Labor court fines union branch and union for violating collective agreement and failing to restore peace.

Kuljetusliikkeen työntekijäin lakko oli kohdistunut työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Työnantaja oli ilmoittanut, että lakkoon jäävien työntekijäin työsuhteet tullaan purkamaan välittömästi. Ammattiosasto vastasi pääluottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun. Epätietoisuus työsuhteiden olemassaolosta ja puuttuva ohjaus työntekijäliiton taholta aiheuttivat sen, ettei ammattiosaston muilta osin voitu katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Asianosaiset: Autoliikenteen Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II TYÖPALKAT

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Palkkaperusteet

1. Tavaraliikenteen automiesten 2-viikkojakso- ja tuntipalkat lähinnä 26.2.1976 alkaen:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Reissumaksu

Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia myöskin kertamaksusta huomioiden tällöin matkan pituus ja työhön kokeilun avulla arvioitu keskimääräinen aika. Mahdollinen ylityö on tällöin laskettava erikseen. Ellei tällaisesta kertamaksusta päästä sopimukseen, suoritetaan työ aikatyönä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Erilliset lisät

1. Akselipainolisä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Vapaapäivätyölisä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Myrkky- ja räjähdysainelisä

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

IV ERINÄISET KORVAUKSET

14 § Ruoka- ja päivärahat, yöpymiskorvaus

1. Mikäli työntekijä on estynyt 12 tunnin aikana ruokailemasta kotipaikkakunnalla, maksetaan

- säännöllisenä ruokarahana 8,81

- tilapäisenä ruokarahana 10,58

kutakin 12 tunnin jaksoa kohti, jona mainittu este työvuoron alkamishetkestä laskettuna on vallinnut.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Jos työntekijä tilapäisesti joutuu yöpymään vieraalla paikkakunnalla, maksetaan hänelle ruokarahan lisäksi yöpymisrahaa vuorokaudessa

- I-II paikkakuntakalleusluokassa 16,45

- III paikkakuntakalleusluokassa 15,10

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Se, että lakko alkoi liittotason sopimuksesta huolimatta, oli kantajaliiton käsityksen mukaan osoitus siitä, ettei vastaajaliitto ollut yrittänytkään ylläpitää työrauhaa. Sama koski myös ammattiosaston toimintaa. Lakko oli nyt kestänyt jo niin kauan, että aikaa toimenpiteille olisi ollut riittävästi. Kantaja piti vastaajaliiton ja ammattiosaston täydellistä passiivisuutta velvoitteidensa täyttämisessä erittäin raskauttavana asianhaarana. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen 3, 4, 8, 9, 14 ja 28 §:n määräyksiä vastaan. Edellä kerrotuilla perusteilla kantajaliitto on vaatinut, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ja sen jäsenyhdistys Lappeen Automiehet r.y. kumpainenkin tuomittaisiin hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönnistä sekä velvoitettaisiin yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut.

AKT oli ennen työnseisauksen alkamista pyrkinyt kaikin tavoin turvaamaan työrauhan, kuten Helsingissä käydyt neuvottelutkin osoittivat. Aamulla 9.11.1976, ennenkuin työnantaja oli purkanut työsuhteet, oli AKT:n paikallinen aluetoimitsija ollut kuljetusliikkeen talleilla kehottamassa työntekijöitä työhön. Ammattiosasto oli myös kaikin tavoin pyrkinyt turvaamaan työrauhan. Jo ennen työnseisauksen alkamista ammattiosaston toimikunta oli tehnyt päätöksen siitä, että mikäli työntekijät ryhtyisivät työnseisaukseen, heitä uhkaisi erottaminen ammattiosastosta ja sitä kautta myös työntekijäliitosta. Kun työnantaja kuitenkin oli välittömästi purkanut työntekijöiden työsuhteet ja työtaistelu siten oli päättynyt, ei ammattiosasto ollut toteuttanut erottamispäätöstään. Näillä perusteilla AKT on vaatinut, että kanne on hylättävä perusteettomana ja vastaajaliiton oikeudenkäyntikulut korvattava.

Lappeen Automiehet r.y:tä on asian johdosta kuultu.

Ammattiosaston toimikunta on 26.10.1976 pitämässään kokouksessa kieltänyt mm. Kuljetusliike P. Suomen työntekijöitä ryhtymästä 2.11.1976 alkavaksi aiottuun työnseisaukseen osastosta erottamisen uhalla. Lakon alkamisen jälkeen ammattiosasto ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen saattamiseksi normaaliksi eikä myöskään erottanut työntekijöitä osastosta. AKT on aluetoimitsijansa välityksellä yrittänyt aluksi saada tilanteen normaaliksi, mutta ei sittemmin ole ryhtynyt muihin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Työnantajan ilmoitus siitä, että työsuhteet tullaan välittömästi purkamaan, ynnä työntekijöille 9.11.1976 annettu edellä mainittu käsky ovat ilmaisunsa puolesta olleet omiaan saamaan työntekijäpuolella aikaan epätietoisuutta työsuhteiden olemassaolosta. Työnantajapuolelta on kuitenkin esitetty näyttöä siitä, että työntekijät, pääluottamusmies heidän joukossaan, ovat työsuhteiden väitetyn purkamisen jälkeen pyrkineet estämään uusien työntekijöiden ottamista yritykseen samoin kuin työhön otettujen työntekijöiden työntekoa. Tästä näytöstä ei tosin ole ilmoitettu täysin noudattaen työtuomioistuimesta annetun lain 31 §:n säännöksiä; mutta vastapuolelta ei ole edes väitetty, etteivät esiin tuodut tosiasiat pitäisi paikkaansa.

Lappeen Automiehet vastaa pääluottamusmiehen edellä kerrotusta osallistumisesta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen. Edellä mainittu epätietoisuus työsuhteiden olemassaolosta ja puuttuva ohjaus AKT:n puolelta aiheuttavat työtuomioistuimen mielestä sen, ettei Lappeen Automiesten voida muulta osin katsoa laiminlyöneen työehtosopimuslain mukaisia velvollisuuksiaan. AKT:n olisi sitä vastoin tullut hankkia tarvittava selvyys todellisesta asiaintilasta ja ryhtyä sitten asianmukaisiin toimenpiteisiin saadakseen Lappeen Automiehet huolehtimaan työrauhan palauttamisesta ja sen jäsenet lopettamaan työtaistelunsa.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Lappeen Automiehet maksamaan Autoliikenteen Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 4 000 markkaa sekä molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajaliiton oikeudenkäyntikulut 900 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Riski, Äimälä, Parkkinen, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot.

Jäsen Lankinen, jonka mielipiteeseen jäsen Kaski yhtyi, lausui: Yhdyn päätöslauselmaan muutoin, mutta tuomitsen ammattiosaston 1 500 markan ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton 2 500 markan suuruiseen hyvityssakkoon.

Jäsen Parkkinen, jonka mielipiteeseen jäsenet Äimälä ja Riski yhtyivät, lausui: Yhdyn päätöslauselmaan muutoin, mutta tuomitsen ammattiosaston 5 000 markan ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton 6 000 markan suuruiseen hyvityssakkoon.