueelle aamulla 6.12.1976 kello 3, vaikka marssia on jatkettu samana aamuna vasta kello 6. Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että työaikojen laskennassa on pitäydyttävä puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen työaikojen laskentaa koskevan 7 §:n periaatteisiin, koska maakuntamarssiin ei ollut sovellettava sopimuksen leiri- ja sotaharjoituksia koskevia määräyksiä. Valtiovarainministeriö on katsonut, että työajaksi laskeminen on nimenomaisesti sidottu työ- tai palvelustehtävien suorittamiseen, kun taas TVK-V on katsonut lepoajan vähentämisen työajasta edellyttävän tosiasiallista mahdollisuutta poistua lepoaikana palvelustehtävistä.

Työtuomioistuin toteaa jutussa jääneen näyttämättä, mikä on ollut käytäntö vastaavissa tapauksissa virkaehtosopimusjärjestelmän voimaantulon jälkeen taikka sitä ennenkin, sovellettaessa puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta annettua lakia (218/70). Maakuntamarssin tapaista erikoislaatuista koulutustapahtumaa ei ole myöskään otettu huomioon sen enempää virkaehtosopimusta työajasta solmittaessa kuin myöskään sopimuksen soveltamisohjeita laadittaessa.

Nämä seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että se aika jonka kanteessa tarkoitetut toimiupseerit ovat kanteessa mainituissa olosuhteissa saamansa määräyksen perusteella viettäneet majoitusalueella, on puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen 7 §:n 1 kohdan mukaisesti luettava heidän työajakseen, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi kanteen hyväksyen selittää, että sanotuille toimiupseereille on aika 6.12.1976 kello 3-6 merkittävä työaikana työaikakirjanpitoon. Jutun laatuun katsoen saa TVK-V kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Hämäläinen, Ahtola, Parkkinen, Hyppönen, Lankinen ja Keijonen.

Tuomio oli yksimielinen.