Labor court dismisses union claim that employer violated information agreement during business rationalization. Court finds employer fulfilled duty to inform and negotiate. No breach found despite procedural delays.

Vastaajayhtiöt olivat tehneet toimialarationalisointiin tähtäävän sopimuksen, jonka perusteella toisen tuotantokoneet ja -laitteet siirtyivät toisen omistukseen. Tuotelinjan henkilöstölle oli tarjottu siirtymismahdollisuus. Vaikka luovuttajayhtiön menettely oli ollut ristiriidassa tiedotussopimuksen kanssa, ei yhtiön katsottu rikkoneen tietensä tiedotussopimusta. Myöskään toinen yhtiö ei ollut rikkonut sanottua sopimusta tieten. Työnantajaliiton ei katsottu rikkoneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta tietensä, mitä kanne vain koski.

Asianosaiset: Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto r.y. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y. A. Ahlström Osakeyhtiö Oy Tilgmann Ab

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 26.5.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

44 § TIEDOTUSTOIMINTA

Tämän työehtosopimuksen osana on voimassa työmarkkinain keskusjärjestöjen tekemä sopimus yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta. (Liite 8).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa tiedotussopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allekirjoittaneet keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että asianmukaisesti järjestetty tiedotustoiminta yrityksen sisällä on tärkeä osa nykyaikaista yritystoimintaa. Menestyksellinen toiminta edellyttää oikeiden ja totuudenmukaisten tietojen välittämistä yrityksen eri henkilöstöryhmien ja organisaatiotasojen kesken.

Inhimillinen tietojenvaihto on monimutkainen tapahtuma, johon liittyy suuri määrä häiriötekijöitä ja vaikeuksia. Yritysyhteisön sisäisten ihmissuhteiden syntyminen, säilyminen ja kehittyminen riippuvat suuresti siitä, miten tietojen välittäminen yrityksessä on järjestetty. Oikein järjestetty sisäinen tiedotustoiminta poistaa väärinkäsityksiä, viivytyksiä ja vaikeuksia työntekijöiden, toimihenkilöiden ja johdon välisissä suhteissa sekä lisää henkilöstön turvallisuudentunnetta ja työviihtyvyyttä.

Työtehtävien suorittamiseksi ja työmotivaation ylläpitämiseksi työntekijät ja toimihenkilöt tarvitsevat tietoja mm. työohjeista, työehdoista, turvallisuusnäkökohdista, järjestyssäännöistä ja muista henkilöstöpolitiikkaan ja yrityksen toimintaan liittyvistä kysymyksistä. Yritysjohto puolestaan tarvitsee toiminnan ja henkilöstön ohjausta varten monipuolisia tietoja mm. toiminnasta, henkilöstöstä ja sen työsuorituksista. Työsuhteiden asianmukainen hoitaminen ja yrityksen sisäisten ristiriitojen selvittäminen edellyttävät nekin henkilöstön tarpeiden tuntemista.

Näiden tarkoitusperien toteuttamiseksi ovat allekirjoittaneet keskusjärjestöt tehneet seuraavan sopimuksen.

1 § TIEDOTUSTOIMINNAN MERKITYS JA TAVOITTEET

1. Tarkoituksenmukainen tiedotustoiminta on tehokkaan yhteistoiminnan perusedellytys. Sopijapuolet korostavat työntekijä-, toimihenkilö- ja työnantajapuolen myönteisen asennoitumisen merkitystä onnistuneelle tiedotustoiminnalle ja siten kaikelle yhteistoiminnalle yritysten piirissä.

2. Tehokas tiedotustoiminta edellyttää, että se toiminnallisesti sopeutuu yrityksen organisaatioon. Tällöin on otettava huomioon mm. yrityksen koko, toimiala, tuotantomenetelmät sekä henkilöstön rakenne ja sen tiedon tarpeet. Tuotantokomitean on jatkuvasti kehitettävä ja täsmennettävä yrityksen sisäistä tietojen vaihtoa, jotta siinä mahdollisimman hyvin otetaan huomioon niin yrityksen kuin sen henkilöstön tarpeet. Samoin sen tulee huolehtia tiedotustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutuksesta.

2 § TIEDOTUSTOIMINNAN SISÄLTÖ

1. Tiedotustoiminnan sisältö määräytyy sen mukaan, mitä tiedotus- ja neuvonpitoasiat eri yhteistoiminta-alueilla edellyttävät. Tämän lisäksi yrityksen tulee antaa henkilöstölleen riittävästi tietoutta yrityksen taloudellisesta tilasta, tuotan nosta, työllisyydestä, kannattavuudesta, kustannusrakenteesta ja niiden kehitysnäkymistä. Samoin on annettava tietoja myös koko toimialan suhdanne- ym. tilanteista. Erityisen tärkeää on tiedottaa välittömästi työtehtäviin, niiden suorittamiseen ja muutoksiin samoin kuin työpaikkaan ja olosuhteisiin liittyvistä asioista Myös yrityksen noudattaman henkilöstöpolitiikan sisältö on saatettava työpaikalla kaikkien tietoon.

2. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden on saatettava työnantajan tietoon yrityksen toimintaan ja henkilöstöä itseään kiinnostaviin kysymyksiin liittyvät merkitykselliset asiat. Nämä tiedot pyritään välittämään yrityksen virallisen tehtäväorganisaation puineissa, mutta työntekijöillä ja toimihenkilöillä on mahdollisuus myös luottamusmiehen ja yhdysmiehen esittämänä saattaa asia tuotantokomitean tietoon tarvittavien tiedottamistoimenpiteiden selvittämiseksi ja järjestämiseksi.

