Labor court fines unions for failing to stop employer's strikeback against workers' health-based refusal.

Höyläämön työntekijät olivat työmenetelmän rasittavuuteen vedoten kieltäytyneet kuormaamasta puutavaraa niin korkeisiin pinoihin kuin työnantaja edellytti. Työstä kieltäytyminen muodosti työtaistelutoimenpiteen, jolla aluksi oli ainakin osittain pyritty tukemaan palkankorotusvaatimusta, mutta jonka päätarkoitukseksi sitten oli muodostunut työnantajan painostaminen muuttamaan työtapaa. Työntekijäliiton ei katsottu siten rikkoneen valvontavelvollisuuttaan, että se olisi ollut tuomittava hyvityssakkoon.

Työnantajan menettely sen siirtäessä muutkin höyläämön työntekijät po. työhön ja lopettaessa näiden työstä kieltäydyttyä palkanmaksun oli vastatyötaistelutoimenpide, joka kohdistui työehtosopimuksen palkka- ja työnjohtomääräyksiin. Työnantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. puolin ja toisin kantajana ja vastaajana

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 23.2.1976 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset työnantajat ja työntekijät joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Suorituspalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleenhinnoittelu. Menetelmämuutokseksi katsotaan koneissa laitteissa tai muissa työvälineissä, raaka-aineissa tai työolosuhteissa tai -järjestelyissä tapahtuneet sellaiset pysyväisluontoiset muutokset, joilla on ko. hinnoittelun piirissä työskentelevien työntekijäin työmäärään tai -saavutukseen huomattavampaa muuttavaa vaikutusta, verrattuna siihen tilanteeseen, jossa entisestä hinnoittelusta on sovittu.

Neuvottelu ja sopiminen hinnoittelun muutoksesta suoritetaan kuten kohdassa 2 on määrätty. Mikäli syntyy erimielisyyttä siitä, onko edellä tarkoitettu menetelmämuutos tapahtunut, jatketaan työtä entisellä palkkaperusteella siihen saakka, kunnes osapuolten hyväksymällä työnmittauksella on todettu mahdollinen menetelmän muuttuminen.

5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijän välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puutyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyritys Veitsiluoto Osakeyhtiö oli 26.2.1976 aloittanut sopimuksenvastaisen työsulun estämällä yrityksen Kemin tehtaitten höyläämön työntekijöiden työnteon. Työntekijät olivat todenneet sulun sopimuksen ja lain vastaiseksi ja tämän vuoksi jääneet tehdasalueelle ilmoittaen olevansa edelleen työnantajan käytettävissä. Työnantajan suljettua höyläämöosaston olivat työntekijät odottaneet tehtaan ruokalassa työohjeita, kunnes työnantaja oli 12.3.1976 ajanut heidät sieltäkin pois. Sulku oli jatkunut 1.4.1976 saakka. Sulku oli koskenut kaikkia höyläämön työntekijöitä.

Yhtiössä oli syksystä 1975 alkaen ollut esillä kysymys höyläämön huonoista työskentelyolosuhteista. Samoin oli keskusteltu työntekijöitten terveydellisistä haitoista. Keskustelu oli voimistunut, kun oli huomattu sairaustapausten lisääntyneen etenkin milloin höylättäväksi oli tuotu 3 X 6 tuuman tai sitä suurempia lankkuja, joitten paino oli noin 20-30 kiloa. Työtä oli jo pitkään vaadittu muutettavaksi terveydelle vähemmän vaaralliseksi. Työssä ilmenneet terveydelliset haitat oli todettu muun muassa työterveyslaitoksen suorittamassa ergonomisessa tutkimuksessa.

Lankkujen pinoaminen seitsemän lankun korkuisiin pinoihin haittasi ratkaisevasti seuraavana työvaiheena olevan kyllästämisen tehoa. Jos lankkuja oli seitsemän kappaleen korkuisissa pinoissa, niin kyllästysuuniin mahtui edelleen ainoastaan yksi pino. Aikaisemmin oli käytetty 11 lankun pinoja, mutta koska tällöin oli sattunut paljon vaurioita lankuille, oli siirrytty käyttämään vain kymmenen lankun pinoja. Siirtyminen seitsemän lankun pinoihin olisi alentanut kyllästysuunin tehoa noin 30 %:lla. Kyllästysuunin työvaihe kesti noin neljä tuntia.

