Labor court dismissed claim that newspaper delivery falls under collective agreement scope without further examination.

Ryhmäristisiteitten ja osoitteettomien sanomalehtien kanto kuului työaikalain alaisten virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen piiriin.

Tutkimatta jätetty se kannevaatimus, että siinä tarkoitetun työn selitettäisiin kuuluvan työaikalain piiriin.

Asianosaiset: Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y. Valtiovarainministeriö

RATKAISU

Valtiovarainministeriön ja toisaalta valtion virkamiehiä edustavien virkamiesyhdistysten keskusjärjestöjen, muun ohella Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY:n kesken 11.4.1974 työaikalain alaisten valtion virkamiesten työajoista tehdyssä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Työaikalain alaisten valtion virkamiesten (472/68 ja 290/70) säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa tai 120 tuntia kolmen viikon ajanjaksossa (= työjaksossa).

2 §

1. Työaikalain 6 §:n mukaisissa töissä on säännöllinen työaika 120 tuntia kolmen viikon työjaksossa. Jos työnjärjestelyn takia tai epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttämiseksi on tarpeellista, voidaan työvuorotaulukot laatia siten, että työaika voi olla enintään 126 tuntia työjaksossa. Näin voidaan menetellä vain niillä hallinnonaloilla, joissa em. järjestelyt ovat välttämättömän tarpeen vaatimia.

2. Mikäli työajan järjestely ei ole hankaluuksitta tai ilman merkittäviä kustannuksia toteutettavissa 1 kohdan mukaisella järjestelyllä, saadaan työaika järjestää tasoitettavaksi 1 kohdassa mainittuja korkeampien tuntimäärien ja pitempien ajanjaksojen (= tasoituskausien) puitteissa.

Tämän kohdan mukaisesta työajan järjestelystä sovitaan neuvotteluosapuolten kesken erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Erinäiset työaikakorvaukset

1. Ylityökorvaukset lasketaan työaikalain (713/65) 17 §:ssä säädettyjä perusteita noudattaen kuitenkin siten, että ylityökorvausten laskemisesta eräissä tapauksissa annetaan tähän sopimukseen liittyvässä pöytäkirjassa ohjeita.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 § Erityisjärjestelyt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa laaditussa pöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Ylityöstä, sunnuntaityöstä ja aattopäiviltä maksettavat korvaukset lasketaan täysiltä tunneilta palkanmaksukausittain tai työjaksottain. Tasoitus täydeksi tunniksi tapahtuu palkanmaksukausittain tai työjaksottain siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä puoli tuntia ja sitä pitempi aika korotetaan lähemmäksi täydeksi tunniksi. Ylityökorvausten osalta tasoitus voidaan suorittaa myös viikottain.

2 §

1. Kun työaika tasoitetaan yhden työjakson kuluessa lasketaan ylityökorvaukset, jos virkamies ei ole ollut työssä koko työjaksoa sen johdosta, että virkasuhde on katkennut tai ettei virkamies ole voinut olla työssä loman, sairauden tahi muun hyväksyttävän syyn vuoksi taikka virkamies on tullut työhön kesken tasoituskauden, keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien (= laskentapäivien) perusteella soveltaen tämän pöytäkirjan liitteenä olevaa taulukkoa suhteellisista työtuntinormeista (LIITE 1).

2. Jos säännöllinen työaika sovitaan tasoitettavaksi kahden työjakson kuluessa 120 tuntiin työjaksoa kohden, lasketaan ylityökorvaus yhden työjakson osalta 126 työtunnin jälkeen ja kahden työjakson osalta 240 yhteenlasketun työtunnin jälkeen.

Mainittujen 126 ja 240 työtunnin yli tehdyiltä 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka kuitenkin siten, että edellisen työjakson maksettuja tai maksettavia ylityötunteja ei oteta huomioon kahden työjakson ylityökorvauksia laskettaessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Samojen osallisten kesken samana päivänä posti- ja lennätinlaitoksen eräille virkamiehille ryhmäristisiteiden ja vastaavien osoitteettomien julkaisujen jakamisesta suoritettavia korvauksia koskevasta neuvottelutilaisuudesta laaditussa virkaehtosopimuspöytäkirjassa on sovittu muun ohessa seuraavasta:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Posti- ja lennätinlaitoksessa postinkantotehtävissä toimiville virkamiehille suoritetaan jokaisesta jaetusta ryhmäristisidekappaleesta korvausta seuraavasti:

a) normaalisti kannettavista ryhmäristisiteistä 2 penniä kappaleelta jakeluajan ollessa normaali; 2,75 penniä kappaleelta jakeluajan ollessa normaalia lyhyempi, mutta kuitenkin enemmän kuin yksi päivä; 4 penniä kappaleelta jakeluajan ollessa vain yksi päivä;

b) hankalasti kannettavista ryhmäristisiteistä 2,4 penniä kappaleelta;

c) erittäin hankalasti kannettavista ryhmäristisiteistä painon mukaan seuraavasti: paino enintään 250 g - korvaus 3,75 penniä kappaleelta; paino yli 250 g, enintään 350 g - korvaus 5 penniä kappaleelta; paino yli 350 g, enintään 500 g - korvaus 7 penniä kappaleelta.

Jokaisesta jaetusta osoitteettomasta sanomalehdestä sekä sanomalehden kaltaisesta osoitteettomasta julkaisusta, jota ei ole merkitty sanomalehtihinnastoon, suoritetaan korvaus seuraavasti:

a) kantoajan ollessa yksi päivä 2,4 penniä kappaleelta taitetuilta ja 2,8 penniä kappaleelta taittamattomilta lehdiltä ja julkaisuilta;

b) kantoajan ollessa useampia päiviä 2 penniä kappaleelta lehdeltä ja julkaisulta siitä riippumatta, onko se taitettu vai taittamaton;

c) päivälehtien juhlanumeroista painon mukaan seuraavasti: paino alle 300 g - ei korvausta paino vähintään 300 g, enintään 350 g - korvaus 6 penniä kappaleelta; paino yli 350 g - korvaus 7 penniä kappaleelta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käytännössä oli siis perusteltua sanoa, että ryhmäristisiteitten ja osoitteettomien sanomalehtien kanto oli luonteeltaan muuttunut vuodesta 1962 vähitellen ja että se nykyään kuului postimiesten jokapäiväiseen työhön aivan samoin kuin muunkin postin kanto. Käytännössä oli kuitenkin jatkettu vanhaa posti- ja lennätinhallituksen ja Postiliiton sopimusta, joka ajan kehityksen myötä oli joutunut ristiriitaan työaikalain ja virkamiesten työaikasopimuksen kanssa. Luonnollisin tie olisi ollut saada puheena oleva kantotyö todetuksi työaikalain alaiseksi työksi ottamalla asia esille virkaehtosopimusneuvotteluissa. Näin olikin menetelty ja asiasta neuvoteltu posti- ja lennätinhallituksen kanssa. Asia ei kuitenkaan virkaehtosopimusneuvotteluissa ollut edennyt, ja tämän vuoksi posti- ja lennätinhallitus oli tulkinnut entisen sopimuksen olevan noudatettavana.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen sen tutkitulta osalta siten hyväkseen selittää, että ryhmäristisiteitten ja osoitteettomien sanomalehtien kanto kuuluu työaikalain alaisten virkamiesten työajasta tehdyn virkaehtosopimuksen piiriin. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Vihma, Riski, Ahtola, Lankinen, Virtanen ja Norilo.

Tuomio oli yksimielinen.