3 § TIEDOTTAMISAJANKOHTA

On pyrittävä varmistamaan tiedon nopea välittyminen työntekijöille ja toimihenkilöille yrityksen kaikilla tasoilla. Toteutuneiden tapahtumien lisäksi on henkilöstöä informoitava riittävän ajoissa jo suunnitteluvaiheessa ja ennen päätösten tekoa erityisesti henkilöstöä itseään ja sen työtehtäviä koskevista muutoksista. Mikäli tietojen antaminen ennen päätöstä aiheuttaa vahinkoa jollekin osapuolelle, ei työnantaja ole velvollinen asiasta tiedottamaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A. Ahlström Osakeyhtiön osalta menettely oli ollut tavanmukainen tuotannon lisäys, jolla tässä vaiheessa ei ollut mitään vaikutusta Euran Paperin tuotantoon eikä siellä suoritettaviin työtehtäviin. Kysymyksessä oleva toimialarationalisointi tuli luonnollisesti tulevaisuudessa ulottamaan vaikutuksensa myös Kauttualle, jolloin informaatiota tultaisiin jo suunnitteluvaiheessa asianmukaisesti antamaan. Tiedotussopimus ei edellyttänyt annettavaksi etukäteen informaatiota suoritetuista koneostoista, joilla ei ostohetkellä ollut vaikutusta yhtiön muuhun toimintaan. Tiedottaminen tällaisista hankkeista suoritettiin normaaliin tapaan yhtiön käytössä olevia tiedotuskanavia pitkin.

Välimiesoikeudessa asiaa käsiteltäessä ei Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto ollut edes väittänyt työnantajaliiton laiminlyöneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta, joten oli ihmeteltävää, että nyt väitettiin liiton valvontavelvollisuuden laiminlyönnin olleen tahallista. Liittojen välisistä yhteisistä muistioista kävi riidattomasti selville, että kun Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto oli saanut tiedon kaupasta, se oli pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin vaikuttamaan henkilöjärjestelyihin Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton ja työntekijöiden toivomusten mukaisesti. Muun muassa oli liittojen välillä sovittu aikaisempaa pidemmästä neuvotteluajasta. Kun Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto aikanaan oli pyytänyt neuvotteluja, ne oli käyty viivytyksettä 2-3 päivän aikana, ja neuvottelujen tuloskin oli tyydyttänyt kaikkia osapuolia. Näin ollen Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto oli tehnyt kaikkensa ja hyvin pitkälti ottanut huomioon Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton esiintuomat näkökohdat.

Sanotuilla perusteilla vastaajat kukin osaltaan ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa siinä käyneen selville, että Oy Tilgmann Ab on 24.2.1976 tehnyt A. Ahlström Osakeyhtiön kanssa toimialarationalisointiin tähtäävän sopimuksen, jonka perusteella A. Ahlström Osakeyhtiön Euran Paperi on ottanut vastattavakseen osan Oy Tilgmann Ab:n tuotannosta ja Euran Paperi on luopunut tiettyjen tuotteiden valmistuksesta. Sopimuksen perusteella ovat Oy Tilgmann Ab:n ao. tuotantokoneet ja -laitteet siirtyneet Euran Paperin omistukseen ja tuotelinjan henkilöstölle on tarjottu mahdollisuus siirtyä A. Ahlström Osakeyhtiön palvelukseen. Sopimuksessa on sen voimaantuloajaksi määrätty 1.3.1976.

Sopimuksen tekemisestä on Oy Tilgmann Ab:ssä ilmoitettu pääluottamusmiehelle sopimuksen tekopäivän aamuna ja saman aamupäivän kuluessa työntekijöille järjestetty asiaa koskenut tiedotustilaisuus. Iltavuoron työntekijöille on asiasta kuitenkin sinä päivänä ilmoitettu vain jonkin verran epämääräisesti työnjohtajien välityksellä. Liittojenkin asiasta käymien neuvottelujen jälkeen on kummankin vuoron työntekijöille järjestetty uusi tiedotustilaisuus 2.3.1976. A. Ahlström Osakeyhtiössä on pääluottamusmiehelle annettu tietoja asiasta samana aamuna, mutta vasta hänen pyynnöstään, kun hän oli saanut luovutuksesta tiedon Suomen Kirjatyöntekijäin Liitosta. Myöhemmin samana päivänä on asiasta tiedotettu muillekin työntekijöille tässä yhtiössä.

Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto on sen saatua siirrosta tiedon käydyissä neuvotteluissa vaikuttanut muun ohella siihen, että siirtoajankohtaa on lykätty maaliskuun 15 päivään saakka ja näin saatu lisäaikaa siirron toteuttamista koskeville neuvotteluille, joissa asiakysymykset onkin saatettu ratkaisuun. Vaikka liiton edustaja on ennen luovutussopimusta ollut tietoinen suunnitelmasta, ei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, josta voitaisiin päätellä liitolla olleen erityistä syytä epäillä, että tiedotussopimusta ko. tilanteessa ei noudatettaisi. Työtuomioistuimen mielestä ei Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton voidakaan katsoa tapahtumien yhteydessä laiminlyöneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta tietensä, mitä kanne vain koskee.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun katsoen saavat vastaajat itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lindholm, Järvenpää, Äimälä, Parkkinen, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.