Labor court dismisses strike claim when local agreements override collective bargaining terms regarding pay systems.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's strike claim because the dispute concerned local agreements rather than the collective bargaining agreement itself. The union argued the strike targeted pay provisions, but the employer contended the issue involved higher local contracts and practical wage systems not covered by the collective agreement. The court ruled that since the strike did not violate the collective agreement's specific terms, the claim was inadmissible.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 14 of the Labour Court Act: A strike claim is inadmissible if the dispute concerns local agreements or practical wage systems rather than the collective bargaining agreement's specific provisions.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Telakan työntekijäin työtaistelun tarkoituksena oli estää ns. työkohtaisen aikapalkkajärjestelmän käyttöön ottaminen ns. jälkiprosenttijärjestelmän asemesta.
Työtaistelun työehtosopimuksenvastaisuutta ei työtuomioistuimen täysin vakiintuneen käytännön mukaisesti poistanut se seikka, että palkkaus perustui paitsi työehtosopimuksessa oleviin nimenomaisiin määräyksiin myös näitä korkeampiin palkkoihin johtaviin paikallisiin sopimuksiin.
Ammattiosasto, joka ei ollut pyrkinytkään estämään työtaistelua ja joka vastasi lisäksi luottamusmiesten ja jäsenkuntansa enemmistön osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu hyvityssakkoon.
Haastehakemus katsottu riittävän yksilöidyksi.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Metallityöväen Liiton kesken 25.2.1976 tehdyssä Ryhmään kuuluvia konepajoja ja laivatelakoita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat
Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työkohtainen tuntipalkka eli suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste
Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitteluperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Perustuntipalkka
Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitamiensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perustuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntipalkka ja enintään 10 % tätä korkeampi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 § Aikapalkka
Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustuntipalkka.
Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää. Jos viimeksi mainittua sääntöä toteuttaessa jossakin tapauksessa syntyy epäselvyyttä siitä, mikä osa työntekijälle maksetusta aikapalkasta vastaa perustuntipalkkaa, on perustuntipalkan määrä erikseen selvitettävä huomioon ottaen, mitä 7 § 8 momentissa säädetään.
Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.
Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuslaitoksen suorituspalkkojen kehitystä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 § Suorituspalkka
Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.
Mom. 2. Sellaisesta urakasta jota varten ei ole kiinteää työhinnoittelua, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista yksikkö- eli urakkahinta.
Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.
Soveltamisohje:
Urakka ja sen rajaaminen
A. Urakat, joiden määrä voidaan ilmoittaa ennakolta urakasta sovittaessa
1. Urakka ilmoitetaan työntekijälle ennen työn alkamista. Välttämättömän syyn vaatiessa voidaan urakan määrä ilmoittaa myös urakan aikana. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa työehtosopimuksen 9 §:n 8 momentin säännöksien kiertämiseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Metallityöväen Liitto on vastinekirjelmässään vaatinut kanteen hylkäämistä. Erimielisyydet olivat koskeneet paikallisia asioita, jotka eivät mitenkään liittyneet työehtosopimukseen. Kanteessa väitetyt tapahtumat eivät niin ollen olleet voineet kohdistua mihinkään työehtosopimuksen määräykseen. Työehtosopimuksen neuvottelumääräykset eivät sitä paitsi edes sitoneet ammattiosastoa.
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on kiistänyt sen, että työntekijäin palkkoja olisi tarkoitettu alentaa. Alentamista ei myöskään ollut tapahtunut. Kysymys oli vanhan, jälkiprosentille perustuneen järjestelmän muuttamisesta. Tuossa järjestelmässä oli maksettu perustuntipalkalle 32,5 %:n lisä. Tuollaiset tapaukset olivat tilapäisiä, niitä ei voitu urakoida. Tuokaan järjestelmä ei ollut perustunut työehtosopimukseen, vaan oli käytännön palkkausjärjestelmä, jollaisesta voitiin sopia. Työpaikan vanha sopimus oli edelleen voimassa. Lisäksi oli eräillä osastoilla osastoittain ja työntekijäin kanssa erikseen sopien siirrytty työkohtaiseen aikapalkkaan. Se perustui perustuntipalkkaan ja sen lisäksi työn mukaan maksettavaan tiettyyn markkamäärään.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Helsingin Kone- ja telakkatyöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuin on käsitellyt jutun ja toteaa Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän haastehakemuksessa lausuneen, että siinä tarkoitetut työnseisaukset ovat työtaisteluna kohdistuneet työehtosopimuksen II luvussa oleviin työpalkkoja koskeviin määräyksiin samoin kuin työehtosopimuksen neuvottelumääräyksiin. Työtuomioistuin katsoo haastehakemuksen tältä osin riittävästi yksilöidyksi, eikä se, että kantaja on jutun esivalmistelussa viitannut työehtosopimuksen 8 §:ään työtaistelun kohdistumisobjektina, merkitse oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:ssä tarkoitettua kiellettyä kanteen laajennusta. Tämän vuoksi työtuomioistuin hylkää Metallityöväen Liiton kanteen tutkimista vastaan esittämän väitteen.
Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Helsingin Kone- ja telakkatyöväen ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 800 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Airaksinen, Parkkinen, Hyppönen ja Kaski.
Tuomio oli yksimielinen.