Sanotusta selvisi, että höyläämössä työskentelevät syöttäjät ja vastaanottajat, jotka kuuluivat jäseninä Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosastoon, olivat 23.2.1976 aloittamillaan työehtosopimuksen vastaisilla työtaistelutoimenpiteillä pyrkineet painostamaan työnantajaa suostumaan esittämiinsä palkankorotusvaatimuksiin sekä että ammattiosasto ja Puutyöväen Liitto olivat tukeneet työntekijöitä työtaistelutoimenpiteissä. Tämän vuoksi Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Puutyöväen Liiton ja Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksien selvästä rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Vastakanne oli ilmeisesti laadittu sen asian peittämiseksi, että työnantaja oli toimeenpannut sopimuksen vastaisen työsulun. Työntekijöillä oli oikeus kieltäytyä nostamasta lankkuja enempää kuin seitsemän päällekkäin. Lainmukainen kieltäytyminen epäterveellisestä ja annettujen määräysten vastaisesta työvaiheesta ei oikeuttanut työnantajaa keskeyttämään työntekoa. Oikeus pidättyä epäterveellisestä työstä oli vakiintuneen käsityksen ja käytännön mukainen. Veitsiluoto Osakeyhtiö oli valittanut työsuojelupiirin 26.3.1976 antamasta kieltopäätöksestä mutta työsuojeluhallitus oli 27.5.1976 antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen, joten työnantajan määräysten vastainen menettely oli nyt lopullisesti tullut todetuksi.

Sanotuilla perusteilla Puutyöväen Liitto on vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Veitsiluoto Osakeyhtiö on ollut kuultavana Puutyöväen Liiton kanteen johdosta samoin kuin Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosasto Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen johdosta.

Työntekijäin kieltäydyttyä kerrotuin tavoin puheena olevan työn suorittamisesta sillä tavalla kuin työnantaja olisi edellyttänyt on työnantaja siirtänyt muutkin höyläämön naispuoliset työntekijät vuoron perään riidanalaiseen työhön, ja kun hekin ovat tästä työstä kieltäytyneet, lopettanut heiltäkin palkanmaksun. Kun riidanalaiseen työhön näin siirrettyjen työntekijöiden kulloisiakin edeltäjiä ei samalla ole siirretty pois mainitusta työstä, on työnantajan menettely muodostunut vastatoimenpiteeksi työntekijäin työstä kieltäytymiselle, ja työtuomioistuin katsoo Veitsiluoto Osakeyhtiön sillä syyllistyneen työehtosopimuksen palkka- ja työnjohtomääräyksiin kohdistuneeseen työtaistelutoimenpiteeseen.

Puutyöväen Liitto on 18.3.1976 päivätyllä kirjeellään kääntynyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton puoleen. Sen sijaan asiassa on jäänyt epäselväksi, millaisia yhteyksiä liittojen kesken olisi aikaisemmin ollut. Työnantajaliitto on osaltaan sen jälkeen hankkinut yhtiöstä selvitystä tilanteesta. Tässä vaiheessa työnantajaliiton olisi pitänyt havaita yhtiön menettelyn virheellisyys. Kun liitto ei kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta yhtiö lopettaisi vastatyötaistelutoimenpiteensä, on se rikkonut sille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Sanotuilla perusteilla ja Puutyöväen Liittoa vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hyläten työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Veitsiluoto Osakeyhtiön maksamaan Puutyöväen Liitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3 000 markkaa ja Metsäteollisuuden Työnantajaliiton valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2 500 markkaa sekä Veitsiluodon Puutyöväen ammattiosaston Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 2 500 markkaa. Juttujen näin päättyessä ja niiden laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin kärsiä itse oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Heiniö, Parkkinen, Hyppönen ja Kaski.

Tuomio oli yksimielinen.